{"id":111,"date":"2018-09-01T16:04:43","date_gmt":"2018-09-01T16:04:43","guid":{"rendered":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/2024\/01\/01\/reilua-kauppaa-kotimaisilla\/"},"modified":"2024-01-26T20:40:46","modified_gmt":"2024-01-26T20:40:46","slug":"reilua-kauppaa-kotimaisilla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/2018\/09\/01\/reilua-kauppaa-kotimaisilla\/","title":{"rendered":"Reilua kauppaa kotimaisilla?"},"content":{"rendered":"<p>Kirjoitus L\u00e4nsi-Savo -lehdess\u00e4 1.9.2018<\/p>\n<p>\u201dJos nykyiseen maidon litrahintaan saisi vaikka noin 10 sentin lis\u00e4\u00e4, olisin enemm\u00e4n kuin tyytyv\u00e4inen.\u201d N\u00e4in lausui maataloustuottaja Minna Kekkonen L\u00e4nsi-Savon haastattelussa 30.8. Maatalouden nykyahdingossa toive on kohtuullinen. Itse olen havahtunut tilanteen vakavuuteen eri puolilla hiippakuntaa maataloustuottajien kanssa keskustellessani.<\/p>\n<p>Mielell\u00e4ni maksan maitolitrasta kymmenen sentti\u00e4 enemm\u00e4n, jos tied\u00e4n sen menev\u00e4n suoraan tuottajalle. Sama koskee luonnollisesti my\u00f6s muita suomalaisia elintarvikkeita.<\/p>\n<p>Voisiko samaa ruokaa myyd\u00e4 kahdella eri hinnalla? Halvalla myyt\u00e4isiin niille, joille hinta on syyst\u00e4 tai toisesta ratkaisevin tekij\u00e4. Kalliimmalla puolestaan myyt\u00e4isiin niille, jotka pystyv\u00e4t ja haluavat maksaa enemm\u00e4n, jotta ruoan tuottajakin saisi paremman korvauksen.<\/p>\n<p>Ratkaisumalli Minna Kekkosen toiveeseen on olemassa: kotimaisen reilun kaupan j\u00e4rjestelm\u00e4. Nykyisen reilun kaupan merkin taustalla oli paikallisen tuottajakorvauksen ja loppuasiakkaan maksaman hinnan ep\u00e4suhta ja -oikeudenmukaisuus.<\/p>\n<p>Reilu kauppa sai alkunsa meksikolaisten kahvinviljelij\u00f6iden aloitteesta 1980-luvulla. Kun hollantilaiset avustusty\u00f6ntekij\u00e4t kysyiv\u00e4t, millaista apua he tarvitsisivat, vastaus kuului: \u201dHaluamme mieluummin ansaita toimeentulomme omalla ty\u00f6ll\u00e4mme kuin olla kehitysavun kohteita.\u201d Samanlaisen viestin kuulemme 2010-luvulla suomalaisilta maataloustuottajilta.<\/p>\n<p>Olisiko mahdollista luoda kotimainen reilun kaupan j\u00e4rjestelm\u00e4? Tiet\u00e4\u00e4kseni joitakin kokeiluja on takavuosina ollut siit\u00e4, ett\u00e4 kuluttaja voi maksaa kotimaisesta tuotteesta korkeamman hinnan, joka menee suoraan tuottajalle. Kokemukset eiv\u00e4t tuolloin olleet rohkaisevia ja siksi kokeilut eiv\u00e4t muuttuneet pysyv\u00e4ksi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ksi. Kannattaisiko asiaa nyt selvitt\u00e4\u00e4 uudelleen entist\u00e4 vakavammin?<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kirjoitus L\u00e4nsi-Savo -lehdess\u00e4 1.9.2018 \u201dJos nykyiseen maidon litrahintaan saisi vaikka noin 10 sentin lis\u00e4\u00e4, olisin enemm\u00e4n kuin tyytyv\u00e4inen.\u201d N\u00e4in lausui maataloustuottaja Minna Kekkonen L\u00e4nsi-Savon haastattelussa 30.8. Maatalouden nykyahdingossa toive on kohtuullinen. Itse olen havahtunut tilanteen vakavuuteen eri puolilla hiippakuntaa maataloustuottajien kanssa keskustellessani. Mielell\u00e4ni maksan maitolitrasta kymmenen sentti\u00e4 enemm\u00e4n, jos tied\u00e4n sen menev\u00e4n suoraan tuottajalle. Sama &#8230; <a title=\"Reilua kauppaa kotimaisilla?\" class=\"read-more\" href=\"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/2018\/09\/01\/reilua-kauppaa-kotimaisilla\/\" aria-label=\"Lue lis\u00e4\u00e4 aiheesta Reilua kauppaa kotimaisilla?\">Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[22],"class_list":["post-111","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjoituksia","tag-22"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/111","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=111"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/111\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3571,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/111\/revisions\/3571"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=111"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=111"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=111"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}