Rukousp\u00e4iv\u00e4 kutsuu kaikkia rukoilemaan<\/p>\n
El\u00e4mme erikoista ja vaativaa aikaa pandemiakriisin keskell\u00e4. Keskusteluissa korostetaan usein kriisin ainutlaatuisuutta. Helposti unohdamme, ett\u00e4 kulkutaudit, katovuodet, tulvat ja muut luonnonmullistukset, tulipalot ja sodat ovat olleet meit\u00e4 edelt\u00e4neiden sukupolvien todellisuutta. Monin paikoin maailmaa ne ovat sit\u00e4 edelleen.<\/p>\n
Pandemia on osoittanut yhteiskunnan haavoittuvuuden. N\u00e4kym\u00e4t\u00f6n virus on aiheuttanut maailmanlaajuisen kriisin. L\u00e4nsimaisen ihmisen k\u00e4sitys el\u00e4m\u00e4n hallinnasta on rikkoutunut. Mit\u00e4 voisimme oppia aiemmilta sukupolvilta?<\/p>\n
Kirkkovuodessa viides sunnuntai p\u00e4\u00e4si\u00e4isest\u00e4, t\u00e4n\u00e4 vuonna 17.5., on rukoussunnuntai. Sen taustalla on vanha rukouskulkuek\u00e4yt\u00e4nt\u00f6. Roomassa j\u00e4rjestettiin 300-luvulta l\u00e4htien rukouskulkueita rukoussunnuntain ja helatorstain v\u00e4lisin\u00e4 arkip\u00e4ivin\u00e4. Sielt\u00e4 ne levisiv\u00e4t kristinuskon my\u00f6t\u00e4 my\u00f6s meid\u00e4n maahamme.<\/p>\n
N\u00e4iden ns. k\u00e4yntip\u00e4ivien alkuper\u00e4isen\u00e4 tarkoituksena oli Jumalan avun pyyt\u00e4minen koettelemusten keskell\u00e4 sek\u00e4 toimeentulon ja hyv\u00e4n sadon rukoileminen. Rukouskulkueet j\u00e4iv\u00e4t pois ja k\u00e4yntip\u00e4iv\u00e4t katosivat kalentereista 1700-luvun lopulla. Mutta rukoussunnuntai kehottaa yh\u00e4 meit\u00e4 turvaamaan Luojaan.<\/p>\n
Koronapandemia tuo meid\u00e4t perusasioiden \u00e4\u00e4relle: el\u00e4m\u00e4 on lahja, josta on syyt\u00e4 kiitt\u00e4\u00e4, samoin terveys ja jokap\u00e4iv\u00e4inen toimeentulo. Ruoantuotanto ja omavaraisuus kriittisill\u00e4 toimialoilla on noussut arvoonsa. Keskin\u00e4inen riippuvuus toisistamme on korostunut.<\/p>\n
Kriisiaikoina suomalaiset ovat aina etsineet rukouksesta turvaa, toivoa ja lohdutusta. Luterilaisen kirkon piispat liittyv\u00e4t rukousp\u00e4ivien perinteeseen kutsuen kaikkia rukoukseen:<\/p>\n
\u201dJoudumme kysym\u00e4\u00e4n, mink\u00e4 varaan el\u00e4m\u00e4mme rakennamme. Yhteiset vaikeudet pakottavat meid\u00e4t etsim\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4mme suuntaa ja k\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n Jumalan puoleen. Miten oppisimme kantamaan toisiamme ja p\u00e4\u00e4sisimme vakavan ajan yli? Ep\u00e4tietoisuuden ja ahdistuksen keskell\u00e4 luotamme Jumalan armoon ja pyyd\u00e4mme h\u00e4nen apuaan. Rukoilemme toivoa ja turvallista tulevaisuutta kaikille Suomessa asuville ja koko maailmalle.\u201d<\/p>\n
Usko ja tiede, rukous ja tieto on valitettavasti my\u00f6s koronapandemiassa asetettu virheellisesti vastakkain. Luottamus Jumalaan ei sulje pois sit\u00e4, ett\u00e4 toimimme tutkimustiedon mukaan ja noudatamme annettuja ohjeita. Viruksen tieteellinen selitt\u00e4minen ei tee rukoilemista turhaksi. <\/em>Me tarvitsemme voimaa kest\u00e4\u00e4ksemme.<\/p>\n Kristittyin\u00e4 olemme kiitollisia tieteen lahjasta ja annamme kaiken tukemme tieteen ponnisteluille koronapandemian taltuttamiseksi.<\/em> Samanaikaisesti voimme pyyt\u00e4\u00e4 Jumalalta rukouksessa apua, viisautta ja siunausta.<\/p>\n Biol\u00e4\u00e4ketieteen professori, kliinisen mikrobiologian erikoisl\u00e4\u00e4k\u00e4ri Pentti Huovinen on kiteytt\u00e4nyt oivallisesti: \u201dMeille on annettu j\u00e4rki pyrki\u00e4 toimimaan viisaasti ja usko, jotta turvautuisimme Jumalaan.\u201d<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Rukousp\u00e4iv\u00e4 kutsuu kaikkia rukoilemaan El\u00e4mme erikoista ja vaativaa aikaa pandemiakriisin keskell\u00e4. Keskusteluissa korostetaan usein kriisin ainutlaatuisuutta. Helposti unohdamme, ett\u00e4 kulkutaudit, katovuodet, tulvat ja muut luonnonmullistukset, tulipalot ja sodat ovat olleet meit\u00e4 edelt\u00e4neiden sukupolvien todellisuutta. Monin paikoin maailmaa ne ovat sit\u00e4 edelleen. Pandemia on osoittanut yhteiskunnan haavoittuvuuden. N\u00e4kym\u00e4t\u00f6n virus on aiheuttanut maailmanlaajuisen kriisin. L\u00e4nsimaisen ihmisen k\u00e4sitys … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[20],"class_list":["post-141","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjoituksia","tag-20"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/141","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=141"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/141\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3554,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/141\/revisions\/3554"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=141"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=141"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=141"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}