P\u00e4iv\u00e4n vieras -kirjoitus It\u00e4-H\u00e4me -lehteen<\/p>\n
Viime aikoina on uutisoitu Suomen enn\u00e4tysalhaisesta syntyvyydest\u00e4. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 syntyy koiranpentuja enemm\u00e4n kuin vauvoja. Muutama vuosi sitten kerrottiin, ett\u00e4 Puumalassa syntyi norpille enemm\u00e4n kuutteja kuin ihmisille lapsia. Viimeksi maassamme on syntynyt n\u00e4in v\u00e4h\u00e4n lapsia 150 vuotta sitten, n\u00e4lk\u00e4vuonna 1868. V\u00e4est\u00f6n uusiutumisen kannalta syntyvyys on laskenut jo liian alas.<\/p>\n
Pari viikkoa sitten Helsingin Sanomien artikkelissa todettiin, ett\u00e4 yksitt\u00e4isen ihmisen kohdalla lap\u00adsi\u00adluvulla on suurin ilmastovaikutus. Lundin yliopiston vuoden 2017 tutkimuksen mukaan me rikkaiden maiden asukkaat voimme j\u00e4tt\u00e4\u00e4 v\u00e4liin kaukolennot, ryhty\u00e4 vegaaneiksi, siirty\u00e4 vihre\u00e4\u00e4n s\u00e4hk\u00f6\u00f6n ja luopua autosta – mutta n\u00e4ill\u00e4 teoilla ei ole suurtakaan merkityst\u00e4, jos saamme lapsia.<\/p>\n
Yk\u00adsi lap\u00adsi vii\u00adsin\u00adker\u00adtais\u00adtaa ih\u00admi\u00adsen oman hii\u00adli\u00adja\u00adlan\u00adj\u00e4l\u00adjen. \u201dKaikkein suurimmat p\u00e4\u00e4s\u00adt\u00f6\u00adv\u00e4\u00adhen\u00adnyk\u00adset ih\u00admi\u00adnen saa ai\u00adkaan n\u00e4in: j\u00e4t\u00e4 yk\u00adsi lap\u00adsi te\u00adke\u00adm\u00e4t\u00adt\u00e4\u201d, artikkelissa to\u00adde\u00adtaan.<\/p>\n
Viime viikkojen julkinen keskustelu lapsen saamisesta on ollut h\u00e4mment\u00e4v\u00e4\u00e4. Siis lapsia syntyy sek\u00e4 liian v\u00e4h\u00e4n ett\u00e4 aivan liikaa! Yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 lapsen saamisen katsotaan olevan kuin ymp\u00e4rist\u00f6rikos, toisaalta lapsesta puhutaan kansantalouden ja huoltosuhteen n\u00e4k\u00f6kulmasta v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 tulevaisuuden turvaajana.<\/p>\n
On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 keskustella v\u00e4est\u00f6nkasvun vaikutuksesta ilmastonmuutokseen sek\u00e4 v\u00e4h\u00e4isen syntyvyyden seurauksista kansamme tulevaisuudelle. Samalla on olennaista muistaa, kuinka herk\u00e4st\u00e4 asiasta lapsen saamisessa on kyse.<\/p>\n
Jo yksin k\u00e4ytetyt termit s\u00e4r\u00e4ht\u00e4v\u00e4t korvaan, kun puheenvuoroissa puhutaan lasten hankkimisesta tai tekemisest\u00e4. Lapsi on kuin ruokaan, autoihin, lemmikkeihin ja lentomatkoihin rinnastettava kulutushy\u00f6dyke.<\/p>\n
Mahdollisuus s\u00e4\u00e4dell\u00e4 uuden el\u00e4m\u00e4n syntym\u00e4\u00e4 on luonut vaikutelman, ett\u00e4 lapsi \u201dtehd\u00e4\u00e4n\u201d tai \u201dhankitaan\u201d. Uuden el\u00e4m\u00e4n syntyminen ei kuitenkaan ole ihmisen hallinnassa. Lapsi on aina lahja ja uuden el\u00e4m\u00e4n syntym\u00e4 ihme. Lapsi on ilon ja kiitoksen aihe, ei ymp\u00e4rist\u00f6ongelma tai tulevien el\u00e4kkeiden maksaja.<\/p>\n
Suomessa syntyvien lasten m\u00e4\u00e4r\u00e4 ei ole ratkaisevin tekij\u00e4 ilmastonmuutoksen torjumisessa. On harhaanjohtavaa olettaa, ett\u00e4 maassamme olisi nykyisell\u00e4\u00e4n olemassa jokin ilmaston tai ymp\u00e4rist\u00f6n kannalta kest\u00e4v\u00e4 perhekoko.<\/p>\n
Vuonna 2014 ilmestynyt Tuuli Hirvilammin, Senja Laakson ja Michael Lettenmeierin tutkimus \u201dKohtuuden rajat? Yksin asuvien perusturvan saajien elintaso ja materiaalijalanj\u00e4lki\u201d paljastaa, ett\u00e4 juuri kukaan meist\u00e4 ei nykyisin el\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6n kannalta kest\u00e4v\u00e4sti, ellei satu olemaan todella k\u00f6yh\u00e4 ja kaiken lis\u00e4ksi koditon.<\/p>\n
Tutkimuksen keskeinen johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s onkin, ett\u00e4 luonnonvarojen kulutusta maassamme ei voida v\u00e4hent\u00e4\u00e4 kest\u00e4v\u00e4lle tasolle ainoastaan yksil\u00f6llisi\u00e4 kulutustottumuksia muuttamalla. On muutettava radikaalisti el\u00e4m\u00e4ntapaamme liittyvi\u00e4 yhteiskunnallisia ratkaisuja. Olemmeko siihen valmiit?<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
P\u00e4iv\u00e4n vieras -kirjoitus It\u00e4-H\u00e4me -lehteen Viime aikoina on uutisoitu Suomen enn\u00e4tysalhaisesta syntyvyydest\u00e4. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 syntyy koiranpentuja enemm\u00e4n kuin vauvoja. Muutama vuosi sitten kerrottiin, ett\u00e4 Puumalassa syntyi norpille enemm\u00e4n kuutteja kuin ihmisille lapsia. Viimeksi maassamme on syntynyt n\u00e4in v\u00e4h\u00e4n lapsia 150 vuotta sitten, n\u00e4lk\u00e4vuonna 1868. V\u00e4est\u00f6n uusiutumisen kannalta syntyvyys on laskenut jo liian alas. Pari viikkoa sitten … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[21],"class_list":["post-128","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjoituksia","tag-21"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/128","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=128"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/128\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3550,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/128\/revisions\/3550"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=128"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=128"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=128"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}