Uusi Tie -lehden kolumni numerossa 46, 18.11.2021<\/p>\n
Yhdysvaltalainen tilastotieteilij\u00e4 George Gallup on saanut nimens\u00e4 historiaan nykyaikaisten mielipidetiedustelujen keksij\u00e4n\u00e4. Gallupin kehitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kyselyss\u00e4 tulokset perustuvat tilastotietojen pohjalta valikoidun, yhteiskunnan eri ryhmi\u00e4 edustavan pienen joukon vastauksiin.<\/p>\n
Gallup teki varsinaisen l\u00e4pimurtonsa vuonna 1936, jolloin h\u00e4n onnistui ennustamaan Franklin Rooseveltin voiton Yhdysvaltain presidentinvaaleissa. Mielipidekyselyist\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n toisinaan kehitt\u00e4j\u00e4ns\u00e4 mukaan nimityst\u00e4 gallup.<\/p>\n
Suomessa mielipidetutkimuksia alettiin tehd\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti toisen maailmansodan j\u00e4lkeen. Nyky\u00e4\u00e4n gallupit ovat paitsi miljoonaluokan liiketoimintaa my\u00f6s mahdollisuus saada t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tietoa sek\u00e4 vaikuttaa yhteiskuntaan.<\/p>\n
Mielipidekyselyt ovat tuttuja kirkossakin. S\u00e4\u00e4nn\u00f6llisin v\u00e4liajoin kartoitetaan muun muassa suomalaisten uskonnollisuutta, suhdetta kirkkoon ja n\u00e4kemyksi\u00e4 keskeisist\u00e4 uskontotuuksista. Kyselyist\u00e4 on paljon hy\u00f6ty\u00e4 kirkon ty\u00f6ss\u00e4. Gallupit ovat hyv\u00e4 renki, mutta is\u00e4nn\u00e4ksi niist\u00e4 ei ole.<\/p>\n
Dosentti Risto Ahonen on arvioinut kirjassaan \u201dTulevaisuuden kirkko\u201d l\u00e4nsimaisen kulttuurin ja kristinuskon suhdetta. Kysymykseen Euroopan kirkkojen uudistumisesta Ahonen vastaa, ett\u00e4 \u201dse edellytt\u00e4\u00e4 syv\u00e4llisen analyysin tekemist\u00e4 nykytilanteesta, aivan uudenlaista asennetta ja ennen kaikkea dynaamisen, el\u00e4m\u00e4\u00e4 uudistavan evankeliumin l\u00f6yt\u00e4mist\u00e4.\u201d<\/p>\n
Ahonen kritisoi Euroopan kirkkoja siit\u00e4, ett\u00e4 ne hakevat olemassaolon oikeutuksensa suuren yleis\u00f6n kosiskelusta ja ajatusten my\u00f6t\u00e4ilemisest\u00e4. N\u00e4in kirkot yritt\u00e4v\u00e4t n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, miten ne seuraavat aikaansa, ovat moderneja ja tarpeellisia.<\/p>\n
Kirkon tilannetta on yritetty parantaa eri tavoin ottamalla huomioon paremmin ihmisten toiveet. Ongelmia ei kuitenkaan ratkaista loputtomilla kyselyill\u00e4 siit\u00e4, mit\u00e4 mielt\u00e4 ihmiset eilen olivat, ja mit\u00e4 he mahdollisesti t\u00e4n\u00e4\u00e4n ja huomenna ovat.<\/p>\n
Ahosen tavoin kyselyjen ongelmallisuus kiteytet\u00e4\u00e4n tuoreessa \u201dJokin meit\u00e4 yhdist\u00e4\u00e4\u201d -julkaisussa: \u201dViime vuosina suuntaa on etsitty gallupeista. On tajuttu, ett\u00e4 kirkko on ihmisi\u00e4 varten ja silloin pit\u00e4\u00e4 kysy\u00e4 heilt\u00e4, asiakkailta, miten he haluavat tulla palvelluiksi. Niinh\u00e4n Jeesuskin kuulemma teki, kyseli yhten\u00e4\u00e4n, mit\u00e4 ihmiset toivoisivat h\u00e4nen tekev\u00e4n. Lopulta he toivoivat h\u00e4nen tulevan ristiinnaulituksi. Asiakaspalvelija loppuun saakka!\u201d<\/p>\n
Luterilaisen k\u00e4sityksen mukaan kirkon olemus, teht\u00e4v\u00e4 ja hengellinen el\u00e4m\u00e4 nousevat Jumalan sanasta. Kirkon uudistuminen on aina merkinnyt palaamista Jumalan sanaan.<\/p>\n
Kirkossa on teht\u00e4v\u00e4 jatkuvasti ty\u00f6t\u00e4 sen hyv\u00e4ksi, ett\u00e4 Jumalan sana saa sille kuuluvan paikan ja arvon. Siksi piispat julkaisivat muutama viikko sitten piispainkirjeen Raamattu ja kirkko.<\/p>\n
Raamatun sanassa kohtaamme el\u00e4v\u00e4n Sanan, todellisen Kristuksen. Siksi sana riitt\u00e4\u00e4 ja kelpaa kirkon perustaksi.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Uusi Tie -lehden kolumni numerossa 46, 18.11.2021 Yhdysvaltalainen tilastotieteilij\u00e4 George Gallup on saanut nimens\u00e4 historiaan nykyaikaisten mielipidetiedustelujen keksij\u00e4n\u00e4. Gallupin kehitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kyselyss\u00e4 tulokset perustuvat tilastotietojen pohjalta valikoidun, yhteiskunnan eri ryhmi\u00e4 edustavan pienen joukon vastauksiin. Gallup teki varsinaisen l\u00e4pimurtonsa vuonna 1936, jolloin h\u00e4n onnistui ennustamaan Franklin Rooseveltin voiton Yhdysvaltain presidentinvaaleissa. Mielipidekyselyist\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n toisinaan kehitt\u00e4j\u00e4ns\u00e4 mukaan nimityst\u00e4 gallup. … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[19],"class_list":["post-171","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjoituksia","tag-19"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/171","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=171"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/171\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3463,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/171\/revisions\/3463"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=171"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=171"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=171"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}