Vieraskolumni Kirkonseutu-lehdess\u00e4 4.2.2023<\/p>\n
Keskustelu koulun katsomusopetuksesta on j\u00e4lkeen kerran virinnyt. Olen seurannut keskustelua ja osallistunut siihen usean vuosikymmenen ajan.<\/p>\n
Olen nykymallin kannalla. Siihen liittyy kehitt\u00e4mistarpeita, mutta malli sin\u00e4ns\u00e4 tarjoaa kansainv\u00e4lisestikin hyv\u00e4\u00e4 katsomusopetusta.<\/p>\n
Kokemukseni perusteella esit\u00e4n muutaman toiveen keskusteluun.<\/p>\n
Ensinn\u00e4 keskustelussa uskonnonopetuksesta ja el\u00e4m\u00e4nkatsomustiedosta olisi p\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4 muistikuvista nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n. Monista kirjoituksista tulee vaikutelma, ett\u00e4 kirjoittaja ja some-keskustelija muistelee urkuharmonia polkevaa opettajaa virtt\u00e4 veisaamassa tai uskontotuntien pelkk\u00e4\u00e4 kirkkohistorian p\u00e4ntt\u00e4\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n
Kullakin on omat, aidot kokemuksensa katsomusaineiden opiskelusta. Kohtuullista olisi kuitenkin muistaa, ett\u00e4 nykyp\u00e4iv\u00e4n uskonnonopetus on muuta kuin takavuosikymmenten muistikuvat. Sama koskee ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 koulua ja opiskelua, jotka ovat muuttuneet ajan mukana. Opettajat ovat kovan luokan ammattilaisia.<\/p>\n
Toiseksi keskustelussa katsomusaineista olisi p\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4 irti virheellisist\u00e4 mielikuvista. Mik\u00e4\u00e4n katsomuskasvatus ei ole neutraalia. Uskonnonopetus perustuu kunkin opetussuunnitelman taustalla olevaan oppilaan omaan uskontoon. El\u00e4m\u00e4nkatsomustieto puolestaan perustuu uskonnottomuuteen.<\/p>\n
Katsomusopetuksessa, jos miss\u00e4, on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tunnistaa taustalla vaikuttavat katsomukset. Omaan katsomusperinteeseen perustuva opetus on pedagogisesti perusteltu. Kun tuntee oman taustansa, kykenee dialogiin toisella tavalla ajattelevan ja uskovan kanssa.<\/p>\n
Nykymallia kritisoidaan my\u00f6s siit\u00e4, ett\u00e4 kirkkoon kuuluvilla ei ole mahdollista valita el\u00e4m\u00e4nkatsomustietoa. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on huomata, ett\u00e4 kyse on kahdesta eri oppiaineesta. El\u00e4m\u00e4nkatsomustieto on alun perin kehitetty uskonnottomaksi oppiaineeksi.<\/p>\n
Esimerkiksi uskonnon sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4 ei tosiasiallisesti ole lainkaan alakoulun el\u00e4m\u00e4nkatsomustiedon opetuksessa. Sen sijaan uskonnonopetuksessa voidaan k\u00e4sitell\u00e4 erilaisia uskon ja el\u00e4m\u00e4n kysymyksi\u00e4, l\u00e4htien luonnollisesti oppilaan l\u00e4himm\u00e4st\u00e4 elinpiirist\u00e4, omasta uskonnosta ja kotiseudusta.<\/p>\n
Kolmanneksi keskustelussa olisi tarpeen erottaa opetussuunnitelma opetusj\u00e4rjestelyist\u00e4. Nykyisen katsomusopetusmallin ongelmaksi on n\u00e4hty se, ett\u00e4 eri tavoin uskovat pidet\u00e4\u00e4n opetuksessa erill\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Eri katsomusaineiden opetussuunnitelmissa on yhteinen pyrkimys luoda ymm\u00e4rryst\u00e4 ja dialogia erilaisten katsomusten v\u00e4lille. Opetusj\u00e4rjestelyin on mahdollista se, ett\u00e4 yhdess\u00e4 opiskellaan tiettyj\u00e4 yhteisi\u00e4 aihekokonaisuuksia. Ihannetilanteessa nykyisen opetuksen oheen saataisiin yhteisi\u00e4 sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4 erityisesti lukioon ja osittain my\u00f6s yl\u00e4kouluun.<\/p>\n
Katsomusaineiden kehitt\u00e4minen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ja ajankohtaista. Laaja julkinen keskustelu on aina hyv\u00e4st\u00e4. Parhaimmillaan se voi tukea Opetushallituksen katsomusaineiden kehitt\u00e4misty\u00f6ryhm\u00e4n ty\u00f6skentely\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Vieraskolumni Kirkonseutu-lehdess\u00e4 4.2.2023 Keskustelu koulun katsomusopetuksesta on j\u00e4lkeen kerran virinnyt. Olen seurannut keskustelua ja osallistunut siihen usean vuosikymmenen ajan. Olen nykymallin kannalla. Siihen liittyy kehitt\u00e4mistarpeita, mutta malli sin\u00e4ns\u00e4 tarjoaa kansainv\u00e4lisestikin hyv\u00e4\u00e4 katsomusopetusta. Kokemukseni perusteella esit\u00e4n muutaman toiveen keskusteluun. Ensinn\u00e4 keskustelussa uskonnonopetuksesta ja el\u00e4m\u00e4nkatsomustiedosta olisi p\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4 muistikuvista nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n. Monista kirjoituksista tulee vaikutelma, ett\u00e4 kirjoittaja ja some-keskustelija … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[16],"class_list":["post-199","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjoituksia","tag-16"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/199","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=199"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/199\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3446,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/199\/revisions\/3446"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=199"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=199"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=199"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}