P\u00e4iv\u00e4n vieras -kirjoitus It\u00e4-H\u00e4me -lehdess\u00e4<\/p>\n
Luterilaisuuden tulevaisuus<\/p>\n
Viisisataa vuotta sitten k\u00e4ynnistynyt reformaatio t\u00e4ht\u00e4si l\u00e4nnen katolisen kirkon uudistamiseen ja ep\u00e4kohtien korjaamiseen. Tarkoituksena ei ollut perustaa uutta kirkkoa. Kuitenkin uskonpuhdistus johti protestanttisen – protestin my\u00f6t\u00e4 syntyneen – kirkkoperheen syntyyn. Vuosisatojen aikana reformaation perillisten pirstoutuminen on jatkunut.<\/p>\n
Martti Lutherin innoittamia seurakuntia ja kirkkoja alettiin v\u00e4hitellen kutsua ”luterilaisiksi”, vaikka Luther itse vastustikin nimityst\u00e4. Suomen evankelis-luterilainen kirkko kuuluu yhten\u00e4 kirkkona t\u00e4h\u00e4n luterilaisten kirkkojen joukkoon.<\/p>\n
Luterilaisia on maailmassa noin 77 miljoonaa. Suomessa luterilaisuus on kristinuskon tulkinnan valtauoma. Maailmanlaajuisessa kristittyjen joukossa se kuitenkin merkitsee pient\u00e4 v\u00e4hemmist\u00f6\u00e4. Protestanttisuuden viidest\u00e4 p\u00e4\u00e4suuntauksesta luterilaisuus on pienin anglikaanisuuden, metodismin, kalvinismin ja baptismin j\u00e4lkeen.<\/p>\n
Millainen on luterilaisuuden tulevaisuus?<\/p>\n
Ensinn\u00e4 tulevaisuudessa luterilaisuus n\u00e4ytt\u00e4ytyy maailmanlaajuisesti enemm\u00e4n etel\u00e4n dynaamisina kirkkoina kuin pohjoisen vanhoina kansankirkkoina.<\/p>\n
Kristinuskon v\u00e4est\u00f6llinen painopiste on jo siirtynyt etel\u00e4iselle pallonpuoliskolle. T\u00e4m\u00e4 kehitys koskee my\u00f6s luterilaisuutta. Hiljattain ovat afrikkalaiset Etiopian ja Tansanian luterilaiset kirkot ohittaneet j\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 aiemmin suurimmat Ruotsin ja Yhdysvaltain kirkot.<\/p>\n
Euroopan maista eniten luterilaisia on edelleen Saksassa, mutta he ovat useassa eri maakirkossa. Pohjoismaiden kirkot ovat niit\u00e4 suurempia. Monille on yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4 tieto, ett\u00e4 esimerkiksi maailman v\u00e4kirikkaimmassa muslimimaassa Indonesiassa on enemm\u00e4n luterilaisia kuin Suomessa, joskin he ovat 13 eri kirkossa.<\/p>\n
Protestanttisten kristittyjen, luterilaiset mukaan luettuina, m\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyy. Kasvu tapahtuu ennen kaikkea Afrikassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa.<\/p>\n
Toiseksi luterilaisuuden painopisteen siirtyminen vanhoista pohjoisen kirkoista nuoriin etel\u00e4n kirkkoihin merkitsee \u201dluterilaisuuden ilmeen\u201d muutosta. Se ei ole samann\u00e4k\u00f6ist\u00e4 kuin meille tuttu suomalainen kansankirkollisuus. Jo nyt suurimmat Afrikan luterilaiset kirkot poikkeavat monin tavoin rakenteeltaan, toimintatavoiltaan, korostuksiltaan, hallinnoltaan ja taloudeltaan l\u00e4nsimaisista sisarkirkoistaan.<\/p>\n
\u201dLuterilaisuuden ilmeen\u201d muutoksessa ei sin\u00e4ns\u00e4 ole mit\u00e4\u00e4n ihmeellist\u00e4, vaan kirkko maastoutuu aina toimintaymp\u00e4rist\u00f6\u00f6ns\u00e4. Luterilaisuuden ytimess\u00e4 on sanoma Jumalan armosta Kristuksessa. Pelastus on lahja, jonka usko ottaa vastaan. T\u00e4m\u00e4 usko pukeutuu aina johonkin historialliseen hahmoon.<\/p>\n
Olennaisin kysymys luterilaisuuden tulevaisuudessa on, s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4k\u00f6 se selke\u00e4n identiteetin Kristuksen omien joukkona, jonka teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 julistaa ainutlaatuista sanomaa Jumalan armosta Kristuksessa. T\u00e4st\u00e4 riippuu my\u00f6s Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tulevaisuus.<\/p>\n
Seppo H\u00e4kkinen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
P\u00e4iv\u00e4n vieras -kirjoitus It\u00e4-H\u00e4me -lehdess\u00e4 Luterilaisuuden tulevaisuus Viisisataa vuotta sitten k\u00e4ynnistynyt reformaatio t\u00e4ht\u00e4si l\u00e4nnen katolisen kirkon uudistamiseen ja ep\u00e4kohtien korjaamiseen. Tarkoituksena ei ollut perustaa uutta kirkkoa. Kuitenkin uskonpuhdistus johti protestanttisen – protestin my\u00f6t\u00e4 syntyneen – kirkkoperheen syntyyn. Vuosisatojen aikana reformaation perillisten pirstoutuminen on jatkunut. Martti Lutherin innoittamia seurakuntia ja kirkkoja alettiin v\u00e4hitellen kutsua ”luterilaisiksi”, vaikka … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[23],"class_list":["post-102","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjoituksia","tag-23"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/102","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=102"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/102\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3943,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/102\/revisions\/3943"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=102"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=102"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=102"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}