Asiantuntijalausunto tulevaisuusvaliokunnalle 3.5.2022<\/p>\n
Valtioneuvoston ajankohtaisselonteko turvallisuusymp\u00e4rist\u00f6n muutoksista (VNS 1\/2022 vp) on kattava selvitys tilanteessa, jossa Suomen ja Euroopan turvallisuus- ja toimintaymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 on tapahtunut perustavanlaatuinen muutos Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6k\u00e4tty\u00e4 Ukrainaan.<\/p>\n
T\u00e4ss\u00e4 asiantuntijalausunnossa teen ensinn\u00e4 t\u00e4ydent\u00e4vi\u00e4 huomioita tilannekuvaan erityisesti henkisen kriisinkest\u00e4vyyden n\u00e4k\u00f6kulmasta. Sen j\u00e4lkeen kokoan kirkon teht\u00e4v\u00e4t poikkeusoloissa ja arvioin tarkemmin selonteon alalukua 3.4 Henkinen kriisinsietokyky.<\/p>\n
Tarkasteluni l\u00e4ht\u00f6kohtana ovat ensisijaisesti Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja seurakuntien toiminnasta kootut tiedot ja havainnot. T\u00e4ss\u00e4 lausunnossa tarkoitetaan kirkolla Suomen evankelis-luterilaista kirkkoa, ellei erikseen toisin mainita.<\/p>\n
Huomioita tilannekuvasta<\/p>\n
Kuluvaa 2020-lukua voidaan kutsua kasautuvien kriisien aikakaudeksi tai kolmoiskriisiksi. Ilmastonmuutos, koronapandemia ja Ukrainassa k\u00e4yt\u00e4v\u00e4 sota koettelevat ja ahdistavat jokaista, erityisesti lapsia, nuoria ja eri tavoin hauraita ihmisi\u00e4. \u00a0Seurakunnissa n\u00e4kyy ihmisten huoli ja pelko muuttuneessa turvallisuustilanteessa. Sota-aikaa muistavien, varsinkin evakkojen mieliss\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4ys Ukrainaan aktivoi uudelleen sodan traumaattisia kokemuksia. Aihepiiri on paljon esill\u00e4 kaikissa ihmisten kohtaamisissa. Kirkon keskusteluavun puheluissa kansainv\u00e4linen kriisi tulee usein esille.<\/p>\n
Kriisit koettelevat etenkin niit\u00e4, joiden el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on entuudestaan vaikeuksia. Jo ennen Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4 Ukrainaan elinkustannukset l\u00e4htiv\u00e4t kasvuun, inflaatio pahentaa tilannetta ja talouspakotteiden vaikutus tullee olemaan kaikkinensa voimakas. Asuntolainojen korkojen nousu saattaa sys\u00e4t\u00e4 \u00e4\u00e4rimmilleen viritettyj\u00e4 kotitalouksia vaikeuksiin.<\/p>\n
Suomessa on jo nyt havaittu leip\u00e4jonoissa huomattavaa kasvua. Energian, polttoaineiden ja elintarvikkeiden hintojen nousu kurittaa monia, ja ruoka-apua haetaan arjen avuksi. Kirkon diakonian avustustoiminnassa n\u00e4kyy heikoimmassa asemassa olevien taloustilanteen kriisiherkkyys. Koronapandemian alettua diakonian taloudellisen avustamisen m\u00e4\u00e4r\u00e4 nousi nelj\u00e4nneksell\u00e4 6,6 milj. eurosta 8,4 milj. euroon ja on pysynyt samalla tasolla koko kriisin ajan.<\/p>\n
\u00c4\u00e4rimmilleen venytetty arjen taloustilanne ei kest\u00e4 useita muutoksia yht\u00e4 aikaa. K\u00f6yhyys k\u00e4rjist\u00e4\u00e4 eriarvoisuuden tunnetta eri ryhmien v\u00e4lill\u00e4. Jopa ukrainalaisille tarjottu tuki on her\u00e4tt\u00e4nyt katkeruutta aiemmin Suomeen tulleiden sek\u00e4 Suomessa pitk\u00e4\u00e4n yhteiskunnan tuen varassa el\u00e4neiden keskuudessa. Siten Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4yssodan seurauksena on my\u00f6s sis\u00e4isen turvallisuuden uhkien kasvu, mik\u00e4li yhteiskunnalliset j\u00e4nnitteet ja polarisaatiokehitys vahvistuvat. K\u00e4rjistyv\u00e4 vastakkainasettelu ja kahtiajako haurastuttavat yhteiskunnan eheytt\u00e4 ja vakautta. N\u00e4in ne heikent\u00e4v\u00e4t paitsi sis\u00e4ist\u00e4 turvallisuutta my\u00f6s v\u00e4lillisesti ulkoista turvallisuutta.<\/p>\n
Kirkon ty\u00f6ss\u00e4 saatu kokemus vahvistaa selonteon havainnon siit\u00e4, ett\u00e4 erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on huolehtia heikoimmassa asemassa olevista henkil\u00f6ist\u00e4. Erityisesti nuorten mielenterveystilanne on huonontunut koronapandemian vaikutuksesta ja nyt sit\u00e4 heikent\u00e4\u00e4 muuttunut turvallisuustilanne. Toimeentuloon liittyv\u00e4t huolet kasvattavat monien henkist\u00e4 kuormaa.<\/p>\n
Selonteko ei ota huomioon, ett\u00e4 samaan aikaan maassamme toteutetaan historiallista sote-uudistusta. Sen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoon liittyy monia murrosvaiheen ja siirtym\u00e4kauden riskitekij\u00f6it\u00e4, my\u00f6s taloudellisia rasitteita.<\/p>\n
Seurakunnissa on noussut esille ajankohtaisena huolena maatalousyritt\u00e4jien jaksaminen ja toimeentulo. Maataloustuottajista on tullut diakoniassa uusi kohderyhm\u00e4. Maataloudessa on pitk\u00e4\u00e4n jatkunut kannattavuuskriisi, jonka juuret ovat osaltaan alkutuotannon pitk\u00e4kestoisissa vaikeuksissa. T\u00e4ll\u00e4 on vaikutuksensa my\u00f6s elintarviketurvaan ja huoltovarmuuteen.<\/p>\n
Riitt\u00e4v\u00e4n toimeentulon rinnalla on t\u00e4rke\u00e4 turvata ihmisten merkityksellisyyden ja osallisuuden kokemus. Koronapandemia on erist\u00e4nyt monia sosiaalisesti sek\u00e4 heikent\u00e4nyt fyysist\u00e4 ja henkist\u00e4 kuntoa ja jaksamista. Yhteiskunnassa on kiireesti panostettava pandemian j\u00e4lkihoitoon. Nyt sit\u00e4 joudutaan tekem\u00e4\u00e4n yht\u00e4 aikaa uusien uhkien kasvaessa. T\u00e4m\u00e4 ei n\u00e4y selonteossa riitt\u00e4v\u00e4sti.<\/p>\n
Ukrainalaisten k\u00e4rsimys on her\u00e4tt\u00e4nyt suomalaisissa voimakasta auttamishalua, mik\u00e4 on my\u00f6nteist\u00e4. Sota on synnytt\u00e4nyt my\u00f6s vihaa Ven\u00e4j\u00e4n toimia kohtaan. Jotkut ovat kanavoineet vihaansa Suomessa asuviin ven\u00e4l\u00e4isiin. Kirkko toimii jo aiemmin yhteiskunnassa kasvanutta vihapuhetta vastaan. Kirkolla on oma t\u00e4rke\u00e4 roolinsa sek\u00e4 totuuden ja totuudellisuuden puolestapuhujana ett\u00e4 rauhanrakentajana. Rauhaa rakennetaan omasta l\u00e4hipiirist\u00e4 l\u00e4htien.<\/p>\n
Kriisitilanteessa korostuu kansallinen turvallisuus ja hyvinvointi. N\u00e4in tapahtui my\u00f6s koronapandemian aikana, varsinkin alkuvaiheessa. Ven\u00e4j\u00e4n aloittamalla sodalla on maailmanlaajoja seurauksia. Esimerkiksi vaikutukset globaaliin ruokaturvaan tulevat olemaan merkitt\u00e4vi\u00e4. Ukrainan kriisin seuraukset edellytt\u00e4v\u00e4t eurooppalaista yhteispeli\u00e4 ja taakanjakoa. Edess\u00e4 on merkitt\u00e4vi\u00e4 taloudellisia uhrauksia ja muuta kuormaa, jota tulisi kantaa yhdess\u00e4. Katse pit\u00e4isi suunnata kansallisen itsekkyyden yli, yhteiseen etuun ja Ukrainan asiaan \u2013 auttaa toisia niin kuin toivoisimme toisten pahan p\u00e4iv\u00e4n tullen auttavan meit\u00e4.<\/p>\n
Samaan aikaan maailmassa on koko joukko muita, globaalia yhteisvastuuta vaativia kriisej\u00e4, joita ei voi unohtaa. Sodan seuraukset ovat vakavia erityisesti niille maille, joissa humanitaariset tarpeet ovat entuudestaan suuria. T\u00e4m\u00e4 voi lis\u00e4t\u00e4 pakolaisuutta Suomeen muualtakin kuin Ukrainasta. Maassamme tarvitaan edelleen varautumista pakolaisten m\u00e4\u00e4r\u00e4n lis\u00e4\u00e4ntymiseen ja keskustelua suomalaisen yhteiskunnan tarpeesta ja kyvyst\u00e4 ottaa vastaan turvapaikanhakijoita. T\u00e4llaisessa tilanteessa kirkolla on luonteva teht\u00e4v\u00e4 toimia eettisen\u00e4 keskustelijana yhteiskunnassa.<\/p>\n
Kirkon teht\u00e4v\u00e4t poikkeusoloissa<\/p>\n
Selonteon mukaan muuttunut turvallisuusymp\u00e4rist\u00f6 edellytt\u00e4\u00e4 kokonaisturvallisuuden toimintamallin sovittamista nykyiseen turvallisuustilanteeseen. Kokonaisturvallisuuden yll\u00e4pit\u00e4misess\u00e4 kirkoilla ja uskonnollisilla yhteis\u00f6ill\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4 teht\u00e4v\u00e4.<\/p>\n
Suomen evankelis-luterilainen kirkko on kriisitilanteissa viranomaistoimija. Kirkon teht\u00e4v\u00e4t poikkeusoloissa voidaan kiteytt\u00e4\u00e4 nelj\u00e4\u00e4n osa-alueeseen.<\/p>\n
Kirkko on kriisitilanteissa my\u00f6s kansalaisyhteiskunnan toimija. Niin vuoden 2015 pakolaiskriisi, vuonna 2020 alkanut koronapandemia kuin nyt vuonna 2022 sota Ukrainassa ovat nostaneet esiin seurakuntien roolin yhteis\u00f6llisin\u00e4 toimijoina. Kirkko ei siis ole yksinomaan viranomaistoimija, vaan sill\u00e4 on kyky toimia kansalaisyhteiskunnan vapaaehtoisen avun suunnittelijana, organisoijana ja kanavoijana. Kirkon vahvuutena on koko maan kattava organisaatio ja mahdollisuus tarvittaessa nopeaan reagointiin.<\/p>\n
Kirkko kykenee vahvistamaan yhteis\u00f6llisyytt\u00e4 niill\u00e4 v\u00e4lineill\u00e4, jotka ovat sille lailla s\u00e4\u00e4dettyj\u00e4: jumalanpalvelukset, kirkolliset toimitukset, diakonia, sielunhoito, lasten ja nuorten kasvun tukeminen jne. N\u00e4ill\u00e4 v\u00e4lineill\u00e4 kirkko vahvistaa paikallista yhteis\u00f6llisyytt\u00e4. Samalla se valmistaa kest\u00e4vyyteen kaikenlaisissa kriiseiss\u00e4.<\/p>\n
Turvallisuusymp\u00e4rist\u00f6n muuttuessa kirkko ja kristillinen usko edustavat pysyvyytt\u00e4 ja vakautta. T\u00e4m\u00e4 on n\u00e4kynyt my\u00f6s ukrainalaisten pakolaisten el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Monille heist\u00e4 ortodoksinen usko on t\u00e4rke\u00e4, ja he hakeutuvat oman kirkkonsa jumalanpalveluksiin my\u00f6s vieraassa maassa. Suomen ortodoksinen kirkko onkin palvellut hyvin pakolaisia.<\/p>\n
Koronakriisin aikana tehtyjen kyselyjen perusteella evankelis-luterilaiselta kirkolta odotettiin erityisesti ruoka-apua ja taloudellista tukea v\u00e4h\u00e4varaisille, asiointiapua eristyksiss\u00e4 el\u00e4ville sek\u00e4 henkist\u00e4 ja hengellist\u00e4 tukea. Samanlaisia odotuksia kohdistuu nytkin kirkkoon. Huolia ja pelkoja on jo k\u00e4sitelty seurakuntien tilaisuuksissa ja yksitt\u00e4isiss\u00e4 keskusteluissa.<\/p>\n
Kirkolla on my\u00f6s vahva viestint\u00e4organisaatio. Sen merkitys nousee keskeiseen asemaan paitsi toivon, lohdun ja rauhan viestitt\u00e4misen my\u00f6s luotettavan tiedon v\u00e4litt\u00e4j\u00e4n\u00e4, jos Ven\u00e4j\u00e4n harjoittama informaatiovaikuttaminen entisest\u00e4\u00e4n voimistuu.<\/p>\n
Suomen evankelis-luterilainen kirkko toimii ja sill\u00e4 on koulutettuja ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 Suomen jokaisessa kunnassa. Niinp\u00e4 kirkko voi koota tietoa suomalaisten henkisest\u00e4 kriisinkest\u00e4vyydest\u00e4 valtakunnallisesti. Seurakunnan ty\u00f6ntekij\u00e4t ovat mukana monialaisissa verkostoissa, mik\u00e4 tukee avun antamisen mahdollisuuksia. Erityisesti seurakuntien diakoniaty\u00f6ntekij\u00e4t kohtaavat niit\u00e4, joiden \u00e4\u00e4ni ei tule kuuluville yhteiskunnassa.<\/p>\n
Kirkko tunnistaa tilanteita, joissa kansan itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeutta, demokratiaa ja ihmisoikeuksia joudutaan puolustamaan my\u00f6s aseellisesti. T\u00e4llaisissa tilanteissa kirkko hyv\u00e4ksyy aseellisen maanpuolustuksen. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on, ett\u00e4 suomalaiset kantavat vastuun rajojensa ja yhteiskuntaj\u00e4rjestyksens\u00e4 puolustamisesta viime k\u00e4dess\u00e4 itse. Maanpuolustustahdon kannalta on ratkaisevaa, ett\u00e4 kansalaiset kokevat maamme oikeudenmukaiseksi ja puolustamisen arvoiseksi.<\/p>\n
Muuttunut turvallisuuspoliittinen tilanne on synnytt\u00e4nyt vilkkaan mielipiteenvaihdon Suomen liittymisest\u00e4 puolustusliitto Natoon. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6s perustuu avoimeen kansalaiskeskusteluun. Kirkon ja muiden yhteiskunnan toimijoiden teht\u00e4v\u00e4 on puolustaa keskustelukulttuuria, jossa my\u00f6s vastakkaiset mielipiteet sallitaan ja kuullaan.<\/p>\n
Kirkolla ei ole kantaa siihen, tuleeko Suomen liitty\u00e4 Natoon vai ei. P\u00e4\u00e4t\u00f6svalta asiassa kuuluu maamme valtiojohdolle. Mahdollinen Nato-j\u00e4senyys ei ole ulko- ja turvallisuuspolitiikan p\u00e4\u00e4tepiste vaan uudenlaisen alku. Kirkolle on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 se voi rakentaa rauhaa, luottamusta ja keskin\u00e4ist\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 my\u00f6s uudessa tilanteessa. Kirkon teht\u00e4v\u00e4 olla ihmisten tukena s\u00e4ilyy kaikissa olosuhteissa.<\/p>\n
Henkinen kriisinkest\u00e4vyys<\/p>\n
Henkinen kriisinkest\u00e4vyys on yksi kokonaisturvallisuuden kulmakivist\u00e4. Kirkko toimii ja varautuu omasta perusteht\u00e4v\u00e4st\u00e4\u00e4n k\u00e4sin pit\u00e4\u00e4kseen huolta siit\u00e4, ett\u00e4 yksil\u00f6ill\u00e4, yhteis\u00f6ill\u00e4 ja yhteiskunnalla on kyky\u00e4 kest\u00e4\u00e4 normaali- ja kriisitilanteissa esille tulevat paineet ja niiden vaikutukset. Hyv\u00e4 kriisinkest\u00e4vyys auttaa selviytym\u00e4\u00e4n, el\u00e4m\u00e4\u00e4n kriisin keskell\u00e4 ja edist\u00e4\u00e4 siit\u00e4 toipumista.<\/p>\n
Uhkaava kriisi koettelee henkist\u00e4 kapasiteettia, jonka avulla ihminen pystyy hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n jaksamista yll\u00e4pit\u00e4vi\u00e4 voimavaroja ja vahvuuksia. Resilienssiin vaikuttavina tekij\u00f6in\u00e4 mainitaan realistinen optimismi, pelkojen kohtaaminen, moraalinen lujuus, uskonto ja hengellisyys, sosiaalinen tuki, mukautuvat ja joustavat roolimallit, yksil\u00f6n fyysinen ja henkinen kunto, kognitiivinen ja emotionaalinen joustavuus sek\u00e4 kokemus el\u00e4m\u00e4n merkityksellisyydest\u00e4 ja tarkoituksesta. Kirkko toimii omasta arvopohjastaan k\u00e4sin vahvistaakseen juuri n\u00e4it\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 ihmisten el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Antropologisten tutkimusten (Psalms for Safety on JSTOR<\/a>) mukaan uskonnollinen vakaumus ja rukous vahvistavat ihmisen resilienssi\u00e4 pitkittyneess\u00e4 stressitilassa, jollainen esimerkiksi pandemia ja aseellinen konflikti ovat.<\/p>\n Ep\u00e4varmuuden ja huolten keskell\u00e4 ihmiselle on merkityksellist\u00e4 oman autonomian ja toimintakyvyn s\u00e4ilyminen. T\u00e4t\u00e4 edesauttaa mahdollisuus keskusteluun ja vuorovaikutukseen sek\u00e4 toivoa yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4\u00e4n toimintaan, mik\u00e4 vahvistaa osallisuutta. Kirkko on perinteisesti tarjonnut suomalaisille sek\u00e4 keskusteluapua ett\u00e4 toiminnan mahdollisuuksia. Kirkko on maamme laajimpia vapaaehtoistoiminnan tarjoajia. Uusia, laajenevia toimintamuotoja ovat esimerkiksi 16\u201329 -vuotiaille tarkoitettu matalan kynnyksen Walk in -terapia sek\u00e4 verkossa toteutuva nuorisoty\u00f6.<\/p>\n Maan sis\u00e4ist\u00e4 ja ulkoista turvallisuutta rakennetaan kasvatuksella ja opetuksella. Kasvatusty\u00f6n virheet ja laiminly\u00f6nnit n\u00e4kyv\u00e4t pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 radikalisoitumisen riskin\u00e4 ja yhteiskunnallisena polarisaationa. Tasavertainen ja laadukas varhaiskasvatus ja perusopetus sek\u00e4 monipuolinen arvokasvatus vahvistavat yhteiskunnan j\u00e4senten keskin\u00e4isen luottamuksen perustaa lapsuudessa ja nuoruudessa.<\/p>\n Suomessa instituutioihin luotetaan. My\u00f6s yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa korostuu yksi sana: luottamus. Kansalaisten luottamus viranomaisten toimintaan ja yhteiskuntaan sek\u00e4 ihmisten keskin\u00e4inen luottamus ovat henkisen kriisinkest\u00e4vyyden ja turvallisuuden perusta.<\/p>\n Koronapandemian opetuksia on luottamusyhteiskunnan s\u00e4ilytt\u00e4minen vahvana. Luottamus rakennetaan normaalioloissa. Olennaista on ihmisten kokemus oikeudenmukaisuudesta ja heid\u00e4n arvonsa n\u00e4kemisest\u00e4. Suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta onkin keskeist\u00e4, ett\u00e4 kuka tahansa voi olla varma, ett\u00e4 sairastuessaan h\u00e4net hoidetaan mahdollisimman hyvin, taloudelliseen kriisiin joutuessaan h\u00e4n saa tukea ja ettei h\u00e4n kriisin keskell\u00e4 j\u00e4\u00e4 yksin taakkojensa kanssa.<\/p>\n Suomi on useita kertoja todettu mittausten mukaan maailman onnellisimmaksi kansaksi. Kuitenkin maassamme koetaan enn\u00e4tysm\u00e4\u00e4rin yksin\u00e4isyytt\u00e4 \u2013 tunnetta siit\u00e4, ett\u00e4 j\u00e4\u00e4 vaille tukea, syrj\u00e4\u00e4n, ilman yhteytt\u00e4 toisiin.<\/p>\n Sitke\u00e4 yksin p\u00e4rj\u00e4\u00e4misen ihanne kertoo jotakin suomalaisesta sisusta. Se on henkisen kriisinkest\u00e4vyytemme vahvuus, mutta samalla sen heikkous. Kansamme vaikeissa vaiheissa on opittu, ett\u00e4 yhdess\u00e4 me selvi\u00e4mme ja ett\u00e4 kaveria ei j\u00e4tet\u00e4. Kyse on henkisest\u00e4 huoltovarmuudesta, jonka rakentaminen on pitk\u00e4j\u00e4nteist\u00e4 ty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n Toivo katsoo huomiseen<\/p>\n Klassiset hyveet \u2013 totuus, kauneus, hyvyys \u2013 auttavat vahvistamaan henkist\u00e4 kriisinkest\u00e4vyytt\u00e4 osoittamalla el\u00e4m\u00e4n peruskysymyksi\u00e4. Yhteinen teht\u00e4v\u00e4mme on suojella totuutta, oikeaa tietoa, jota tuottavat riippumaton tutkimus, tiedotusv\u00e4lineet ja oikeuslaitos. Yhteinen teht\u00e4v\u00e4mme on vahvistaa hyvyytt\u00e4 ja l\u00e4himm\u00e4isenrakkautta. Ne voittavat itsekkyyden ja viholliskuvat. Yhteinen teht\u00e4v\u00e4mme on tukea kauneutta, tunnetta asioiden kest\u00e4v\u00e4st\u00e4 arvosta, kyky\u00e4 tulla kosketetuksi ep\u00e4toivon ja kyynistymisen uhatessa.<\/p>\n Vallitsevassa kasautuvien kriisien ajassa moni on huolissaan n\u00e4k\u00f6alattomuuden ja toivottomuuden lis\u00e4\u00e4ntymisest\u00e4. Kirkkojen ja uskonnollisten yhteis\u00f6jen merkitys on parhaimmillaan siin\u00e4, ett\u00e4 ne toiminnallaan vahvistavat ihmisten luottamusta tulevaisuuteen.<\/p>\n Kristillinen kirkko rakentuu sek\u00e4 realismin ett\u00e4 optimismin varaan. Se tunnistaa ja tunnustaa k\u00e4rsimyksen, kuoleman ja pahuuden. Mutta se valaa uskoa my\u00f6s rauhaan, uuteen el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja hyvyyteen.<\/p>\n Kristillinen usko perustuu toivoon. Toivo katsoo huomiseen, toivo on tekoja. Se syntyy monesti arkisista tilanteista; toisen ihmisen kohtaamisesta, yhteisten huolien ja unelmien jakamisesta, konkreettisesta avusta ja henkisest\u00e4 tuesta.<\/p>\n Ihmisen hyv\u00e4 toteutuu yhteydess\u00e4 toisiin ihmisiin. Afrikkalainen ubuntu-ajattelu sanoo sen yksinkertaisesti ja viisaasti: Min\u00e4 olen, koska sin\u00e4 olet. Kristillisen uskon mukaan siin\u00e4 my\u00f6s Jumala on mukana. Se tuo el\u00e4m\u00e4\u00e4n turvan ja lohdun.<\/p>\n Emme voi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 sotaa emmek\u00e4 julmia ja ep\u00e4inhimillisi\u00e4 tekoja. K\u00e4rsimyksen ongelma j\u00e4\u00e4 vaille vastausta. Kun pahan valta n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kasvavan, meid\u00e4n teht\u00e4v\u00e4mme on vahvistaa toisen maailman \u00e4\u00e4nt\u00e4. Siin\u00e4 kuuluu rakkauden ja auttamisen, huolenpidon ja anteeksiantamuksen \u00e4\u00e4ni. Siit\u00e4 kasvaa toivo ja turva.<\/p>\n field_585a3ad39f479<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Asiantuntijalausunto tulevaisuusvaliokunnalle 3.5.2022 Valtioneuvoston ajankohtaisselonteko turvallisuusymp\u00e4rist\u00f6n muutoksista (VNS 1\/2022 vp) on kattava selvitys tilanteessa, jossa Suomen ja Euroopan turvallisuus- ja toimintaymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 on tapahtunut perustavanlaatuinen muutos Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6k\u00e4tty\u00e4 Ukrainaan. T\u00e4ss\u00e4 asiantuntijalausunnossa teen ensinn\u00e4 t\u00e4ydent\u00e4vi\u00e4 huomioita tilannekuvaan erityisesti henkisen kriisinkest\u00e4vyyden n\u00e4k\u00f6kulmasta. Sen j\u00e4lkeen kokoan kirkon teht\u00e4v\u00e4t poikkeusoloissa ja arvioin tarkemmin selonteon alalukua 3.4 Henkinen kriisinsietokyky. Tarkasteluni l\u00e4ht\u00f6kohtana … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[18],"class_list":["post-185","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjoituksia","tag-18"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/185","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=185"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/185\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3428,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/185\/revisions\/3428"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=185"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=185"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=185"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}