{"id":172,"date":"2021-12-16T16:04:48","date_gmt":"2021-12-16T16:04:48","guid":{"rendered":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/2024\/01\/01\/joulun-ihme-hautausmailla\/"},"modified":"2024-01-22T16:33:08","modified_gmt":"2024-01-22T16:33:08","slug":"joulun-ihme-hautausmailla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/2021\/12\/16\/joulun-ihme-hautausmailla\/","title":{"rendered":"Joulun ihme hautausmailla"},"content":{"rendered":"<p>Kirjoitus Tiimalasi-lehden numerossa 4\/2021.<\/p>\n<p>Kristillisen joulun ydin on siin\u00e4, ett\u00e4 Jumala tuli ihmiseksi Pojassaan Jeesuksessa Kristuksessa. Jouluna kristityt<strong>\u00a0<\/strong>ymp\u00e4ri maailmaa juhlivat Jeesuksen syntym\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>Teologiassa puhutaan inkarnaatiosta, joka tarkoittaa sananmukaisesti lihaksi tulemista. Joulu on inkarnaation ihmeen juhla. Jeesuksen syntym\u00e4 ihmiseksi on merkki Jumalan rakkaudesta\u00a0ihmiskuntaa kohtaan.<\/p>\n<p>Jumalan ihmiseksi tuleminen korostaa ihmisyyden arvoa. Uudessa testamentissa Jeesusta kutsutaan Ihmisen Pojaksi. Piispa Olavi Kares on todennut: \u201dKun Kristus valitsi itselleen arvonimen Ihmisen Poika, oli se historian suurin kunnianosoitus ihmisyytt\u00e4 kohtaan.\u201d<\/p>\n<p>Hautausk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t yleens\u00e4 ja kristillisen hautaan siunaamisen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t erityisesti kertovat siit\u00e4, mihin uskomme, mit\u00e4 pid\u00e4mme t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 ja mihin mielemme on suuntautunut. Siksi hautaan siunaamisen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t eiv\u00e4t ole vain sattumalta syntyneet, vaan niihin on jokin perusteltu syy. Joulu ja p\u00e4\u00e4si\u00e4isen ovat vaikuttaneet ratkaisevasti kristilliseen hautaamiseen.<\/p>\n<p>Jumalan tuleminen ihmiseksi, inkarnaatio, vaikutti ihmisen arvoon kuoleman j\u00e4lkeen. Syntyess\u00e4\u00e4n ihmiseksi Jumala samalla antoi arvon ihmisruumille. Siksi kristinuskossa ihmist\u00e4 kohdeltiin arvokkaasti kuoltuaankin.<\/p>\n<p>Jeesuksen kuolema ja yl\u00f6snousemus liittyv\u00e4t jokaisen ihmisen kuolemaan. Kirkon uskon keskeinen sanoma on kuoleman voittaminen. Sill\u00e4 on ollut radikaaleja seurauksia varhaisen kirkon el\u00e4m\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n<p>Ensimm\u00e4isin\u00e4 vuosisatoina kristityt alkoivat haudata kuolleensa p\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 ja hautajaissaatoista muodostui toivon riemusaattoja. Kristuksen yl\u00f6snousemus tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 kuolemalla ei ole viimeist\u00e4 sijaa kristityn el\u00e4m\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n<p>Kirkon historiassa kuolema ja hautaaminen eiv\u00e4t ole olleet sivuseikkoja tai uskon todellisuudelle vieraita asioita. P\u00e4invastoin kristillinen usko on syntynyt haudalla ja kuoleman todellisuuden koskettamana.<\/p>\n<p>Viime sotien j\u00e4lkeen Suomessa yleistyi tapa vied\u00e4 jouluna kynttil\u00f6it\u00e4 l\u00e4heisten haudoille. Tradition juuret l\u00f6ytyv\u00e4t Saksasta kristillisest\u00e4 herrnhutilaisesta her\u00e4tysliikkeest\u00e4 sek\u00e4 Keski- ja Etel\u00e4-Euroopan katolilaisten parista.<\/p>\n<p>Jouluaaton iltana tai jouluy\u00f6ss\u00e4 on ihmeellist\u00e4 kulkea hautausmaalla. Kaikkialla hautamuistomerkkien edess\u00e4 lepattavat hautakynttil\u00e4t. Kaunis tapa kertoo vahvasti siit\u00e4, ett\u00e4 emme ole unohtaneet poismenneit\u00e4 rakkaitamme. Erityisesti juhla-aikana he ovat mieless\u00e4mme ja muistissamme.<\/p>\n<p>Palava kynttil\u00e4 kuvaa el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja kuolemattomuutta. Jouluna kynttil\u00e4 hautausmaalla julistaa, ett\u00e4 ihmiseksi syntynyt Jumala toi ikuisen el\u00e4m\u00e4n toivon \u201dkuoleman varjon maassa\u201d el\u00e4ville. H\u00e4n on maailman valo, joka antaa ajalliselle el\u00e4m\u00e4lle sen syvimm\u00e4n sis\u00e4ll\u00f6n ja poistaa sit\u00e4 synkent\u00e4v\u00e4n pimeyden.<\/p>\n<p>Maassamme kristilliset juhlapyh\u00e4t n\u00e4kyv\u00e4t hautausmailla erityisesti pyh\u00e4inp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ja jouluna. Hautakynttil\u00e4t ovat merkki Kristuksen kirkkaudesta my\u00f6s silloin, kun el\u00e4m\u00e4st\u00e4 on l\u00e4hdetty.<\/p>\n<p>Kristillisen tradition my\u00f6t\u00e4 hautausmaista ei tullut pelottavia kalmistoja, vaan paikkoja, jonne kristityt kokoontuivat muistamaan edell\u00e4 menneit\u00e4 seurakunnan j\u00e4seni\u00e4. Kirkon n\u00e4k\u00f6kulmasta hautaaminen ja vainajan saattaminen hautausmaalle ei ole ollut koskaan vain terveydenhoidollinen tapahtuma. Se on l\u00e4himm\u00e4isenrakkauden osoittamista pois kutsutulle ihmiselle ja huolenpitoa h\u00e4nen omaisistaan.<\/p>\n<p>Inkarnaation ihme, Jumalan syntyminen ihmiseksi, n\u00e4kyy jouluna kynttil\u00e4meren\u00e4 hautausmaiden pimeydess\u00e4 ja hiljaisuudessa. Se on rohkaiseva toivon n\u00e4ky.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kirjoitus Tiimalasi-lehden numerossa 4\/2021. Kristillisen joulun ydin on siin\u00e4, ett\u00e4 Jumala tuli ihmiseksi Pojassaan Jeesuksessa Kristuksessa. Jouluna kristityt\u00a0ymp\u00e4ri maailmaa juhlivat Jeesuksen syntym\u00e4\u00e4. Teologiassa puhutaan inkarnaatiosta, joka tarkoittaa sananmukaisesti lihaksi tulemista. Joulu on inkarnaation ihmeen juhla. Jeesuksen syntym\u00e4 ihmiseksi on merkki Jumalan rakkaudesta\u00a0ihmiskuntaa kohtaan. Jumalan ihmiseksi tuleminen korostaa ihmisyyden arvoa. Uudessa testamentissa Jeesusta kutsutaan Ihmisen Pojaksi. &#8230; <a title=\"Joulun ihme hautausmailla\" class=\"read-more\" href=\"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/2021\/12\/16\/joulun-ihme-hautausmailla\/\" aria-label=\"Lue lis\u00e4\u00e4 aiheesta Joulun ihme hautausmailla\">Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[19],"class_list":["post-172","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjoituksia","tag-19"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/172","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=172"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/172\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3464,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/172\/revisions\/3464"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=172"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=172"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=172"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}