Artikkeli Kanava-lehdess\u00e4 (8\/2021) yhdess\u00e4 dosentti Niko Huttusen kanssa. Laillisuusvalvontaan ja lainvalmisteluun on reilun kymmenen vuoden aikana pesiytynyt uskonnonvastainen tendenssi. Viimeksi t\u00e4ht\u00e4imeen on otettu sotilasvala, mutta sama tendenssi n\u00e4kyy laajemminkin.<\/p>\n
Laillisuusvalvontaan ja lainvalmisteluun on runsaan kymmenen vuoden aikana pesiytynyt uskonnonvastainen tendenssi. Viimeksi t\u00e4ht\u00e4imeen on otettu sotilasvala, mutta sama ilmi\u00f6 n\u00e4kyy laajemminkin.<\/strong><\/p>\n Eduskunnan apulaisoikeusasiamies lausui vuonna 2013, ett\u00e4 uskonnonharjoitus on j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4 puolustusvoimissa samoin periaattein kuin uskonnollisessa sotilasvalassa ja uskonnottomassa sotilasvakuutuksessa (EOAK\/4489\/2010).<\/p>\n Apulaisoikeusasiamies tarkoitti, ett\u00e4 varusmies saa valita valan ja vakuutuksen v\u00e4lill\u00e4 riippumatta siit\u00e4, kuuluuko h\u00e4n johonkin uskontokuntaan. Vapaata valintaa pit\u00e4isi siis kunnioittaa hartauksiin ja jumalanpalveluksiin osallistumisessakin. N\u00e4in tapahtui.<\/p>\n Apulaisoikeusasiamies palasi asiaan oma-aloitteisesti vuonna 2021. H\u00e4n p\u00e4\u00e4tti nostaa aiheen esiin asiakirjassa, joka varsinaisesti koski aivan toista asiaa: naisten vapaaehtoista asepalvelusta koskevan s\u00e4\u00e4ntelyn uudistamista. Kyse oli lausunnosta ty\u00f6ryhm\u00e4n mietint\u00f6\u00f6n (EOAK\/2124\/2021).<\/p>\n Nyt apulaisoikeusasiamies pohti, \u201donko valtiovallan toiminnassa edelleen perusteltua yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 tietyn tai mink\u00e4\u00e4n uskonnon harjoittamiseksi luettavaa seremoniallisuutta\u201d<\/em>. Sotilasvala oli siis muuttunut alle kymmeness\u00e4 vuodessa mallikelpoisesta j\u00e4rjestelyst\u00e4 ongelmaksi. Siit\u00e4 oli tullut silm\u00e4tikku.<\/p>\n Noin 90 prosenttia varusmiehist\u00e4 valitsee valan, joka siten nauttii varsin laajaa kannatusta kansalaisten keskuudessa.<\/p>\n Mit\u00e4 on tapahtunut? Uskonnonvapauslaki on pysynyt entisell\u00e4\u00e4n. Miksi eduskunnan apulaisoikeusasiamies sitten haluaa kumota oikeuden valita valan ja vakuutuksen v\u00e4lilt\u00e4 ja pakottaa kaikki uskonnottomaan vakuutukseen?<\/p>\n Lausunnossaan sotilasvalaa vastaan apulaisoikeusasiamies vetosi siihen, ett\u00e4 todistajan- ja tuomarinvalat on poistettu. \u201dLains\u00e4\u00e4t\u00e4j\u00e4 on n\u00e4in johdonmukaisesti siirtynyt uskonnottomaan vakuutukseen eri s\u00e4\u00e4ntely-yhteyksiss\u00e4.\u201d<\/p>\n N\u00e4in tosiaan on tapahtunut, mutta nyt kysymys laajenee. Miksi t\u00e4m\u00e4 tendenssi?<\/p>\n Kun tuomarinvalaa poistettiin, lainvalmistelussa korostettiin tuomarin teht\u00e4v\u00e4n maallista luonnetta (HE 7\/2016). J\u00e4\u00e4 kysym\u00e4\u00e4n, miksei vala sopisi maalliseenkin teht\u00e4v\u00e4\u00e4n, kun se on sopinut monta sataa vuotta. Miksi siit\u00e4 on tullut ongelma juuri 2010-luvulla\u2009\u2013\u2009varsinkin kun tuomarinvalankin sijasta sai antaa vakuutuksen?<\/p>\n Todistajan valan poistamista puollettiin lainvalmistelussa ajatuksella \u201dmoniarvoisesta ja suvaitsevasta yhteiskunnasta\u201d<\/em> (HE 46\/2014). Miten kaikkien velvoittaminen uskonnottomaan vakuutukseen palvelee t\u00e4t\u00e4 tavoitetta? Eik\u00f6 moniarvoisuus ja suvaitsevaisuus p\u00e4invastoin puoltaisi erilaisia muotoja?<\/p>\n V\u00e4itettiin my\u00f6s, ett\u00e4 valinta vakuutuksen ja valan v\u00e4lill\u00e4 paljastaisi henkil\u00f6n uskonnollisen vakaumuksen. Miten se paljastui, kun valinnan motiiveja ei kyselty? Kun roomalaiskatolinen Timo Soini antoi ministerinvakuutuksen, mit\u00e4 se paljasti h\u00e4nen vakaumuksestaan? Kukaan ei tied\u00e4, koska Soini ei ole halunnut kertoa. Katolinen katekismus sallii valan.<\/p>\n Perustelujen mukaan olisi my\u00f6s vaikea tiet\u00e4\u00e4, mit\u00e4 jumalaa valassa tarkoitetaan, erityisesti jos salissa on Raamattu. Eik\u00f6 Raamattu p\u00e4invastoin tekisi sen selv\u00e4ksi? Ja jos todistaja ajattelisi jotain muuta jumalaa, mit\u00e4 sitten?<\/p>\n Kaikkein kummallisin peruste kannattaa lainata kokonaan: \u201dHenkil\u00f6n voi olla vaikeata valita valan ja vakuutuksen v\u00e4lill\u00e4, jos vala ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n painoarvoltaan vakuutusta merkityksellisemm\u00e4ksi. T\u00e4st\u00e4 voi seurata aiheetonta painetta antaa vala, vaikka t\u00e4llaista etusijaj\u00e4rjestyst\u00e4 ei laissa ole tarkoitettu asettaa.\u201d<\/em><\/p>\n Vala voi siis lis\u00e4t\u00e4 painetta pysy\u00e4 totuudessa. Onko t\u00e4m\u00e4 ongelma todistajaa kuultaessa?<\/p>\n Valaa vastaan esitetyt argumentit vaikuttavat harvinaisen keinotekoisilta. K\u00e4teen j\u00e4\u00e4 se, ett\u00e4 vala on poistettava mill\u00e4 tahansa perusteella. Mik\u00e4 on todellinen motiivi?<\/p>\n Apulaisoikeusasiamies paljastaa motiivin puhuessaan sotilasvalan ongelmallisuudesta: \u201dTaustalla on ollut tarve siirty\u00e4 uskonnonvapauden kannalta neutraaliin j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n, jossa kaikkia kohdellaan yhdenmukaisesti.\u201d<\/em><\/p>\n T\u00e4ss\u00e4 tulee esille k\u00e4site \u201dneutraali\u201d, joka on varsinainen kameleontti. Se taipuu moneen. Perustuslakivaliokunta k\u00e4ytti samaa k\u00e4sitett\u00e4 vuonna 2002 uskonnonvapauslakia s\u00e4\u00e4dett\u00e4ess\u00e4: Neutraliteetti tarkoittaa t\u00e4ss\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 valtio suhtautuu tasapuolisesti ja suvaitsevasti valaan ja vakuutukseen. Valiokunta piti t\u00e4rke\u00e4n\u00e4, ett\u00e4 kaikille annetaan oikeus valaan. Mutta 2021 apulaisoikeusasiamies selitt\u00e4\u00e4 neutraliteetin toteutuvan, kun kaikilta ev\u00e4t\u00e4\u00e4n oikeus valaan! Asia on k\u00e4\u00e4ntynyt p\u00e4\u00e4laelleen.<\/p>\n Neutraliteetti ei ole valan vastustamisen syy. Se on v\u00e4line, joka on taivutettu palvelemaan haluttua arvop\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4: uskonnon marginalisointia. Kyse ei ole vain valasta.<\/p>\n Apulaisoikeuskansleri sai vuonna 2009 p\u00f6yd\u00e4lleen kantelun Sein\u00e4joen k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuden k\u00e4r\u00e4j\u00e4hartauksista. Kantelua ei ollut tehnyt kukaan k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuden henkil\u00f6kunnasta, vaan sen olivat j\u00e4tt\u00e4neet t\u00e4ysin sivulliset henkil\u00f6t sanomalehdest\u00e4 lukemansa uutisen perusteella.<\/p>\n Kantelijoiden mielest\u00e4 k\u00e4r\u00e4j\u00e4hartaudet vaaransivat tuomioistuimen puolueettomuuden. Ratkaisussaan (OKV\/1361\/1\/2009) apulaisoikeuskansleri totesi, ettei puolueettomuus ollut vaarantunut eik\u00e4 muitakaan v\u00e4\u00e4rink\u00e4yt\u00f6ksi\u00e4 ollut ilmennyt. Yll\u00e4tt\u00e4en h\u00e4n kuitenkin suositteli hartauksista luopumista sill\u00e4 perusteella, ett\u00e4 ne olivat \u201dongelmallisia julkisen vallan neutraalisuuden sek\u00e4 yhdenvertaisuuden edist\u00e4misvelvollisuuden n\u00e4k\u00f6kulmasta\u201d.<\/em><\/p>\n Neutraliteetin utuisuudesta oli jo edell\u00e4 puhetta. Yhdenvertaisuudella apulaisoikeuskansleri viittaa siihen, ett\u00e4 joku k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuden henkil\u00f6kunnasta on saattanut kokea painetta osallistua uskonnolliseen tilaisuuteen. H\u00e4n my\u00f6nt\u00e4\u00e4, ettei t\u00e4llaisesta ilmennyt merkkej\u00e4. Yll\u00e4tt\u00e4en apulaisoikeuskansleri kuitenkin jatkaa: \u201dEn pid\u00e4 poissuljettuna sit\u00e4, etteiv\u00e4tk\u00f6 hartaustilaisuudet olisi voineet n\u00e4ist\u00e4 syist\u00e4 tosiasiallisesti vaarantaa k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuden henkil\u00f6kunnan tai tilaisuuksiin kutsuttujen sidosryhmien edustajien negatiivista uskonnonvapautta.\u201d<\/em><\/p>\n Mit\u00e4\u00e4n v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ei siis ollut tapahtunut, mutta pelkk\u00e4 v\u00e4\u00e4rink\u00e4yt\u00f6ksen teoreettinen mahdollisuus riitt\u00e4\u00e4 k\u00e4r\u00e4j\u00e4hartauden torjuntaan. Mit\u00e4 kaikkea muuta pit\u00e4isi torjua, jos t\u00e4lle linjalle l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n?<\/p>\n Eik\u00f6 miss\u00e4 tahansa asiassa ole v\u00e4\u00e4rink\u00e4yt\u00f6ksen mahdollisuus?<\/p>\n Apulaisoikeuskansleri jatkoi johdonmukaisesti linjallaan, kun h\u00e4n vaati uskonnolle nollatoleranssia kouluissa. Kaikki hengelliset tilaisuudet, esimerkiksi uskonnolliset p\u00e4iv\u00e4navaukset tai koululaisjumalanpalvelukset, ovat h\u00e4nen mukaansa uskonnonvapauden kannalta ongelma ja sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t painostuksellisen elementin (OKV\/230\/1\/2013).<\/p>\n Perustuslakivaliokunta joutui ojentamaan, ettei apulaisoikeuskanslerin ratkaisu vastaa sen linjauksia. Osassa juristikuntaa n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 esiintyv\u00e4n vahvoja uskonnonvastaisia tendenssej\u00e4, jotka k\u00e4tket\u00e4\u00e4n neutraliteetin ja suvaitsevaisuuden kaltaisten savuverhojen taakse. Perustuslakivaliokunnan kannat eiv\u00e4t n\u00e4yt\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 asiassa painavan sen enemp\u00e4\u00e4 laillisuusvalvojien kuin lainvalmistelijoidenkaan piiriss\u00e4. N\u00e4in siit\u00e4 huolimatta, ett\u00e4 valiokunta on kerran suorastaan ojentanut apulaisoikeuskansleria asiasta.<\/p>\n Professori Matti Kotirannalta on vastik\u00e4\u00e4n ilmestynyt laaja teos Religion and Law in Finland (2021). Kotirannan mukaan suomalaisessa juristikunnassa n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 el\u00e4v\u00e4n vanhentuneita k\u00e4sityksi\u00e4. \u201dUseat kansalaiset ja monet juristit vannovat edelleen negatiivisen uskonnonvapauden nimiin nimenomaan vapautena uskonnosta, mutta Suomen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n ja kansainv\u00e4listen velvoitteiden tasolla muutos on ollut huomattava, ja nimenomaan positiivisesti tulkitun uskonnonvapauden suuntaan\u201d<\/em>, h\u00e4n totesi \u00e4skett\u00e4in Kirkko ja kaupunki -lehdess\u00e4 (2.9.2021).<\/p>\n Leimallista vanhentuneessa tendenssiss\u00e4 on se, ett\u00e4 uskontoa tarkastellaan uhkana. Kansanedustaja P\u00e4ivi R\u00e4s\u00e4seen kohdistuva prosessi saattaa joidenkin mieliss\u00e4 todistaa t\u00e4st\u00e4. H\u00e4nen keskener\u00e4inen tapauksensa kuuluu kuitenkin syytt\u00e4j\u00e4- ja oikeuslaitoksen puolelle. Artikkelimme tarkastelee vain lainvalmistelua ja -valvontaa, jossa huoli kohdistuu tyypillisesti negatiivisen uskonnonvapauden toteutumiseen.<\/p>\n Uskonnottomuuteen painostamisesta tai positiivisen uskonnonvapauden toteutumisesta ei yleens\u00e4 kanneta huolta. V\u00e4\u00e4ristym\u00e4 on luonnollinen seuraus siit\u00e4, ett\u00e4 juuri uskonnottomuutta pidet\u00e4\u00e4n neutraalina. Siksi voidaan huoletta pit\u00e4\u00e4 neutraalina vaikkapa sit\u00e4, ett\u00e4 90 prosenttia varusmiehist\u00e4 pakotettaisiin tahtonsa vastaisesti sotilasvakuutukseen.<\/p>\n Eik\u00f6 negatiivisen ja positiivisen uskonnonvapauden toteutuminen olisi mahdollista ottaa tasapainoisemmin huomioon? Se olisi juridisesti mahdollista, jos tahtoa l\u00f6ytyisi.<\/p>\n Lainvalvojien ja -valmistelijoiden kannanotoissa on toinenkin v\u00e4\u00e4ristym\u00e4. Uskonnollinen vakaumus tulkitaan puhtaasti yksil\u00f6lliseksi eik\u00e4 sen kollektiivista tai yhteiskunnallista luonnetta oteta huomioon.<\/p>\n Luterilainen kristillisyys heijastuu syv\u00e4llisesti yhteiskuntaan. Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n Mikael Agricolan nimen mainitsemisen pit\u00e4isi soittaa kelloja. Tutkimusta aiheesta on paljon. Siit\u00e4 kiinnostunut voi vilkaista vaikkapa Kaius Sinnem\u00e4en, Anneli Portmanin, Jouni Tillin ja Robert H. Nelsonin teosta On the Legacy of Lutheranism in Finland (2019), joka l\u00f6ytyy verkosta. Sill\u00e4 on my\u00f6s populaari sisarteos Kaappiluterilainen kansa (2020).<\/p>\n Juuri kukaan ei halua kyseenalaistaa Suomessakin vallitsevaa pohjoismaista yhteiskuntaj\u00e4rjestyst\u00e4 ja hyvinvointivaltiota. Maahanmuuttajienkin halutaan \u201dkotoutuvan\u201d siihen. Samaan aikaan yhteiskunnan arvomaailmaa m\u00e4\u00e4rittelev\u00e4\u00e4 uskonnollista perustaa ei muka saisi osoittaa sellaiseksi esimerkiksi valojen, koululaisjumalanpalvelusten ja k\u00e4r\u00e4j\u00e4hartauksien kautta. Ei siltik\u00e4\u00e4n, vaikka ket\u00e4\u00e4n ei pakoteta uskonnonharjoitukseen.<\/p>\n Jonkinlaisen uskonnonvastaisuuden huipun muodosti eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu (EOAK\/2186\/2018), jossa todettiin, ettei koulu saa j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 edes uskonnotonta tilaisuutta kirkossa. Peruste oli mielenkiintoinen: \u201dKirkko on nimenomaan jumalanpalvelusten toimittamiseen tarkoitettu paikka (kirkkolain 14 luvussa tarkoitettu kirkollinen rakennus) ja siit\u00e4 v\u00e4littyy n\u00e4in jo itsess\u00e4\u00e4n uskonnollisia merkityksi\u00e4.\u201d<\/em><\/p>\n Mihin t\u00e4llainen ajattelu lopulta johtaa? Kirkot palvelevat paitsi seurakuntien jumalanpalvelustiloina, my\u00f6s kokoontumispaikkoina erilaisissa tilanteissa. Ne ovat osa suomalaista kulttuuri- omaisuutta ja kansallismaisemaa. Nyt niist\u00e4 on tullut vaarallisia rakennuksia, jotka tartuttavat uskontoa niiss\u00e4 k\u00e4yviin.<\/p>\n Kirkko ei ole kirkko vain sis\u00e4lt\u00e4, vaan \u201duskonnollisia merkityksi\u00e4\u201d v\u00e4littyy my\u00f6s ulkopuolelta. ISIS piti taannoin kirkkojen \u201duskonnollisia merkityksi\u00e4\u201d niin huolestuttavina, ett\u00e4 katkoi niiden katoilta ristit.<\/p>\n Joku voi pit\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4 rinnastusta j\u00e4rjett\u00f6m\u00e4n\u00e4 liioitteluna, mutta miettik\u00e4\u00e4p\u00e4 perustuslakivaliokunnan kantaa valoista ja vakuutuksista vuonna 2002. Kuka olisi arvannut, ett\u00e4 vuonna 2021 eduskunnan apulaisoikeusasiamies on k\u00e4\u00e4nt\u00e4nyt sen p\u00e4\u00e4laelleen? T\u00e4h\u00e4n verrattuna ei olisi suurikaan askel siirty\u00e4 tarkastelemaan \u201duskonnollisia merkityksi\u00e4\u201d kirkkorakennuksen sis\u00e4lt\u00e4 sen ulkopuolelle.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Artikkeli Kanava-lehdess\u00e4 (8\/2021) yhdess\u00e4 dosentti Niko Huttusen kanssa. Laillisuusvalvontaan ja lainvalmisteluun on reilun kymmenen vuoden aikana pesiytynyt uskonnonvastainen tendenssi. Viimeksi t\u00e4ht\u00e4imeen on otettu sotilasvala, mutta sama tendenssi n\u00e4kyy laajemminkin. Miksi uskonnosta on tullut yht\u00e4kki\u00e4 vaarallista? Laillisuusvalvontaan ja lainvalmisteluun on runsaan kymmenen vuoden aikana pesiytynyt uskonnonvastainen tendenssi. Viimeksi t\u00e4ht\u00e4imeen on otettu sotilasvala, mutta sama ilmi\u00f6 n\u00e4kyy … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[19],"class_list":["post-169","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjoituksia","tag-19"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/169","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=169"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/169\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3447,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/169\/revisions\/3447"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=169"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=169"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=169"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}Miksi valasta on tullut ongelma monen sadan vuoden j\u00e4lkeen juuri 2010-luvulla?<\/h4>\n
Neutraliteetti on v\u00e4line, joka on taivutettu palvelemaan haluttua arvop\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4<\/h4>\n
\n\u201dValaa ja vakuutusta k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n erilaisiin julkisen vallan tarpeisiin tilanteissa, joissa on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 esimerkiksi korostaa tietyn teht\u00e4v\u00e4n hoitamiseen liittyvi\u00e4 periaatteita tai vakuuttua annetun tiedon oikeellisuudesta. Julkisen vallan suhtautumisen t\u00e4llaiseen juhlamuotoiseen lupautumisen muotoon tulisi olla uskonnollisesti neutraalia. T\u00e4m\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulman ja perustuslain 11 \u00a7:n kannalta on perusteltua, ett\u00e4 my\u00f6s ne, jotka eiv\u00e4t kuulu mihink\u00e4\u00e4n uskonnolliseen yhdyskuntaan, voivat halutessaan vannoa valan vakuutuksen antamisen sijasta.\u201d<\/em> (PeVM 10\/2002)<\/p>\nPelkk\u00e4 v\u00e4\u00e4rink\u00e4yt\u00f6ksen teoreettinen mahdollisuus riitti<\/h4>\n
Perustuslakivaliokunta joutui ojentamaan apulaisoikeuskansleria<\/h4>\n
\n\u201dPerustuslakivaliokunnan mielest\u00e4 perustuslaista tai Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6st\u00e4 ei johdu vaatimusta poistaa koulun toiminnasta kaikkea uskontoon viittaavia elementtej\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4\u00e4 ainesta. Pitk\u00e4lle viety uskonnollista alkuper\u00e4\u00e4 olevien perinteiden v\u00e4ltt\u00e4minen ei valiokunnan mielest\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n edist\u00e4 uskonnollista suvaitsevaisuutta.\u201d<\/em> (PeVM 2\/2014 vp)
\nKuten edell\u00e4 todettiin, suvaitsevaisuus johti hiukan my\u00f6hemmin todistajanvalan poistamiseen. N\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ettei vain neutraliteetti vaan my\u00f6s suvaitsevaisuus muuntuu moneksi.<\/p>\nUskonnottomuuteen painostamisesta ei kanneta huolta<\/h4>\n
Uskonnon yhteis\u00f6llinen merkitys pit\u00e4isi muistaa<\/h4>\n