Kirjoitus Tiimalasi-lehdess\u00e4 13.12.2019<\/p>\n
Riitt\u00e4v\u00e4n hyv\u00e4<\/p>\n
\u201dJouluksi ja juhannukseksi kaikki pit\u00e4\u00e4 saada valmiiksi.\u201d T\u00e4m\u00e4 vanha sanonta on iskostunut syv\u00e4lle mieleeni.\u00a0 Monien sananparsien tapaan siin\u00e4 on oma viisautensa.<\/p>\n
Valmistautuminen liittyy juhlaan. Siihen liittyy ty\u00f6p\u00f6yd\u00e4n \u2013 niin oikean kuin tietokoneen \u2013 siivoaminen, keskener\u00e4isten asioiden saattaminen loppuun tai ainakin siihen saakka, ett\u00e4 voi hyvill\u00e4 mielin siirty\u00e4 juhlan viettoon. Juhla ei olisi juhla, jos sit\u00e4 s\u00e4vytt\u00e4isi tavallinen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n arki.<\/p>\n
My\u00f6s kotona valmistaudutaan juhlaan. Ennen joulua siivotaan, valmistellaan ruoat ja muut herkut, hankitaan lahjat ja joulukuusi. Teht\u00e4v\u00e4\u00e4 riitt\u00e4\u00e4 yllin kyllin. Se kaikki valmistaa juhlaan ja on siksi tarpeellista.<\/p>\n
\u201dJouluksi ja juhannukseksi kaikki pit\u00e4\u00e4 saada valmiiksi.\u201d Viisauteen sis\u00e4ltyy my\u00f6s k\u00e4\u00e4nt\u00f6puoli. Jos juhlasta tulee pakollista suorittamista, siit\u00e4 katoaa olennainen sis\u00e4lt\u00f6: ilo. Jos juhlan p\u00e4\u00e4asiaksi tulee huoli ja stressi, se on k\u00e4\u00e4ntynyt p\u00e4\u00e4laelleen.<\/p>\n
El\u00e4m\u00e4\u00e4n sis\u00e4ltyy aina keskener\u00e4isyytt\u00e4, ep\u00e4onnistumista ja puutteita. Sama koskee my\u00f6s joulua. Ainakin minun jouluvalmisteluni tahtovat j\u00e4\u00e4d\u00e4 asettamistani tavoitteista. Vuosien mittaan olen oppinut armollisuutta, niin itse\u00e4ni kuin l\u00e4himm\u00e4isi\u00e4ni kohtaan.<\/p>\n
Ihmisyys yhdist\u00e4\u00e4 meit\u00e4 toisiimme. Jaettu ihmisyys muistuttaa siit\u00e4, ett\u00e4 kokemuksemme riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4 ovat tuttuja jokaiselle. Helposti erist\u00e4ydymme ja ajattelemme, ett\u00e4 vain min\u00e4 yksin koen n\u00e4in ja teen t\u00e4llaisia virheit\u00e4. Kuitenkin kaikki ihmiset tekev\u00e4t virheit\u00e4, ovat ep\u00e4t\u00e4ydellisi\u00e4 ja tuntevat vaikeita tunteita h\u00e4pe\u00e4st\u00e4 turhautumiseen.<\/p>\n
Jaettu ihmisyys tarkoittaa, ett\u00e4 haavoittuvaisuus ja riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys ovat normaali osa yhteist\u00e4 ihmisen\u00e4 el\u00e4misen kokemusta. Se tekee minut armolliseksi toista ihmist\u00e4 ja my\u00f6s itse\u00e4ni kohtaan.<\/p>\n
Armollisessa suhtautumisessa itse\u00e4\u00e4n kohtaan on kyse siit\u00e4, ett\u00e4 hyv\u00e4ksyn itseni, omat vahvuuteni ja heikkouteni. Voin katsella itse\u00e4ni armahtavin silmin: minun ei tarvitse osata kaikkea eik\u00e4 ehti\u00e4 kaikkeen. T\u00e4m\u00e4 vapauttaa my\u00f6s juhlaan valmistautumisessa. Jouluni on riitt\u00e4v\u00e4n hyv\u00e4. Se vapauttaa my\u00f6s suhteessa toisiin ihmisiin: Sinun joulusi on riitt\u00e4v\u00e4n hyv\u00e4.<\/p>\n
Itse asiassa joulun perussanoma liittyy juuri t\u00e4h\u00e4n. Betlehemin tallissa tai paimenten kedolla juhlavalmistelut eiv\u00e4t olleet p\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4\u00e4n eik\u00e4 kaikki valmiina. Itse asiassa valmistelut eiv\u00e4t olleet edes alkaneet, koska kukaan ei osannut varautua ensimm\u00e4isen joulun tapahtumiin.<\/p>\n
Sanoma Jumalan rakkaudesta maailmaa ja meit\u00e4 ihmisi\u00e4 kohtaan tekee joulun. Siksi joulu on riitt\u00e4v\u00e4n hyv\u00e4 siit\u00e4 riippumatta, miten ehdimme, jaksamme ja pystymme siihen valmistautumaan.<\/p>\n
Riitt\u00e4v\u00e4n hyv\u00e4\u00e4 joulua!<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Kirjoitus Tiimalasi-lehdess\u00e4 13.12.2019 Riitt\u00e4v\u00e4n hyv\u00e4 \u201dJouluksi ja juhannukseksi kaikki pit\u00e4\u00e4 saada valmiiksi.\u201d T\u00e4m\u00e4 vanha sanonta on iskostunut syv\u00e4lle mieleeni.\u00a0 Monien sananparsien tapaan siin\u00e4 on oma viisautensa. Valmistautuminen liittyy juhlaan. Siihen liittyy ty\u00f6p\u00f6yd\u00e4n \u2013 niin oikean kuin tietokoneen \u2013 siivoaminen, keskener\u00e4isten asioiden saattaminen loppuun tai ainakin siihen saakka, ett\u00e4 voi hyvill\u00e4 mielin siirty\u00e4 juhlan viettoon. Juhla … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[21],"class_list":["post-131","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjoituksia","tag-21"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/131","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=131"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/131\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3548,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/131\/revisions\/3548"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=131"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=131"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=131"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}