{"id":140,"date":"2020-04-20T16:04:44","date_gmt":"2020-04-20T16:04:44","guid":{"rendered":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/2024\/01\/01\/kriisi-uhka-ja-mahdollisuus\/"},"modified":"2024-01-26T20:33:14","modified_gmt":"2024-01-26T20:33:14","slug":"kriisi-uhka-ja-mahdollisuus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/2020\/04\/20\/kriisi-uhka-ja-mahdollisuus\/","title":{"rendered":"Kriisi &#8211; uhka ja mahdollisuus"},"content":{"rendered":"<p>Koronaviruskriisiin liittyv\u00e4 piispan kirjoitus<\/p>\n<p>Koronakriisi hallitsee uutisia, keskusteluja ja mielt\u00e4mme.\u00a0 N\u00e4kym\u00e4t\u00f6n virus on aiheuttanut maailmanlaajuisen kriisin. Aikaisemmat kokemukset ja opitut ongelman ratkaisukeinot eiv\u00e4t riit\u00e4 tapahtuneen ymm\u00e4rt\u00e4miseen ja hallitsemiseen.<\/p>\n<p>Kriisin k\u00e4site on johdettu kreikan kielen sanasta krisis. Se tarkoittaa \u201dratkaisevaa k\u00e4\u00e4nnett\u00e4, \u00e4killist\u00e4 muutosta, kohtalokasta h\u00e4iri\u00f6t\u00e4\u201d. Ihminen tai yhteis\u00f6 kokee menett\u00e4neens\u00e4 el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 hallinnan. Kuvitelma omasta haavoittumattomuudesta ja kontrollista rikkoutuu. Juuri n\u00e4in on nyt tapahtunut.<\/p>\n<p>Reaktiot kriisiin ja keinot selviytymiseen ovat yksil\u00f6llisi\u00e4.\u00a0 Ruotsalaisen professorin Johan Cullbergin mukaan kriisi etenee vaiheittain. H\u00e4nen mallinsa avulla voimme tarkastella koronakriisi\u00e4.<\/p>\n<p>Ensimm\u00e4isess\u00e4, shokkivaiheessa, on vaikea k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 tapahtunutta. Helmikuussa emme voineet uskoa, ett\u00e4 Suomessa otettaisiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n valmiuslaki. Poikkeustila oli nopeasti totta. \u201dKun yhdell\u00e4 mantereella aivastaa, sill\u00e4 on suora vaikutus toiselle mantereelle\u201d, EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Federica Mogherini on osuvasti todennut. T\u00e4m\u00e4 tuntuu uskomattomalta.<\/p>\n<p>Toisena on reaktiovaihe: ihminen alkaa kohdata tapahtuneen. Yrit\u00e4mme k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 pandemiaa, sen merkityst\u00e4 ja seurauksia. Ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4 auttaa luotettava tiedonv\u00e4litys.<\/p>\n<p>Kolmantena on k\u00e4sittelyvaihe: tapahtuneen ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n olevan totta. Olemme valmiita kohtaamaan muuttuneen tilanteen ja edess\u00e4 olevat vaikeudet. Mietimme, pit\u00e4\u00e4k\u00f6 jo varautua koronan toiseen aaltoon. Emme tied\u00e4 kriisin kestoa ja sen tuomia muutoksia. Ep\u00e4varmuus vie voimavaroja. Pohdimme, miten terveydenhuoltomme selvi\u00e4\u00e4, miten taloutemme. Miten sujuu et\u00e4koulu, miten p\u00e4rj\u00e4\u00e4 iso\u00e4iti?<\/p>\n<p>K\u00e4sittelyvaiheessa on tarve sanoittaa tunteita ja kokemuksia. Koronakriisi koskettaa jokaista. Se my\u00f6s saattaa ihmisi\u00e4 eriarvoiseen tilanteeseen. Mit\u00e4 pitemp\u00e4\u00e4n kriisi kest\u00e4\u00e4, sit\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 on huolehtia heikoimmassa asemassa olevista, jotta he eiv\u00e4t j\u00e4\u00e4 tuen ulkopuolelle.<\/p>\n<p>Nelj\u00e4nten\u00e4 tulee uudelleen suuntautumisen vaihe: tapahtunut alkaa muuttua osaksi el\u00e4m\u00e4\u00e4. Aikanaan koronakriisist\u00e4 muodostuu osa historiaamme ja yhteist\u00e4 kokemusta selviytymisest\u00e4. Siirrymme trauman kokemisesta tulevaisuuden hahmottamiseen.<\/p>\n<p>Maailma ei ole entisell\u00e4\u00e4n koronakriisin j\u00e4lkeen. Kreikan &#8221;krisis&#8221; tarkoittaa my\u00f6s tuomiota.\u00a0 Punnitaan, mik\u00e4 on kest\u00e4v\u00e4\u00e4, mik\u00e4 ei. Kest\u00e4m\u00e4t\u00f6n h\u00e4vi\u00e4\u00e4, kest\u00e4v\u00e4 pysyy. Kriisi on el\u00e4m\u00e4n k\u00e4\u00e4nnekohta, uhka tai mahdollisuus.\u00a0 Pystymmek\u00f6 keskittym\u00e4\u00e4n meit\u00e4 yhdist\u00e4viin asioihin vai annammeko pelon lis\u00e4\u00e4nty\u00e4 ja kasvattaa vastakkainasetteluja?<\/p>\n<p>Kriisinsietokyvyn, resilienssin, perustana on luottamus. Se kantaa el\u00e4m\u00e4\u00e4, kytkee meit\u00e4 toisiimme ja pit\u00e4\u00e4 yhteiskuntaa koossa. T\u00e4t\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 on vahvistettava, jotta se s\u00e4ilyy. On ollut hyv\u00e4 n\u00e4hd\u00e4, miten poikkeustilanne on nostattanut ihmisiss\u00e4 l\u00e4himm\u00e4isenrakkautta ja halua auttaa. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy my\u00f6s kirkon diakoniassa.<\/p>\n<p>Kirkon tutkimuskeskuksen selvityksen mukaan terveyden, toimeentulon ja kuoleman kysymykset ovat suomalaisilla nyt pinnalla. Kirkon ja kristillisen uskon merkitys korostuu: kirkkoa tarvitaan turvan, toivon ja lohdutuksen antajana. Hengellisten tarpeiden kasvusta kertovat striimattujen jumalanpalvelusten suuret osallistujam\u00e4\u00e4r\u00e4t ja luottamuksellisten keskustelujen lis\u00e4\u00e4ntyminen.<\/p>\n<p>Ilman toivoa on vaikea rakentaa luottamusta ja uskoa siihen, ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4 jatkuu. Toivo syntyy arkisista tilanteista: toisen ihmisen kohtaamisesta, huolien ja pelkojen jakamisesta, konkreettisesta avusta, henkisest\u00e4 tuesta ja rohkaisusta. Siin\u00e4 Jumala on l\u00e4sn\u00e4. H\u00e4n lupaa meille tulevaisuuden ja toivon.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Koronaviruskriisiin liittyv\u00e4 piispan kirjoitus Koronakriisi hallitsee uutisia, keskusteluja ja mielt\u00e4mme.\u00a0 N\u00e4kym\u00e4t\u00f6n virus on aiheuttanut maailmanlaajuisen kriisin. Aikaisemmat kokemukset ja opitut ongelman ratkaisukeinot eiv\u00e4t riit\u00e4 tapahtuneen ymm\u00e4rt\u00e4miseen ja hallitsemiseen. Kriisin k\u00e4site on johdettu kreikan kielen sanasta krisis. Se tarkoittaa \u201dratkaisevaa k\u00e4\u00e4nnett\u00e4, \u00e4killist\u00e4 muutosta, kohtalokasta h\u00e4iri\u00f6t\u00e4\u201d. Ihminen tai yhteis\u00f6 kokee menett\u00e4neens\u00e4 el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 hallinnan. Kuvitelma omasta haavoittumattomuudesta ja &#8230; <a title=\"Kriisi &#8211; uhka ja mahdollisuus\" class=\"read-more\" href=\"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/2020\/04\/20\/kriisi-uhka-ja-mahdollisuus\/\" aria-label=\"Lue lis\u00e4\u00e4 aiheesta Kriisi &#8211; uhka ja mahdollisuus\">Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[20],"class_list":["post-140","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjoituksia","tag-20"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/140","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=140"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/140\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3561,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/140\/revisions\/3561"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=140"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=140"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=140"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}