Kirkonseudun vieraskolumni 19.3.2022<\/p>\n
Koronaviruksen levitess\u00e4, sodan murtaessa turvallisuuden tunnetta ja keskell\u00e4 ilmastokriisi\u00e4 yksityisen ihmisen mahdollisuudet vaikuttaa asioihin tuntuvat olemattomilta. Mit\u00e4 min\u00e4 voin tehd\u00e4? Mik\u00e4 on kristityn tapa toimia tilanteessa, jossa huolet, pelko ja lamaannus tahtovat t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 mielen?<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4n hetken maailman tilanne on meille nykysukupolvelle ainutkertainen. Sen sijaan edelt\u00e4v\u00e4t sukupolvet ovat el\u00e4neet kulkutautien, sotien ja luonnonmullistusten keskell\u00e4. Miten he ovat jaksaneet ja selvinneet?<\/p>\n
Benedictus Nursialaisen (n. 480-543) laatimaa luostaris\u00e4\u00e4nt\u00f6\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n l\u00e4ntisen luostarilaitoksen perustana. Se kirjoitettiin 1500 vuotta sitten j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n munkkien el\u00e4m\u00e4\u00e4 yhteis\u00f6n\u00e4. S\u00e4\u00e4nn\u00f6n perusperiaatteita olivat rukous ja ty\u00f6. Se tunnetaankin latinankielisest\u00e4 sanonnasta \u201dora et labora\u201d, rukoile ja tee ty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n
Poikkeusajat pakottavat tajuamaan, ettei el\u00e4m\u00e4 loppujen lopuksi ole omissa k\u00e4siss\u00e4mme. Rukous suuntaa ihmisen kohti Jumalaa, etsim\u00e4\u00e4n turvaa itse\u00e4\u00e4n suuremmasta ja vahvemmasta.<\/p>\n
Eri puolilta maailmaa on kuulunut yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 kehotuksia rukoukseen, toisaalta tietoja rukoilevista ihmisist\u00e4. Rukous kohdistuu Jumalalle, mutta muuttaa aina my\u00f6s meit\u00e4 itse\u00e4mme.<\/p>\n
Perimm\u00e4inen turvamme on Jumalassa. Huolten, pelkojen ja ep\u00e4varmuuden keskell\u00e4 olemme Jumalan edess\u00e4. H\u00e4nen kannettavakseen saa antaa kaiken, kysymykset, tunteet, jopa pelotkin.<\/p>\n
Ty\u00f6 pit\u00e4\u00e4 kiinni el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 enk\u00e4 tarkoita ainoastaan palkkaty\u00f6t\u00e4, vaan kaikkea arkista tekemist\u00e4 ja p\u00e4iv\u00e4n rytmi\u00e4. Teoillamme voimme vaikuttaa paitsi omaan my\u00f6s l\u00e4himm\u00e4isten el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Koronapandemian opetuksia on, ett\u00e4 jokaisen ihmisen teoilla on merkityst\u00e4. Yksikin riitt\u00e4\u00e4 tartuttamaan taudin moniin ihmisiin ja vastaavasti yhdenkin erist\u00e4ytyminen voi suojata lukemattomia l\u00e4himm\u00e4isi\u00e4.<\/p>\n
Ilmastonmuutoksen ehk\u00e4isemisess\u00e4 on korostettu yksil\u00f6n kulutustottumusten ja el\u00e4m\u00e4ntapojen muutosten merkityst\u00e4. Yksitt\u00e4isten ihmisten teoista muodostuu virta, jolla on vaikutusta.<\/p>\n
Ukrainan sodan aikana suomalaisten tahto auttaa on ollut enn\u00e4tyksellist\u00e4. Ihmisill\u00e4 on ollut halu tukea eri tavoin ukrainalaisia. Ker\u00e4ykset ovat tuottaneet enn\u00e4tystuloksia, tavaralahjoituksia on virranut v\u00e4lill\u00e4 enemm\u00e4n kuin on viisasta toimittaa eteenp\u00e4in, ja jotkut ovat l\u00e4hteneet hakemaan pakolaisia jopa omilla autoillaan Suomeen.<\/p>\n
Yksi ihminen ei voi pelastaa koko maailmaa, mutta yhden ihmisen koko maailman h\u00e4n voi pelastaa. T\u00e4ll\u00e4 viisaudella Nobelin rauhanpalkinnon saanut \u00e4iti Teresa (1910\u20131997) opetti: \u201dJos et voi ruokkia sataa ihmist\u00e4, sy\u00f6t\u00e4 vain yksi.\u201d<\/p>\n
Kun pohdin, mit\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4 minun pienist\u00e4 teoistani on, vastaus on: paljonkin. \u00c4iti Teresa on todennut: \u201dMe itse tunnemme, ett\u00e4 se, mit\u00e4 teemme, on vain pisara meress\u00e4. Mutta valtameri olisi v\u00e4hemm\u00e4n, koska puuttuu pisara.\u201d Voisitko sin\u00e4 olla pisara meress\u00e4?<\/p>\n
Ora et labora \u2013 rukoile ja tee ty\u00f6t\u00e4. Yksinkertainen neuvo ohjaa erityisesti poikkeusaikoina turvautumaan Jumalaan ja toimimaan l\u00e4himm\u00e4isen parhaaksi.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Kirkonseudun vieraskolumni 19.3.2022 Koronaviruksen levitess\u00e4, sodan murtaessa turvallisuuden tunnetta ja keskell\u00e4 ilmastokriisi\u00e4 yksityisen ihmisen mahdollisuudet vaikuttaa asioihin tuntuvat olemattomilta. Mit\u00e4 min\u00e4 voin tehd\u00e4? Mik\u00e4 on kristityn tapa toimia tilanteessa, jossa huolet, pelko ja lamaannus tahtovat t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 mielen? T\u00e4m\u00e4n hetken maailman tilanne on meille nykysukupolvelle ainutkertainen. Sen sijaan edelt\u00e4v\u00e4t sukupolvet ovat el\u00e4neet kulkutautien, sotien ja luonnonmullistusten … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[18],"class_list":["post-178","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjoituksia","tag-18"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/178","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=178"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/178\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3451,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/178\/revisions\/3451"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=178"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=178"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=178"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}