2023-04-14 06:00:11<\/p>\n
4<\/p>\n
P\u00e4iv\u00e4n vieras -kirjoitus It\u00e4-H\u00e4me -lehdess\u00e4 14.4.2023<\/p>\n
field_585a3aac9f478<\/p>\n
Kirkkovuosi on rytmitt\u00e4nyt kansamme el\u00e4m\u00e4\u00e4 vuosisatojen ajan. Sen merkitys n\u00e4kyy yh\u00e4 juhla- ja tapakulttuurissamme, vaikka el\u00e4m\u00e4ntavoiltaan pirstoutunut nykyaika ei sit\u00e4 en\u00e4\u00e4 entiseen tapaan tuekaan.<\/p>\n
Kirkkovuosi syntyi sunnuntain ja p\u00e4\u00e4si\u00e4isen ymp\u00e4rille. Kun niiden ohella 200- ja 300-luvuilla vakiintui paastonajan, pitk\u00e4perjantain, helatorstain, helluntain, joulun ja loppiaisen viett\u00e4minen, oli kirkkovuoden perusrakenne valmis.<\/p>\n
Kirkkovuosi ei ole mielivaltainen joukko juhlia, vaan sen sis\u00e4lt\u00f6n\u00e4 on Jumalan pelastustekojen muistaminen ja niiss\u00e4 el\u00e4minen vuoden kierron mukaan. Kirkkovuosi kiinnitt\u00e4\u00e4 meid\u00e4t itse\u00e4mme suurempaan kokonaisuuteen.<\/p>\n
Piispa Otto Dibelius kirjoitti aikoinaan: \u201dSe joka arvelee, ett\u00e4 h\u00e4nen on joka vuosi asetettava ja koristettava joulupuunsa toisin kuin edellisell\u00e4 kerralla, jottei vaikutus tylsyisi, on auttamaton narri.\u201d Jokainen juhla- ja tapakulttuurin osa sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 tietyn merkityksen. Siksi voisimme ottaa oppia vanhasta sananlaskusta: \u201dVarjele tapaa, niin tapa varjelee sinua.\u201d<\/p>\n
Usein suurten juhlapyhien yhteydess\u00e4 julkaistaan mielenkiintoisia kuvauksia aiempien sukupolvien juhlanvietosta. Ne kertovat menneisyyden tavoista sek\u00e4 muuttuvasta juhlakulttuurista.<\/p>\n
Monesti kirjoituksiin liittyy p\u00e4ivittely\u00e4 siit\u00e4, kuinka vaatimatonta entisajan el\u00e4m\u00e4 on ollut. Rivien v\u00e4list\u00e4 voi joskus lukea kaipuuta vanhaan, yksinkertaiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Joku taas on tyytyv\u00e4inen, ett\u00e4 monesta ahdistavasta tavasta on p\u00e4\u00e4sty irti. Parhaimmillaan yksil\u00f6ille, perheille ja suvuille syntyy oma juhlatraditio, jossa on vanhaa ja uutta.<\/p>\n
Valitettavaa historiattomuutta osoittaa se, ettei ymm\u00e4rret\u00e4 entisajan juhlakulttuurin sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 ja siihen sis\u00e4ltyv\u00e4\u00e4 viisautta. Meit\u00e4 edelt\u00e4neet sukupolvet ovat olleet nykyajan ihmisi\u00e4 vahvemmin kiinni el\u00e4m\u00e4n perusasioissa. Se on ollut sellaista kest\u00e4v\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4ntapaa, johon me nykyisin haikailemme.<\/p>\n
Aiemmat sukupolvet ovat el\u00e4neet luonnon ehdoilla, vuodenkierron mukaan ja kirkkovuoden rytmiss\u00e4. P\u00e4iv\u00e4 ja y\u00f6, ty\u00f6 ja lepo, arki ja juhla ovat vuorotelleet. Niill\u00e4 on ollut oma aikansa ja paikkansa, ei ainoastaan yksil\u00f6n, vaan koko yhteis\u00f6n el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Vanha juhlakulttuuri heijastaa juuri t\u00e4t\u00e4.<\/p>\n
Nykyinen min\u00e4keskeinen kaikki-mulle-heti -kulttuuri ja jatkuvasti auki oleva 24\/7 -yhteiskunta hukkaa yhteisen tradition. Kun p\u00e4iv\u00e4- ja viikkorytmi h\u00e4vi\u00e4\u00e4, kun arki ja juhla sekoittuvat, pyh\u00e4 katoaa. Ilman pyh\u00e4\u00e4 on vain arkea. Silloin mik\u00e4\u00e4n ei en\u00e4\u00e4 tunnu milt\u00e4\u00e4n eik\u00e4 mik\u00e4\u00e4n p\u00e4iv\u00e4 erotu toisesta. Rauhattomuus on korvannut hiljentymisen, kuluttamisesta on tullut el\u00e4m\u00e4n sis\u00e4lt\u00f6. Sit\u00e4 ei kest\u00e4 ihminen eik\u00e4 luonto.<\/p>\n
Tapakulttuurimme uutuuksia ihastellessa kannattaa samalla kysy\u00e4, miten meit\u00e4 edelt\u00e4neet sukupolvet n\u00e4kiv\u00e4t asiat. Heill\u00e4 oli kenties el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n vankempaa perustaa, jolle rakentaa ja jonka varassa jaksaa. Meid\u00e4n aikaamme verrattuna aineellisesti k\u00f6yhempi el\u00e4m\u00e4 saattoi olla sis\u00e4isesti nykyist\u00e4 paljon rikkaampaa.<\/p>\n
field_585a3ad39f479<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
2023-04-14 06:00:11 4 P\u00e4iv\u00e4n vieras -kirjoitus It\u00e4-H\u00e4me -lehdess\u00e4 14.4.2023 field_585a3aac9f478 Kirkkovuosi on rytmitt\u00e4nyt kansamme el\u00e4m\u00e4\u00e4 vuosisatojen ajan. Sen merkitys n\u00e4kyy yh\u00e4 juhla- ja tapakulttuurissamme, vaikka el\u00e4m\u00e4ntavoiltaan pirstoutunut nykyaika ei sit\u00e4 en\u00e4\u00e4 entiseen tapaan tuekaan. Kirkkovuosi syntyi sunnuntain ja p\u00e4\u00e4si\u00e4isen ymp\u00e4rille. Kun niiden ohella 200- ja 300-luvuilla vakiintui paastonajan, pitk\u00e4perjantain, helatorstain, helluntain, joulun ja loppiaisen viett\u00e4minen, … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[16],"class_list":["post-206","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjoituksia","tag-16"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/206","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=206"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/206\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3215,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/206\/revisions\/3215"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=206"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=206"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=206"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}