It\u00e4-Savo -lehti 17.1.2021<\/p>\n
Viime aikoina on toistuvasti kiinnitetty huomiota julkisen kielenk\u00e4yt\u00f6n k\u00e4rjistymiseen. Havainto on helppo todeta niin paikallistasolla kuin kansallisessa ja kansainv\u00e4lisess\u00e4 keskustelussa.<\/p>\n
Ep\u00e4asialliseen keskusteluun liittyy usein tarkoituksellinen v\u00e4\u00e4rinymm\u00e4rt\u00e4minen: osapuolet k\u00e4rjist\u00e4v\u00e4t, liioittelevat ja v\u00e4\u00e4rist\u00e4v\u00e4t toistensa n\u00e4k\u00f6kantoja.<\/p>\n
Tyypillist\u00e4 on my\u00f6s mustamaalaaminen. Keskustelukumppani leimataan muiden silmiss\u00e4 \u00e4lyllisesti tai moraalisesti arveluttavaksi henkil\u00f6ksi, jonka mielipiteit\u00e4 ei tarvitse ottaa vakavasti. Monesti keskustelu harhautetaan sivu-uralle, jolla ei en\u00e4\u00e4 ole suoraa yhteytt\u00e4 puheena olevaan asiaan.<\/p>\n
Ep\u00e4asiallista keskustelua on toisen osapuolen tietoinen loukkaaminen ja tarkoituksellinen haavoittaminen. Yht\u00e4 hyvin voi olla my\u00f6s tietoista loukkaantumista. Asialliseen kritiikkiin vastataan loukkaantumalla tai asettumalla uhrin asemaan silloinkin, kun siihen ei ole syyt\u00e4.<\/p>\n
Tarvitsemme kanssak\u00e4ymiseen kunnioittavaa keskustelua. Mitk\u00e4 ovat sen tuntomerkkej\u00e4?<\/p>\n
Kunnioittavaan keskusteluun kuuluu keskustelijoiden pyrkimys arvostaa toista osapuolta. He my\u00f6s osoittavat sen toisille, vaikka olisivatkin eri mielt\u00e4.<\/p>\n
Olennaista on yritt\u00e4\u00e4 kuunnella ja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4. Keskustelijat pyrkiv\u00e4t vilpitt\u00f6m\u00e4sti ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n toistensa l\u00e4ht\u00f6kohtia, johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 ja perusteluja silloinkin, kun p\u00e4\u00e4tyv\u00e4t erilaisiin n\u00e4kemyksiin. Jokainen voi puhua vain omasta puolestaan.<\/p>\n
T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on, ett\u00e4 keskustelijat keskittyv\u00e4t itse asiaan ja haastavat toistensa perusteluja. He pid\u00e4ttyv\u00e4t viem\u00e4st\u00e4 keskustelua esimerkiksi henkil\u00f6kohtaisiin ominaisuuksiin. Yhdist\u00e4vien asioiden huomaaminen on avuksi.<\/p>\n
Kunnioittavaan keskusteluun liittyy mahdollisuus omien n\u00e4kemysten rehelliseen ja avoimeen ilmaisemiseen. Perusteluihin kannattaa kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota.<\/p>\n
V\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 on muistaa niin sananvapaus kuin vastuu sanoista. Keskustelijat kunnioittavat toistensa ilmaisunvapautta, puolustavat sit\u00e4 ja pid\u00e4ttyv\u00e4t sen kanssa ristiriidassa olevista vaikutuskeinoista. He my\u00f6s vastaavat reilusti sanomisistaan.<\/p>\n
Merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 on avoimuus muutokselle. Keskustelijat ovat avoimia kuuntelemaan toista osapuolta, oppimaan h\u00e4nelt\u00e4 ja tarvittaessa tarkistamaan omia n\u00e4kemyksi\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Kunnioittava keskustelu rakentuu osapuolten keskin\u00e4iselle arvostukselle. Oleellista on kuuntelu ja pyrkimys ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohtia, joista ajattelu kumpuaa. Kunnioittavassa keskustelussa erilaiset n\u00e4kemykset, vakaumukset ja ajattelutavat kohtaavat.<\/p>\n
Kunnioittavassa keskustelussa ei kuitenkaan ole kyse pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n mielipiteist\u00e4, vaan pohjimmiltaan ihmisten kohtaamisesta. Siksi kaikki kiteytyy kultaiseen s\u00e4\u00e4nt\u00f6\u00f6n: \u201dKaikki, mink\u00e4 tahdotte ihmisten tekev\u00e4n teille, tehk\u00e4\u00e4 te heille.\u201d<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
It\u00e4-Savo -lehti 17.1.2021 Viime aikoina on toistuvasti kiinnitetty huomiota julkisen kielenk\u00e4yt\u00f6n k\u00e4rjistymiseen. Havainto on helppo todeta niin paikallistasolla kuin kansallisessa ja kansainv\u00e4lisess\u00e4 keskustelussa. Ep\u00e4asialliseen keskusteluun liittyy usein tarkoituksellinen v\u00e4\u00e4rinymm\u00e4rt\u00e4minen: osapuolet k\u00e4rjist\u00e4v\u00e4t, liioittelevat ja v\u00e4\u00e4rist\u00e4v\u00e4t toistensa n\u00e4k\u00f6kantoja. Tyypillist\u00e4 on my\u00f6s mustamaalaaminen. Keskustelukumppani leimataan muiden silmiss\u00e4 \u00e4lyllisesti tai moraalisesti arveluttavaksi henkil\u00f6ksi, jonka mielipiteit\u00e4 ei tarvitse ottaa vakavasti. … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[19],"class_list":["post-152","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjoituksia","tag-19"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/152","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=152"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/152\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3536,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/152\/revisions\/3536"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=152"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=152"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=152"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}