Koronaviruskriisiin liittyv\u00e4 piispan kirjoitus<\/p>\n
Mitk\u00e4 maat ovat selviytyneet koronakriisist\u00e4 parhaiten? Kysymykseen saatiin vastauksia Tampereen yliopiston sosiaalipsykologian professorin Atte Oksasen johtamasta tutkimuksesta, jossa analysoitiin koronavirukseen kuolleisuutta 25 maassa.<\/p>\n
Tutkimuksessa huomattiin, ett\u00e4 yhteiskunnallinen luottamus selitt\u00e4\u00e4 uhrien osuutta v\u00e4est\u00f6st\u00e4. Mit\u00e4 suurempi on luottamus esimerkiksi viranomaisiin ja hallintoon, sit\u00e4 pienempi on kuolleisuus. Muita selitt\u00e4vi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 ovat muun muassa v\u00e4entiheys, turistien ja sosiaalisten kontaktien m\u00e4\u00e4r\u00e4 sek\u00e4 eristystoimien ripeys ja voimakkuus.<\/p>\n
Tulos vastaa aiempia tutkimustuloksia, joiden mukaan korkean luottamuksen maissa ihmiset seuraavat todenn\u00e4k\u00f6isemmin viranomaisten neuvoja ja ohjeita. Heikon institutionaalisen luottamuksen maissa on keskim\u00e4\u00e4rin enemm\u00e4n covid-19-taudin kuolonuhreja miljoonaa asukasta kohti kuin maissa, joissa luottamus on suuri. Parhaiten selvinneit\u00e4 korkean luottamuksen maita ovat tutkimuksen mukaan Suomi, Norja, Tanska ja Sveitsi.<\/p>\n
Suomessa usko instituutioihin on korkea. My\u00f6s yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa korostuu yksi asia: luottamus. Kansalaisten luottamus viranomaisten toimintaan ja yhteiskuntaan sek\u00e4 ihmisten keskin\u00e4inen luottamus ovat henkisen kriisinkest\u00e4vyyden keskeisi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4.<\/p>\n
Koronaepidemian opetuksia on, ett\u00e4 luottamusyhteiskunta on s\u00e4ilytett\u00e4v\u00e4 vahvana. Luottamus rakennetaan arjessa, normaalioloissa. Olennaista on ihmisten kokemus oikeudenmukaisuudesta ja heid\u00e4n arvonsa n\u00e4kemisest\u00e4.<\/p>\n
Suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta on keskeist\u00e4, ett\u00e4 kuka tahansa voi olla varma, ett\u00e4 sairastuessaan h\u00e4net hoidetaan mahdollisimman hyvin, taloudelliseen kriisiin joutuessaan h\u00e4n saa tukea ja ettei h\u00e4n kriisin keskell\u00e4 j\u00e4\u00e4 yksin taakkojensa kanssa.<\/p>\n
Ei ole sattumaa, ett\u00e4 Suomessa – kuten muissakin pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa – rehellisyys, auttamishalu ja luottamus ovat yh\u00e4 arvossaan. Parhaiten sijoittuneille maille on yhteist\u00e4 hallinnon avoimuus, sanan- ja lehdist\u00f6nvapaus, kansalaisoikeudet ja riippumaton oikeusj\u00e4rjestelm\u00e4.<\/p>\n
Pohjoismaisen hyvinvointivaltion juuret ovat luterilaisuudessa. Kirkon pitk\u00e4j\u00e4nteinen, varsinkin Lutherin Katekismuksiin pohjautuva opetus on muodostanut yhteisen arvopohjan. Luottamus esivaltaan ja viranomaisiin on kansamme vahvuus, josta kannattaa pit\u00e4\u00e4 huolta.<\/p>\n
Kirkon teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on toimia osaltaan yhteiskunnallisen turvallisuuden, yhteenkuuluvuuden ja luottamuksen rakentajana.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Koronaviruskriisiin liittyv\u00e4 piispan kirjoitus Mitk\u00e4 maat ovat selviytyneet koronakriisist\u00e4 parhaiten? Kysymykseen saatiin vastauksia Tampereen yliopiston sosiaalipsykologian professorin Atte Oksasen johtamasta tutkimuksesta, jossa analysoitiin koronavirukseen kuolleisuutta 25 maassa. Tutkimuksessa huomattiin, ett\u00e4 yhteiskunnallinen luottamus selitt\u00e4\u00e4 uhrien osuutta v\u00e4est\u00f6st\u00e4. Mit\u00e4 suurempi on luottamus esimerkiksi viranomaisiin ja hallintoon, sit\u00e4 pienempi on kuolleisuus. Muita selitt\u00e4vi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 ovat muun muassa v\u00e4entiheys, … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[20],"class_list":["post-144","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjoituksia","tag-20"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/144","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=144"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/144\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3525,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/144\/revisions\/3525"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=144"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=144"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=144"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}