07.01.2010 20:50

Lyhty, miekka ja kukka sekä tyhjät kädet

Juhani Rekola kirjoittaa kirjassaan Beetlehem on kaikkialla (Kirjapaja 1974) mielenkiintoisella tavalla loppiaisen tapahtumista. Hän kertoo itämaan tietäjistä, joita vanhastaan on arveltu olleen kolme. Erään legendan mukaan heitä olisi ollut kuitenkin neljä, joista viimeinen olisi myöhästynyt ja ehtinyt vasta Jeesuksen ristiinnaulitsemiseen.

Rekolan kirjassa ensimmäinen tietäjä on kuvattu lyhtyä kantavana, toinen miekka vyöllään, kolmannella on kädessään kukka. Neljäs, myöhässä saapuva tietäjä tulee Jeesuksen luo tyhjin käsin.
Neljä tietäjää kuvaavat neljää erilaista tapaa tehdä matkaa Jeesuksen luo ja seurata häntä. Rekolan mukaan lyhtyä kantavan tietäjän tavoin meidän on etsittävä valoa ja kirkkautta ja selvyyttä meitä ympäröivän hämärän keskellä. Miekalla vyötetyn tietäjän mukana meidänkin on oltava korjaamassa ja parantamassa maailmaa. Kolmannen tietäjän kanssa meidän on lupa tehdä matkaa vapain ja huolettomin sydämin. Neljännen tietäjän tavoin saamme tulla Beetlehemiin tyhjin käsin, ja hänen tavallaan meidän on autettava vaikeuksissa olevia ja kärsiviä. Kukaan ei ole edes yhdessä kohdassa täydellinen, mutta kaikilta on otettava oppia.

Erityisesti pysähdyin Rekolan esseessä siihen, mitä neljä tietäjää opettavat kirkolle. Ensimmäinen tietäjä toteaa, että kirkko ei saa paeta ajan ongelmia ja epäilyä omaan uskonnolliseen maailmaansa. Toinen tietäjä vaatii, että kirkon on oltava voimiensa mukaan parantamassa tätä maailmaa. Kolmas tietäjä tuo lupauksen, että kirkon ei tarvitse antaa tämän maailman horjuttaa uskoaan, rohkeuttaan ja vapauttaan. Neljäs tietäjä ennustaa, että kirkko on oleva erehtyvä, epäonnistuva, myöhästyvä ja kuitenkin sellaisena kutsuttu palvelemaan ja todistamaan.

Lyhty, miekka, kukka sekä tyhjät kädet käyvät hyvin symboleiksi, kun yksityisinä ihmisinä ja kirkkona kuljemme loppiaisesta arkeen.