Kirjoitus Tiimalasi-lehden numerossa 3\/2022<\/p>\n
Pyysin 10-vuotiaan lapsenlapseni mukaan kauppareissulle. Ajaessamme hautausmaan ohi kysyin, tiet\u00e4\u00e4k\u00f6 h\u00e4n, minne minun vanhempani ja isovanhempani on haudattu. \u201dEn\u201d, kuului vastaus. Niinp\u00e4 p\u00e4\u00e4timme takaisin tullessa k\u00e4yd\u00e4 katsomassa h\u00e4nen isois\u00e4ns\u00e4 vanhempien ja isovanhempien hautaa.<\/p>\n
K\u00e4ynti hautausmaalla lapsenlapsen kanssa oli onnistunut monessa mieless\u00e4. Tuntui hyv\u00e4lt\u00e4 kertoa suvun historiaa ja tajuta hautakiven \u00e4\u00e4rell\u00e4 kaari sukupolvien taakse, 2020-luvulta 1890-luvulle. Suvun perint\u00f6n\u00e4 \u2013 aineellisena tai henkisen\u00e4 \u2013 olemme saaneet nauttia kaikesta, mist\u00e4 esivanhempamme ovat n\u00e4hneet vaivaa. T\u00e4m\u00e4 on nykysukupolven erityisen t\u00e4rke\u00e4 oppia.<\/p>\n
Yksi perustarpeistamme on tarve kuulua johonkin; tiet\u00e4\u00e4, kuka olen, mik\u00e4 on el\u00e4m\u00e4nhistoriani ja mitk\u00e4 ovat juureni, miten olen tullut t\u00e4h\u00e4n hetkeen. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 suvulla on keskeinen merkitys ihmisel\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Siksi on arvokasta tutkia ja vaalia suvun historiaa. Siksi on merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 edistet\u00e4\u00e4n sukuyhteytt\u00e4 ja tuetaan suvun j\u00e4senten yhteenkuuluvuutta. Hautausmaa edist\u00e4\u00e4 kaikkea t\u00e4t\u00e4.<\/p>\n
Ruotsalainen Peter Halldorf toteaa kirjassaan \u201dSielun juuri\u201d, ett\u00e4 juurettomuus on todenn\u00e4k\u00f6isesti aikamme pahin sairaus. \u201dOn vaikea l\u00f6yt\u00e4\u00e4 perille ilman edell\u00e4 kulkeneiden johdatusta ja ankkuroitumista yhteis\u00f6\u00f6n, jonka kautta arvomme juurtuvat omaa min\u00e4\u00e4mme syvemp\u00e4\u00e4n multaan.\u201d<\/p>\n
Kiersimme lapsenlapseni kanssa hautausmaalla ja pys\u00e4hdyimme muutamilla sukulaisteni haudoilla. Samalla saatoimme jutella erilaisista hautakivist\u00e4, katsella kukkaistutuksia ja perehty\u00e4 haudanhoidosta kertoviin muovil\u00e4pysk\u00f6ihin kukkapes\u00e4ss\u00e4. Oli luontevaa kertoa siit\u00e4, miten hautausmaalla tulee liikkua ja toimia. Ymm\u00e4rsin, ett\u00e4 kyse on tapakasvatuksesta.<\/p>\n
Nykyinen el\u00e4m\u00e4nmuotomme on johtanut tapakulttuurin heikentymiseen ja siihen liittyvien tietojen, taitojen ja perinteiden v\u00e4istymiseen. Ruumissaattoa ei kunnioiteta, hautaan laskiessa saatetaan viereisell\u00e4 haudalla istuttaa kukkia ja hautausmaalla py\u00f6r\u00e4ill\u00e4 huolettomasti ja ulkoiluttaa koiraa.<\/p>\n
Sanonnan mukaan hyv\u00e4t tavat kaunistavat. Ne ovat tukena el\u00e4m\u00e4n eri tilanteissa, vuorovaikutuksen vahvistajina muiden ihmisten kohtaamisessa ja vakaana perustana hyv\u00e4n itsetunnon rakentumisessa.\u00a0Loppujen lopuksi tapakulttuurissa on kyse pienist\u00e4 ja arkisista asioista.<\/p>\n
Tapakasvatuksen murenemista on helppo p\u00e4ivitell\u00e4, mutta meid\u00e4n nykysukupolvien on syyt\u00e4 katsoa peiliin. Olemmeko opastaneet ja kasvattaneet lapsiamme ja lapsenlapsiamme? Olemmeko ottaneet heid\u00e4t mukaan hautajaisiin ja hautausmaak\u00e4ynneille ja neuvoneet, miten tulee toimia?<\/p>\n
Hautausmaak\u00e4ynti lapsenlapseni kanssa oli meille molemmille oppimiskokemus. Tajusin, ett\u00e4 hautausmaa tarjoaa luonnollisen paikan tradition v\u00e4litt\u00e4miseen. Se liitt\u00e4\u00e4 meid\u00e4t lenkkin\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n sukupolvien ketjuun. Aikanaan meid\u00e4n lapsenlapsemme k\u00e4yv\u00e4t haudoillamme omien lastenlastensa kanssa.<\/p>\n
Ymm\u00e4rsin, ett\u00e4 arkinen vierailu hautausmaalla voi avata syvi\u00e4 merkityksi\u00e4 lapselle, jolle ymp\u00e4rist\u00f6 on muuten vieras. Se tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden opettaa ja neuvoa tapoja, joita jokainen ihminen tarvitsee el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
field_585a3ad39f479<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Kirjoitus Tiimalasi-lehden numerossa 3\/2022 Pyysin 10-vuotiaan lapsenlapseni mukaan kauppareissulle. Ajaessamme hautausmaan ohi kysyin, tiet\u00e4\u00e4k\u00f6 h\u00e4n, minne minun vanhempani ja isovanhempani on haudattu. \u201dEn\u201d, kuului vastaus. Niinp\u00e4 p\u00e4\u00e4timme takaisin tullessa k\u00e4yd\u00e4 katsomassa h\u00e4nen isois\u00e4ns\u00e4 vanhempien ja isovanhempien hautaa. K\u00e4ynti hautausmaalla lapsenlapsen kanssa oli onnistunut monessa mieless\u00e4. Tuntui hyv\u00e4lt\u00e4 kertoa suvun historiaa ja tajuta hautakiven \u00e4\u00e4rell\u00e4 kaari … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[18],"class_list":["post-192","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjoituksia","tag-18"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/192","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=192"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/192\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3430,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/192\/revisions\/3430"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=192"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=192"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=192"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}