P\u00e4iv\u00e4n vieras -kirjoitus It\u00e4-H\u00e4me -lehdess\u00e4 9.8.2022<\/p>\n
Hein\u00e4kuun lopussa j\u00e4rjestetyn turkulaisen Down by the laituri -kaupunkifestivaalin mainoksessa on kuvattu Turun tuomiokirkko. Erikoiseksi julisteen tekee se, ett\u00e4 Suomen kansallispyh\u00e4k\u00f6n kellotornista on poistettu risti. Perusteluina j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4t totesivat, ett\u00e4 \u201dkun nyky\u00e4\u00e4n maailma on tasa-arvoinen ja olemme kaikille vapaa tapahtuma, niin ristin voi j\u00e4tt\u00e4\u00e4 pois\u201d. (HS 27.7.)<\/p>\n
Mainoksessa on ironista se, ett\u00e4 risti n\u00e4kyy kuitenkin Suomen lipussa. Jos halutaan olla tasa-arvoinen ja kaikille vapaa, eik\u00f6 loogisuuden vuoksi lipustakin olisi pit\u00e4nyt poistaa risti? Kirkon kellotornin ristin poistaminen voidaan tulkita viestiksi siit\u00e4, etteiv\u00e4t kristityt ole tervetulleita. Todellisuuden kielt\u00e4minen ei edist\u00e4 tasa-arvoa ja vapautta. Pikemminkin kuvien muokkaamisesta tulevat mieleen totalitaristiset valtiot.<\/p>\n
Muutamia vuosia sitten kauppaketju Lidl poisti ristit Eridanous-tuotemerkkins\u00e4 pakkauksesta, jossa on kaksi sinikupolista kreikkalaista kirkkoa, Pyh\u00e4n Spyridonin kirkko ja Yl\u00f6snousemuksen kirkko Santorinin saarella. Lidlin edustaja perusteli ristien poistamista suvaitsevuudella: \u201dOlemme yhti\u00f6, joka kunnioittaa erilaisuutta.\u201d (The Telegprah 4.9.2017). Kuvamanipulaatiosta syntyneen kohun seurauksena kauppaketju palautti ristit pakkauksiin.<\/p>\n
Yhteiskunta rakentuu aina historian, kulttuurin ja ihmisten vaikutuksesta. Vaikka usko on leimallisesti yksityinen asia, samanaikaisesti uskonto on n\u00e4kyv\u00e4 osa julkista el\u00e4m\u00e4npiiri\u00e4. Yhteiskunta ei voi olla uskonnollisista piirteist\u00e4, vaikutteista tai symboleista tyhj\u00e4. P\u00e4invastoin uskonto on perinteisesti kuulunut maamme yhteiskuntaj\u00e4rjestykseen ja julkiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Uskonnon vaikutuksen on katsottu olevan yksi merkitt\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4 pohjoismaisen yhteiskunnan kehityksess\u00e4 ja hyvinvoinnin vahvistumisessa. On historiatonta poistaa tai peitt\u00e4\u00e4 ristit ja ty\u00f6nt\u00e4\u00e4 uskonto piiloon.<\/p>\n
Uskontokuntiin kuulumattomien m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja uskonnollinen moninaistuminen on lis\u00e4\u00e4ntynyt. Se ei tarkoita, etteiv\u00e4tk\u00f6 uskonnot symboleineen voisi n\u00e4ky\u00e4 yhteiskunnassa. Mik\u00e4li t\u00e4llaisessa tilanteessa halutaan edist\u00e4\u00e4 suvaitsevaisuutta, tasa-arvoa ja vapautta, uskontoja ja katsomuksia ei pid\u00e4 marginalisoida vaan pikemminkin antaa n\u00e4ky\u00e4 julkisuudessa.<\/p>\n
Moderni el\u00e4m\u00e4nmalli ei ole h\u00e4vitt\u00e4nyt uskonnollisuutta. Vaikka uskonnollinen ep\u00e4varmuus, sitoutumattomuus ja my\u00f6s uskonnonvastaisuus ovat vahvistuneet, valtaosalle maailman ihmisist\u00e4 uskonnollinen katsomus on t\u00e4rke\u00e4. Miksei se saisi n\u00e4ky\u00e4?<\/p>\n
Monet kirkot ja uskonnolliset yhteis\u00f6t toimivat vahvasti yhteiskunnassa, erityisesti auttamis- ja kasvatusty\u00f6ss\u00e4. Luterilaisista arvoista ja ajatuksista on tullut niin elimellinen osa yhteiskuntaa, ettei niit\u00e4 en\u00e4\u00e4 edes tunnisteta uskonnollisper\u00e4isiksi.<\/p>\n
Risti on vahva symboli kristinuskosta. Kirkon vuosisatainen ty\u00f6, virheist\u00e4\u00e4n huolimatta, on rakentanut yhteiskuntaamme. Suomea voi pit\u00e4\u00e4 onnistuneena yhteiskuntana maailmassa. Saakoon maamme historia siksi n\u00e4ky\u00e4 my\u00f6s ristein\u00e4.<\/p>\n
field_585a3ad39f479<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
P\u00e4iv\u00e4n vieras -kirjoitus It\u00e4-H\u00e4me -lehdess\u00e4 9.8.2022 Hein\u00e4kuun lopussa j\u00e4rjestetyn turkulaisen Down by the laituri -kaupunkifestivaalin mainoksessa on kuvattu Turun tuomiokirkko. Erikoiseksi julisteen tekee se, ett\u00e4 Suomen kansallispyh\u00e4k\u00f6n kellotornista on poistettu risti. Perusteluina j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4t totesivat, ett\u00e4 \u201dkun nyky\u00e4\u00e4n maailma on tasa-arvoinen ja olemme kaikille vapaa tapahtuma, niin ristin voi j\u00e4tt\u00e4\u00e4 pois\u201d. (HS 27.7.) Mainoksessa on ironista … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[18],"class_list":["post-191","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjoituksia","tag-18"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/191","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=191"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/191\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3429,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/191\/revisions\/3429"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=191"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=191"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=191"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}