2023-03-29<\/p>\n
Kirjoitus Tiimalasi-lehden numerossa 1\/2022<\/strong><\/p>\n Kirkonkellojen soittaminen kuoleman ja hautauksen yhteydess\u00e4 on vuosisatoja vanha traditio. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t ovat vaihdelleet eri aikoina ja yh\u00e4 vaihtelevat eri seurakunnissa. Maassamme tunnetaan ainakin kuusi kuolemaan ja hautaukseen liittyv\u00e4\u00e4 soittoa.<\/p>\n Sanoma- eli sielunkellot on soitettu jonakin arkip\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kuoleman j\u00e4lkeen. Tavallisimmin soitettiin kahdella kellolla siten, ett\u00e4 miehelle soitto alkoi suurella ja naiselle pienell\u00e4 kellolla. Soitosta saattoi laskea my\u00f6s vainajan i\u00e4n.<\/p>\n Haudanavauskellot on soitettu haudan kaivamisen alkaessa. Ne ovat kertoneet haudan pyhitt\u00e4misest\u00e4 vainajalle siunatuksi leposijaksi.<\/p>\n Tulo- eli vastakellot on soitettu vainajaa kotoa hautausmaalle saatettaessa. Arkkua tuovan hevosen tai veneen l\u00e4hestyess\u00e4 kirkkoa alettiin soittaa tulokelloja.<\/p>\n Hautauskellot tai siunauskellot on soitettu saatettaessa arkkua hautaan hautaussaaton l\u00e4htiess\u00e4 hautausmaan portilta, kirkon ovelta tai kappelista haudalle. Vanha kansa kutsui hautauskelloja my\u00f6s nimill\u00e4 marssi- tai k\u00e4yntikellot.<\/p>\n L\u00e4ht\u00f6-, multa tai peittokelloja on soitettu haudan umpeen luonnin j\u00e4lkeen saattajien poistuessa\u00a0kummun \u00e4\u00e4relt\u00e4. L\u00e4ht\u00f6kellojen viestin\u00e4 oli multien siunaaminen.<\/p>\n Kiitoskellot on soitettu jumalanpalveluksessa \u201dkuolleiden kiitoksen\u201d tai \u201dkiitostamisen\u201d yhteydess\u00e4, kun vainajan nimi ja ik\u00e4 on luettu tiedoksi seurakunnalle.<\/p>\n Monet edell\u00e4 mainituista kuolinsoitoista ovat nyky\u00e4\u00e4n j\u00e4\u00e4neet pois k\u00e4yt\u00f6st\u00e4. Suomen ev.-lut. kirkon jumalanpalveluksen oppaan mukaan kirkonkellojen soittamisessa on hyv\u00e4 seurata paikkakunnan vanhoja tapoja. Yleisimmin k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ovat edelleen sanomakellot, hautauskellot ja kiitoskellot. Traditioista kannattaa pit\u00e4\u00e4 kiinni.<\/p>\n Vuoden 1984 Kirkollisten toimitusten kirjaan sis\u00e4ltyy Rukous sanomakellojen soidessa. T\u00e4m\u00e4 rukous sis\u00e4ltyi my\u00f6s moniin virsikirjoihin. Nykyisess\u00e4 vuoden 2004 Kirkollisten toimitusten kirjassa rukouksen ymp\u00e4rill\u00e4 on sanajumalanpalveluksen rakenteeseen pohjautuva rikkaampi liturginen hetki. Sekin l\u00f6ytyy virsikirjan liiteosasta, ja nykyisin my\u00f6s helposti vaikka \u00e4lypuhelimella Internetist\u00e4.<\/p>\n Useimmiten sanomakellojen soittamisen ajankohdasta voidaan sopia seurakunnassa, jotta omaiset voivat olla paikalla niit\u00e4 kuulemassa. Kellojen soiton kuulevat my\u00f6s muut kuin vainajan omaiset. Se on vahvaa symboliviestint\u00e4\u00e4. Kellot kertovat kuoleman todellisuudesta arjen keskell\u00e4.<\/p>\n Vuoden 1686 kirkkolaki opetti, ett\u00e4 sanomakellojen tarkoitus oli \u201dilmoittaa sen Cuollen ero eli t\u00e4\u00e4ld\u00e4 poisl\u00e4hd\u00f6st\u00e4 ja yl\u00f6skehoittaa Christillisi\u00e4 Ajatuxia cuolewaisest menost nijden tyk\u00f6n\u00e4 cuin el\u00e4m\u00e4\u00e4n j\u00e4\u00e4neet owat\u201d.<\/p>\n Kirkonkelloihin on usein jo valuvaiheessa huolehdittu p\u00e4\u00e4llekirjoituksia, jotka kertovat niiden teht\u00e4v\u00e4st\u00e4. Memento mori \u2013 muista kuolevaisuutesi \u2013 on ollut kellojen t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 kautta aikojen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" 2023-03-29 Kirjoitus Tiimalasi-lehden numerossa 1\/2022 Kirkonkellojen soittaminen kuoleman ja hautauksen yhteydess\u00e4 on vuosisatoja vanha traditio. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t ovat vaihdelleet eri aikoina ja yh\u00e4 vaihtelevat eri seurakunnissa. Maassamme tunnetaan ainakin kuusi kuolemaan ja hautaukseen liittyv\u00e4\u00e4 soittoa. Sanoma- eli sielunkellot on soitettu jonakin arkip\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kuoleman j\u00e4lkeen. Tavallisimmin soitettiin kahdella kellolla siten, ett\u00e4 miehelle soitto alkoi suurella ja naiselle … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[16],"class_list":["post-204","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjoituksia","tag-16"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/204","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=204"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/204\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3224,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/204\/revisions\/3224"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=204"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=204"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=204"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}