Kirjoitus Crux-lehdess\u00e4 1\/2023<\/p>\n
\u201dKylm\u00e4n sodan\u00a0j\u00e4lkeisen vedenjakaja-ajan p\u00e4\u00e4tti koronaviruspandemia ja sit\u00e4kin selvemmin Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4ys Ukrainaan. Alkaa uusi aikakausi, jonka koko olemus ei viel\u00e4 n\u00e4y.\u201d N\u00e4in totesi hiljakkoin poliittisen historian emeritusprofessori Kimmo Rentola (HS 17.1.2023).<\/p>\n
Helmikuun 24. p\u00e4iv\u00e4 2022 liittyy vedenjakajan tavoin osaksi historian suuria k\u00e4\u00e4nteit\u00e4. Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4ys Ukrainaan on muuttanut tyystin paitsi maamme turvallisuuspoliittisen aseman my\u00f6s Euroopan tulevaisuuden.<\/p>\n
Sota on tullut l\u00e4helle meit\u00e4. Helsingist\u00e4 on linnuntiet\u00e4 Kiovaan sama matka kuin Utsjoelle. Tosin helposti unohdamme sen tosiasian, ett\u00e4 parhaillaan k\u00e4yd\u00e4\u00e4n kymmenitt\u00e4in sotia tai aseellisia ja v\u00e4kivaltaisia konflikteja eri puolilla maailmaa. Ukrainassakin on sodittu jo vuodesta 2014 l\u00e4htien.<\/p>\n
Tasavallan presidentti Sauli Niinist\u00f6 totesi Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6k\u00e4tty\u00e4 Ukrainaan: \u201cNyt naamiot on riisuttu, vain sodan kylm\u00e4t kasvot n\u00e4kyv\u00e4t.\u201d T\u00e4m\u00e4 merkitsee turvallisuuden j\u00e4rkkymist\u00e4, huolta ja pelkoa my\u00f6s meille, jotka olemme tottuneet vuosikymmenten vakaaseen aikaan. Samalla se pakottaa kirkon ja sen ty\u00f6ntekij\u00e4t arvioimaan teht\u00e4v\u00e4\u00e4ns\u00e4. Esille nousee erityisesti kolme painopistett\u00e4.<\/p>\n
Ensinn\u00e4 seurakunnissa on varauduttava muuttuvaan turvallisuusymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n. Varautuminen poikkeusoloihin ei ole vaihtoehto vaan elinehto!<\/p>\n
Suomen evankelis-luterilainen kirkko on kriisitilanteissa viranomaistoimija. Kirkon teht\u00e4v\u00e4t poikkeusoloissa voidaan kiteytt\u00e4\u00e4 seuraaviin osa-alueisiin.<\/p>\n
Kirkko huolehtii perusteht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 (kirkkolaki 4:1) toteuttamisesta kaikissa olosuhteissa. Kriisitilanteissa hengellisen sanoman ja toiminnan, sielunhoidon ja diakonian tarve kasvaa.<\/p>\n
Henkinen huolto ja siihen varautuminen on seurakuntien lakis\u00e4\u00e4teinen teht\u00e4v\u00e4 (kirkkolaki 25:15a).<\/p>\n
Hautausmaiden yll\u00e4pit\u00e4minen on seurakuntien lakis\u00e4\u00e4teinen teht\u00e4v\u00e4 (hautaustoimilaki 3 \u00a7). Hautaustoimi on yhteiskunnan kirkolle antama teht\u00e4v\u00e4, joka tekee seurakunnista olennaisen osan vainajien huollon ketjua. Kuolleiden m\u00e4\u00e4r\u00e4n kasvuun on varauduttava.<\/p>\n
Kirkko osallistuu poikkeusoloissakin viranomaisyhteisty\u00f6h\u00f6n, huolehtii osaltaan viestinn\u00e4st\u00e4, osallistuu mahdolliseen evakuointiin, tarjoaa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n tiloja ja hoitaa muita sille uskottuja teht\u00e4vi\u00e4. Seurakuntien valmiussuunnittelu on osa kansallista varautumisen kokonaisuutta.<\/p>\n
Kirkko on kriisitilanteissa my\u00f6s kansalaisyhteiskunnan toimija. Niin vuoden 2015 pakolaiskriisi, vuonna 2020 alkanut koronapandemia kuin nyt vuonna 2022 sota Ukrainassa ovat nostaneet esiin seurakuntien roolin yhteis\u00f6llisin\u00e4 toimijoina.<\/p>\n
Kirkolla on kyky toimia kansalaisyhteiskunnan vapaaehtoisen avun suunnittelijana, organisoijana ja kanavoijana. Kirkon vahvuutena on koko maan kattava organisaatio, koulutetut ty\u00f6ntekij\u00e4t ja mahdollisuus tarvittaessa nopeaan reagointiin.<\/p>\n
Toiseksi kirkko on toivon luoja ja yll\u00e4pit\u00e4j\u00e4. Henkisen kriisinkest\u00e4vyyden (resilienssi) vahvistaminen on kirkon teht\u00e4v\u00e4 osana yhteiskunnan psykososiaalisen tuen kokonaisuutta.<\/p>\n
Henkinen tuki ja huolto kuuluu seurakuntien ty\u00f6h\u00f6n kaikissa turvallisuustilanteissa, mutta erityisesti kriisitilanteissa sen merkitys korostuu. Menetysten keskell\u00e4 ei ole yhdentekev\u00e4\u00e4, miten kirkko hoitaa julistusteht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 uskoaan kunnioittaen ja yhteiskuntaa tukien. Vaarana on viha ja katkeruus, jotka hajottavat yhteiskuntaa.<\/p>\n
Kirkon perussanoma on jo sin\u00e4ns\u00e4 toivoa ja rohkaisua tuovaa. Turvallisuusymp\u00e4rist\u00f6n muuttuessa kirkko ja kristillinen usko edustavat pysyvyytt\u00e4 ja vakautta. Kirkon ty\u00f6ss\u00e4 t\u00e4t\u00e4 tulee arvostaa nykyist\u00e4 enemm\u00e4n. Evankeliumi on enemm\u00e4n kuin henkist\u00e4 hyvinvointia.<\/p>\n
Kristillinen kirkko rakentuu sek\u00e4 realismin ett\u00e4 tulevaisuususkon varaan. Tunnistamme ja tunnustamme k\u00e4rsimyksen, kuoleman ja pahuuden. Mutta samalla valamme my\u00f6s uskoa rauhaan, uuteen el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja hyvyyteen.<\/p>\n
Kolmanneksi rauhanty\u00f6 on kristityn el\u00e4m\u00e4ntapa. Se koskee koko olemustamme, kaikkia tekojamme ja puheitamme. Meid\u00e4t on kutsuttu rauhan tekij\u00f6iksi, l\u00e4hell\u00e4 ja kaukana.<\/p>\n
Mit\u00e4 enemm\u00e4n sota ja v\u00e4kivalta nostavat p\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n, sit\u00e4 enemm\u00e4n kirkon on toimittava rauhan ja oikeudenmukaisuuden puolesta. Sen on osattava perustella my\u00f6s sit\u00e4, milloin kristityll\u00e4 on oikeus ja velvollisuus tarttua aseeseen oikeudenmukaisen yhteiskunnan yll\u00e4pit\u00e4miseksi (CA XVI).<\/p>\n
Rauha ei ole itsest\u00e4\u00e4nselvyys, sen me olemme t\u00e4n\u00e4 vuonna havainneet Ukrainassa. Pelko ja huoli ovat hiipineet el\u00e4m\u00e4\u00e4mme. V\u00e4kivallan ja sodan maailmassa rauha on t\u00e4rkein lahja.<\/p>\n
Samalla rauha on teht\u00e4v\u00e4. Sen rakentamiseen on sitouduttava joka p\u00e4iv\u00e4, pieniss\u00e4 ja suurissa teoissa kaikkialla maailmassa. Se on osa kirkon ty\u00f6ntekij\u00e4n perusteht\u00e4v\u00e4\u00e4.<\/p>\n
field_585a3ad39f479<\/p>\n
4<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Kirjoitus Crux-lehdess\u00e4 1\/2023 \u201dKylm\u00e4n sodan\u00a0j\u00e4lkeisen vedenjakaja-ajan p\u00e4\u00e4tti koronaviruspandemia ja sit\u00e4kin selvemmin Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4ys Ukrainaan. Alkaa uusi aikakausi, jonka koko olemus ei viel\u00e4 n\u00e4y.\u201d N\u00e4in totesi hiljakkoin poliittisen historian emeritusprofessori Kimmo Rentola (HS 17.1.2023). Helmikuun 24. p\u00e4iv\u00e4 2022 liittyy vedenjakajan tavoin osaksi historian suuria k\u00e4\u00e4nteit\u00e4. Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4ys Ukrainaan on muuttanut tyystin paitsi maamme turvallisuuspoliittisen aseman my\u00f6s … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[16],"class_list":["post-200","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjoituksia","tag-16"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/200","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=200"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/200\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3436,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/200\/revisions\/3436"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=200"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=200"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=200"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}