P\u00e4iv\u00e4n vieras -kirjoitus It\u00e4-H\u00e4me -lehteen 30.4.2019<\/p>\n
\u201dP\u00e4\u00e4si\u00e4isess\u00e4 t\u00e4rkeint\u00e4 on hyv\u00e4 ruoka ja leppoisa vapaa-ajan viett\u00e4minen.\u201d T\u00e4h\u00e4n tapaan monessa uutisessa kirjoitettiin suomalaisten p\u00e4\u00e4si\u00e4isenvietosta. Lehtihaastatteluissa ei mainittu kiirastorstain ehtoollisenviettoon, pitk\u00e4perjantain jumalanpalvelukseen tai p\u00e4\u00e4si\u00e4isy\u00f6n messuun osallistumista. P\u00e4\u00e4si\u00e4isen uskonnollinen merkitys on monella j\u00e4\u00e4nyt taka-alalle.<\/p>\n
Tilannetta ei k\u00e4y kielt\u00e4minen. Perinteinen uskonnollisuus ja kristillinen traditio ovat haurastuneet. Se n\u00e4kyy esimerkiksi kirkollisten juhlapyhien merkityksen v\u00e4henemisen\u00e4 ihmisten mieless\u00e4.<\/p>\n
Havainto her\u00e4tt\u00e4\u00e4 pohtimaan kahta asiaa. Ensinn\u00e4 luterilaisuus on suomalaisessa kulttuurissa edelleen syv\u00e4rakenne, jonka p\u00e4\u00e4ll\u00e4 jokap\u00e4iv\u00e4inen toimintamme lep\u00e4\u00e4. Se on lukemattomin tavoin mukana siin\u00e4, mit\u00e4 arjessamme teemme, mit\u00e4 valitsemme tai j\u00e4t\u00e4mme valitsematta ja millaiset arvot vaikuttavat el\u00e4m\u00e4\u00e4mme.<\/p>\n
Kulttuurihistorian emeritusprofessori Kari Immonen onkin todennut, ett\u00e4 kristinuskon ja kirkon rooli kulttuurissamme on niin keskeinen, ett\u00e4 kaikki suomalaiset kuuluvat \u201dkulttuuriseen seurakuntaan\u201d siit\u00e4 riippumatta, mik\u00e4 on kunkin suhtautuminen uskontoon tai onko joku kirkon j\u00e4sen vai ei.<\/p>\n
Kristillisen uskon kulttuurinen ja yhteiskunnallinen merkitys on maassamme tosiasia, vaikka luonnollisesti siihen ovat vaikuttaneet monet muutkin historialliset prosessit.<\/p>\n
Kyse ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n siit\u00e4, ett\u00e4 luterilaisella kirkolla on ollut suomalaisessa yhteiskunnassa keskeinen asema. Suuri osa vaikutuksesta on ollut v\u00e4lillist\u00e4 ja ep\u00e4suoraa: kirkon kasvatusty\u00f6n ja opetuksen ansiosta suomalaisten keskuuteen on vakiintunut uskomuksia ja arvoja, jotka vaikuttavat merkitt\u00e4v\u00e4sti suomalaiseen kulttuuriin ja politiikkaan – vaikka n\u00e4it\u00e4 kirkollisia taustoja ei aina tunnisteta.<\/p>\n
Toiseksi kysymykseksi nousee, kuinka kauan kulttuuriset rakenteet kantavat yksil\u00f6\u00e4 ja yhteiskuntaa, jos ne irtautuvat tyystin sen sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4? T\u00e4st\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta esimerkiksi kirkollisten juhlapyhien uskonnollisen merkityksen heikkeneminen on huolestuttavaa.<\/p>\n
Kirkon vuosisatainen ty\u00f6 on saanut aikaan vahvan kulttuurisen syv\u00e4rakenteen. Se ei kuitenkaan pysy, ellei se siirry tulevalle sukupolvelle. Seuraukset eiv\u00e4t n\u00e4y v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti, mutta v\u00e4hitellen sukupolvien vaihduttua tilanne muuttuu.<\/p>\n
Professori Immonen kiinnitt\u00e4\u00e4kin huomiota siihen, ett\u00e4 meille on jo syntynyt nuori sukupolvi, jolle luterilaisen tradition keskeisetkin piirteet ovat tuntemattomia.\u00a0 Lis\u00e4ksi maahanmuuton seurauksena luterilainen yhten\u00e4iskulttuuri on murentunut. H\u00e4nen mukaansa \u201djatkossa luterilaisuuden vaikutus suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin onkin yh\u00e4 suurempi kysymysmerkki.\u201d<\/p>\n
Kirkollisten juhlapyhien viett\u00e4minen kodeissa tarjoaa mahdollisuuden v\u00e4litt\u00e4\u00e4 my\u00f6s niiden uskonnollista sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 uudelle sukupolvelle. Samalla lapsemme saavat kosketuksen siihen arvopohjaan, jonka varassa suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on kasvanut. Ja siin\u00e4 samalla kulttuurimme syv\u00e4rakenne vahvistuu.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
P\u00e4iv\u00e4n vieras -kirjoitus It\u00e4-H\u00e4me -lehteen 30.4.2019 \u201dP\u00e4\u00e4si\u00e4isess\u00e4 t\u00e4rkeint\u00e4 on hyv\u00e4 ruoka ja leppoisa vapaa-ajan viett\u00e4minen.\u201d T\u00e4h\u00e4n tapaan monessa uutisessa kirjoitettiin suomalaisten p\u00e4\u00e4si\u00e4isenvietosta. Lehtihaastatteluissa ei mainittu kiirastorstain ehtoollisenviettoon, pitk\u00e4perjantain jumalanpalvelukseen tai p\u00e4\u00e4si\u00e4isy\u00f6n messuun osallistumista. P\u00e4\u00e4si\u00e4isen uskonnollinen merkitys on monella j\u00e4\u00e4nyt taka-alalle. Tilannetta ei k\u00e4y kielt\u00e4minen. Perinteinen uskonnollisuus ja kristillinen traditio ovat haurastuneet. Se n\u00e4kyy esimerkiksi kirkollisten … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[21],"class_list":["post-123","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjoituksia","tag-21"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/123","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=123"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/123\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3938,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/123\/revisions\/3938"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=123"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=123"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=123"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}