{"id":182,"date":"2022-04-12T16:04:48","date_gmt":"2022-04-12T16:04:48","guid":{"rendered":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/2024\/01\/01\/kulttuuria-ja-jumalan-sanaa\/"},"modified":"2024-01-22T16:26:12","modified_gmt":"2024-01-22T16:26:12","slug":"kulttuuria-ja-jumalan-sanaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/2022\/04\/12\/kulttuuria-ja-jumalan-sanaa\/","title":{"rendered":"Kulttuuria ja Jumalan sanaa"},"content":{"rendered":"<p>P\u00e4iv\u00e4n vieras -kirjoitus It\u00e4-H\u00e4me -lehdess\u00e4 12.4.2022<\/p>\n<p>Aika ajoin keskustelu Raamatusta nousee otsikoihin. N\u00e4in on k\u00e4ynyt kansanedustaja P\u00e4ivi R\u00e4s\u00e4sen oikeudenk\u00e4ynnin yhteydess\u00e4. Raamattu merkitsee ihmisille eri asioita. Entuudestaan tuttuja ovat heitot muinaisten paimentolaisten juttukokoelmista ja juutalaisten kansantarustosta. Monet lausumat kertovat enemm\u00e4n lausujastaan kuin todellisesta tiedosta.<\/p>\n<p>H\u00e4t\u00e4isimm\u00e4t papitkin ovat julistaneet, etteiv\u00e4t usko Raamattuun vaan Jumalaan. V\u00e4ite on ristiriitainen, sill\u00e4 ilman Raamatun ilmoitusta ei olisi tietoa Jumalasta, Jeesuksesta puhumattakaan. Raamattu ja kristillinen usko kuuluvat yhteen.<\/p>\n<p>Luterilaisen kirkon piispat julkaisivat viime syksyn\u00e4 Raamattu ja kirkko -piispainkirjeen. Siin\u00e4 sanomme seuraavaa:<\/p>\n<p>\u201dKristillisen uskon mukaan Jumala puhuu ihmiselle ja ihmisyhteis\u00f6ille Raamatun v\u00e4lityksell\u00e4. Sen sanomassa kohtaamme rakastavan Jumalan.<img fetchpriority=\"high\" decoding=\"async\" class=\"size-medium wp-image-2576 alignright\" src=\"https:\/\/www.mikkelinpiispa.fi\/uploads\/2022\/04\/1e48a58d-raamattu-ja-kirkko-300x287.png\" alt=\"\" width=\"300\" height=\"287\" srcset=\"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/wp-content\/uploads\/2022\/04\/1e48a58d-raamattu-ja-kirkko-300x287.png 300w, https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/wp-content\/uploads\/2022\/04\/1e48a58d-raamattu-ja-kirkko-768x734.png 768w, https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/wp-content\/uploads\/2022\/04\/1e48a58d-raamattu-ja-kirkko.png 965w\" sizes=\"(max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/> Raamattu kertoo, millainen Jumala on, mik\u00e4 on ihmisen asema suhteessa h\u00e4neen, mik\u00e4 on ihmisen teht\u00e4v\u00e4 ja miten ihminen pelastuu. Raamatusta k\u00e4y ilmi, mit\u00e4 Jumala meilt\u00e4 tahtoo ja miten h\u00e4n haluaa meid\u00e4n el\u00e4v\u00e4n toistemme kanssa. Siksi niin kirkko kuin ihminen tarvitsee Raamattua. Raamatun sanalla on merkityst\u00e4 koko maailmalle.\u201d<\/p>\n<p>Suomalaisten uskonnonlukutaito on heikentynyt. Maassa, jossa kulttuurin perusta ja juuret ovat kristinuskossa, t\u00e4m\u00e4 johtaa kykenem\u00e4tt\u00f6myyteen ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 omaa kulttuuria. Siksi uskonnon ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4, mutta erityisesti oman traditiomme perusteiden ja perusteoksen tunteminen on tarpeen.<\/p>\n<p>Piispainkirjeess\u00e4 todetaan: \u201dRaamatun lukeminen ja Kristus-keskeisen sanoman julistaminen on j\u00e4tt\u00e4nyt l\u00e4htem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n j\u00e4ljen omaan kulttuurimme. Se on pannut liikkeelle kehityksen, joka on osaltaan muovannut maailmaa. \u2026 Sellaisia asioita ovat esimerkiksi ihmisarvon loukkaamattomuus ja kaikkien yht\u00e4l\u00e4iset ihmisoikeudet poliittisine ja yhteiskunnallisine johdannaisineen.\u201d<\/p>\n<p>Monien mielest\u00e4 Raamatun opetus on joissakin kohdissa vanhanaikaista. On totta, ett\u00e4 kaikkien kertomusten ja kehotusten taustalla olevaa maailmankuvaa tai arvoja ei voi ongelmitta siirt\u00e4\u00e4 nykyaikaan.<\/p>\n<p>Raamatun kuvaukset sodista, v\u00e4kivallasta ja toisen ihmisen alistamisesta Jumalan nimiss\u00e4 ovat saaneet aikaan pahaa kirkon historiassa, kun niit\u00e4 on kritiikitt\u00e4 sovellettu tulkitsijan omaan aikaan tai ne ovat toimineet vallank\u00e4yt\u00f6n v\u00e4linein\u00e4. Tuoreena esimerkkin\u00e4 ovat Ven\u00e4j\u00e4n sotatoimet Ukrainassa. Niit\u00e4 on puolustettu jopa uskonnon nimiss\u00e4, mik\u00e4 on yksiselitteisen v\u00e4\u00e4rin.<\/p>\n<p>Vanhan testamentin profeetta Aamos arvosteli ankarasti kansansa muotojumalisuutta. Vaikka v\u00e4kijoukosta nousi pyh\u00e4k\u00f6iss\u00e4 valtava virren pauhu, samat ihmiset olivat valmiit myym\u00e4\u00e4n k\u00f6yh\u00e4n kenk\u00e4parista. Aamoksen sana kaikui kuuroille korville. Mutta edess\u00e4 olisi aika, jolloin Jumalan sanaa viel\u00e4 etsitt\u00e4isiin:<\/p>\n<p>\u201dKoittaa aika &#8211; sanoo Herra Jumala &#8211; jolloin min\u00e4 l\u00e4het\u00e4n maahan n\u00e4l\u00e4n. En leiv\u00e4n n\u00e4lk\u00e4\u00e4, en veden janoa, vaan Herran sanan kuulemisen n\u00e4l\u00e4n. Ihmiset hoippuvat merelt\u00e4 merelle, pohjoisesta it\u00e4\u00e4n he harhailevat etsim\u00e4ss\u00e4 Herran sanaa, mutta eiv\u00e4t l\u00f6yd\u00e4.\u201d (Aam. 8:11\u201312).<\/p>\n<p>Maamme on kokenut aikoja, jolloin ihmisill\u00e4 on ollut laajasti Jumalan sanan n\u00e4lk\u00e4. N\u00e4in on tapahtunut erityisesti kriisi- ja poikkeusaikoina. Onko silloin Jumalan sana tarjolla? Kuulemmeko t\u00e4llaisina aikoina vain yksitt\u00e4isten ihmisten kokemuksia, mielipiteit\u00e4 ja tuumailuja? Vai saako Jumalan sana rohkaista ja tukea meit\u00e4?<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>P\u00e4iv\u00e4n vieras -kirjoitus It\u00e4-H\u00e4me -lehdess\u00e4 12.4.2022 Aika ajoin keskustelu Raamatusta nousee otsikoihin. N\u00e4in on k\u00e4ynyt kansanedustaja P\u00e4ivi R\u00e4s\u00e4sen oikeudenk\u00e4ynnin yhteydess\u00e4. Raamattu merkitsee ihmisille eri asioita. Entuudestaan tuttuja ovat heitot muinaisten paimentolaisten juttukokoelmista ja juutalaisten kansantarustosta. Monet lausumat kertovat enemm\u00e4n lausujastaan kuin todellisesta tiedosta. H\u00e4t\u00e4isimm\u00e4t papitkin ovat julistaneet, etteiv\u00e4t usko Raamattuun vaan Jumalaan. V\u00e4ite on ristiriitainen, &#8230; <a title=\"Kulttuuria ja Jumalan sanaa\" class=\"read-more\" href=\"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/2022\/04\/12\/kulttuuria-ja-jumalan-sanaa\/\" aria-label=\"Lue lis\u00e4\u00e4 aiheesta Kulttuuria ja Jumalan sanaa\">Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[18],"class_list":["post-182","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjoituksia","tag-18"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/182","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=182"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/182\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3455,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/182\/revisions\/3455"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=182"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=182"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=182"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}