P\u00e4iv\u00e4n vieras -kirjoitus It\u00e4-H\u00e4me -lehdess\u00e4<\/p>\n
Yhteisen muistamisen aika<\/p>\n
Kansakunnan tulevaisuus edellytt\u00e4\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4n vahvaa kansallista identiteetti\u00e4 ja eheytt\u00e4. Se puolestaan on riippuvainen siit\u00e4, miten kansa on kyennyt k\u00e4ym\u00e4\u00e4n l\u00e4pi historiansa, niin sen hyv\u00e4t kuin huonot vaiheet. Siit\u00e4 kasvaa terve itsetunto ja mahdollisuus suuntautua tulevaan.<\/p>\n
T\u00e4n\u00e4 vuonna on erityisesti muistettu vuoden 1918 tapahtumia. Sata vuotta on vain kolme tai nelj\u00e4 sukupolvea. Sis\u00e4llissota asuu yhteisess\u00e4 muistissa ja yksityisten perheiden, sukujen ja paikkakuntien muistissa. Se on yhteist\u00e4 kasvumaaper\u00e4\u00e4mme. Sis\u00e4llissota j\u00e4lkiseuraamuksineen ei ole jotain vain muille tapahtunutta jossain toisessa ajassa. Se on osa meit\u00e4. Se on osa historiaamme ja identiteetti\u00e4mme.<\/p>\n
Arkkipiispa Kari M\u00e4kisen sanoin: \u201dOn punaista perint\u00f6\u00e4 ja on valkoista perint\u00f6\u00e4, on perint\u00f6\u00e4, jolla ei ole v\u00e4ri\u00e4, ja perint\u00f6\u00e4, jonka v\u00e4rit ovat haalistuneet ja sekoittuneet. Ne yhdess\u00e4 muodostavat sis\u00e4llissodan perinn\u00f6n. Se on meid\u00e4n yhteist\u00e4 perint\u00f6\u00e4mme, kaikessa kauhistuttavuudessaan ja traagisuudessaan. Se on sadan vuoden aikana muovannut meit\u00e4 ja sit\u00e4, miten yhteiskuntana el\u00e4mme ja toimimme.\u201d<\/p>\n
Muisti ja muistaminen luovat pohjan yksil\u00f6n ja yhteis\u00f6n identiteetille. Muistaminen on aktiivista, s\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4\u00e4, v\u00e4litt\u00e4v\u00e4\u00e4 ja tulkitsevaa toimintaa. Erityisesti sukupolvelta toiselle ulottuva yhteis\u00f6n kulttuurinen muisti on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, sill\u00e4 se tarjoaa mahdollisuuden muutokseen ja uudistumiseen. N\u00e4in menneisyyden muistaminen voi suuntautua tulevaisuuteen ja rakentaa sit\u00e4.<\/p>\n
Menneisyytt\u00e4 ei voi muuttaa, mutta sit\u00e4 voi koettaa selitt\u00e4\u00e4, ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ja oppia. Muistoille ja muistamiselle, varsinkin yhteiselle muistamiselle on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 ja antaa tilaa, sen verran kuin se tarvitsee, ei v\u00e4kisin tai pakottaen vaan ymm\u00e4rryst\u00e4 ja sovintoa etsien.<\/p>\n
Sis\u00e4llissota jakoi kansan kahtia. Sodan osapuolilla on ollut omat muistomerkkins\u00e4, p\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4ns\u00e4 ja muistamisen tapansa. Harvoin on pys\u00e4hdytty etsim\u00e4\u00e4n yhteist\u00e4 muistoa. Omat tarinat ovat voimistuneet, toisten tarinat ovat j\u00e4\u00e4neet kuulematta. Yhteisen muistamisen puute on osaltaan pit\u00e4nyt yll\u00e4 jakolinjoja, jotka ovat s\u00e4ilyneet vuosikymmenten ajan ja n\u00e4kyv\u00e4t yh\u00e4. Toisaalta moni t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n suomalaisista kantaa perint\u00f6\u00e4 jakolinjojen eri puolilta.<\/p>\n
Sis\u00e4llissota on ollut kansallemme armoton ja ankara opettaja. Opetus on yksinkertainen: vallan saamista ja voittoa t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 on rauha ja sovinto, eik\u00e4 rauhaa ole ilman koettua oikeudenmukaisuutta. Sis\u00e4llissodan muistovuosi rohkaisee sovintoon ja kutsuu rakentamaan rauhaa kaikkien ihmisten kesken.<\/p>\n
Kaatuneiden muistop\u00e4iv\u00e4n\u00e4 20.5.2018 Turussa vietettiin sis\u00e4llissodan yhteist\u00e4 muistop\u00e4iv\u00e4\u00e4. Siihen osallistuivat kaikkien poliittisten puolueiden, valtiovallan sek\u00e4 kirkkojen ja uskontojen edustajat. Yhteisen kokoontumisen ja sytytettyjen kynttil\u00f6iden viesti oli selv\u00e4. Arkkipiispa M\u00e4kisen sanoin: \u201dEtt\u00e4 oikeudenmukaisuutta olisi enemm\u00e4n kuin armottomuutta, sovintoa enemm\u00e4n kuin v\u00e4kivaltaa ja toivoa enemm\u00e4n kuin pelkoa.\u201d<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
P\u00e4iv\u00e4n vieras -kirjoitus It\u00e4-H\u00e4me -lehdess\u00e4 Yhteisen muistamisen aika Kansakunnan tulevaisuus edellytt\u00e4\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4n vahvaa kansallista identiteetti\u00e4 ja eheytt\u00e4. Se puolestaan on riippuvainen siit\u00e4, miten kansa on kyennyt k\u00e4ym\u00e4\u00e4n l\u00e4pi historiansa, niin sen hyv\u00e4t kuin huonot vaiheet. Siit\u00e4 kasvaa terve itsetunto ja mahdollisuus suuntautua tulevaan. T\u00e4n\u00e4 vuonna on erityisesti muistettu vuoden 1918 tapahtumia. Sata vuotta on vain … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[22],"class_list":["post-109","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjoituksia","tag-22"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/109","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=109"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/109\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3584,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/109\/revisions\/3584"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=109"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=109"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=109"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}