Vieraskolumni Kirkonseutu-lehdess\u00e4 13.11.2021<\/p>\n
Milloin luit viimeksi Raamattua? Kumpaan puolikkaaseen kuulut? Vuonna 2019 tehdyn kyselyn mukaan puolet suomalaisista ei lue Raamattua koskaan.<\/p>\n
Toisesta puolesta reilu nelj\u00e4nnes lukee Raamattua harvemmin kuin kerran vuodessa, 12 prosenttia v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kerran vuodessa, loput useammin. P\u00e4ivitt\u00e4in Raamattua lukee kaksi prosenttia suomalaisista.<\/p>\n
Piispan julkaisivat hiljakkoin piispainkirjeen Raamattu ja kirkko. Siin\u00e4 kannustetaan tarttumaan Raamattuun. Piispojen puheenvuoron tavoitteena on my\u00f6s selkeytt\u00e4\u00e4 sit\u00e4, mit\u00e4 kirkossa Raamatusta opetetaan.\u00a0Piispainkirjeen l\u00f6yt\u00e4\u00e4 helposti internetist\u00e4 vaikkapa hakusanoilla \u201dpiispainkirje Raamattu ja kirkko\u201d.<\/p>\n
Miksi Raamattua kannattaa lukea?<\/p>\n
Kristillisen uskon mukaan Jumala puhuu ihmiselle ja ihmisyhteis\u00f6ille Raamatun, Jumalan sanan v\u00e4lityksell\u00e4. Sen sanomassa kohtaamme meit\u00e4 rakastavan Jumalan ja Jeesuksen Kristuksen. Jos ihminen haluaa l\u00f6yt\u00e4\u00e4 Jumalan, siihen ei ole parempaa keinoa kuin Raamatun lukeminen.<\/p>\n
Raamattu kertoo siit\u00e4, miten ihminen pelastuu. Siit\u00e4 k\u00e4y my\u00f6s ilmi, mit\u00e4 Jumala meilt\u00e4 tahtoo ja miten h\u00e4n haluaa meid\u00e4n el\u00e4v\u00e4n toistemme kanssa. Jumalan sanan merkitys yhteisel\u00e4m\u00e4\u00e4mme ja arvopohjaamme on suurempi kuin ymm\u00e4rr\u00e4mmek\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Raamatun tuntemus kuuluu yleissivistykseen. Ilman Raamattua on mahdotonta ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 suomalaista ja koko l\u00e4nsimaista kulttuuria.<\/p>\n
Kirjallisuus, kuvataiteet ja musiikkiteokset sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t lukemattomia sitaatteja pyh\u00e4st\u00e4 kirjasta. \u201dSen kertomukset l\u00e4p\u00e4isev\u00e4t kulttuurin kerrostumia antiikista nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n, toistuvat eri tavoin taiteissa ja j\u00e4sent\u00e4v\u00e4t niiss\u00e4 ilmenevi\u00e4 ihanteita tai vastaavasti niiss\u00e4 kuvattuja paheita\u201d, totesi piispa Matti Repo piispainkirjeen julkaisutilaisuudessa.<\/p>\n
Raamattu on ollut monelle kulttuurille konkreettinen avain my\u00f6s muuhun lukemiseen. Useiden muiden kirjakielten tapaan suomikin on syntynyt ja kehittynyt Raamatun k\u00e4\u00e4nn\u00f6sty\u00f6n seurauksena.<\/p>\n
Maailmalla Raamattua luetaan enemm\u00e4n kuin koskaan ennen. Suomessa kehitys on kulkenut toiseen suuntaan. Raamattu voi vaikuttaa hankalalta kirjalta. My\u00f6s kirkko ja sen viesti ovat alkaneet tuntua monista vierailta.<\/p>\n
T\u00e4rkein ohje Raamatun lukemiseen on se, ett\u00e4 lue sit\u00e4 ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4. Sen sanoman k\u00e4sitt\u00e4minen ei ole koulutettujen teologien etuoikeus. Raamattua voi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4sti kuka tahansa kristitty. Helpointa on aloittaa vaikka uusimmalla, internetist\u00e4 l\u00f6ytyv\u00e4ll\u00e4 Uuden testamentin k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksell\u00e4 UT2020.<\/p>\n
Piispainkirje kannustaa: \u201dRaamattu on kirja, jonka sanojen v\u00e4lityksell\u00e4 el\u00e4v\u00e4 Sana synnytt\u00e4\u00e4 uskoa, vahvistaa toivoa ja uudistaa rakkautta. Sen kanssa el\u00e4minen muuttaa ihmist\u00e4. Sen sanojen mietiskely syvent\u00e4\u00e4 k\u00e4sityst\u00e4 itsest\u00e4 ja kaiken tarkoituksesta. Sen v\u00e4lityksell\u00e4 Pyh\u00e4 Henki alkaa hengitt\u00e4\u00e4 ihmisess\u00e4 ja avata uusia merkityksi\u00e4 h\u00e4nen jokap\u00e4iv\u00e4iseen el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4. Avaa siis Raamattu ja lue!\u201d<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Vieraskolumni Kirkonseutu-lehdess\u00e4 13.11.2021 Milloin luit viimeksi Raamattua? Kumpaan puolikkaaseen kuulut? Vuonna 2019 tehdyn kyselyn mukaan puolet suomalaisista ei lue Raamattua koskaan. Toisesta puolesta reilu nelj\u00e4nnes lukee Raamattua harvemmin kuin kerran vuodessa, 12 prosenttia v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kerran vuodessa, loput useammin. P\u00e4ivitt\u00e4in Raamattua lukee kaksi prosenttia suomalaisista. Piispan julkaisivat hiljakkoin piispainkirjeen Raamattu ja kirkko. Siin\u00e4 kannustetaan tarttumaan Raamattuun. … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[19],"class_list":["post-170","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjoituksia","tag-19"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/170","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=170"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/170\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3454,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/170\/revisions\/3454"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=170"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=170"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=170"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}