Blogi Kotimaa24:ss\u00e4<\/p>\n
Uskonto on julkisessa keskustelussa ja poliittisessa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa jatkuvasti ajankohtainen aihe. Viime aikoina yhteiskunnan eri alueilla on korostunut pyrkimys katsomukselliseen neutraliteettiin. Esimerkiksi lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6hankkeissa uskonnon poistamista julkisen vallan toiminnasta perustellaan katsomuksellisella neutraliteetilla.<\/p>\n
Valaa koskevien lainmuutoshankkeiden perusteluissa todetaan, ett\u00e4 yhdenvertaisuuden ja uskonnonvapauden kannalta on syyt\u00e4 kuulla henkil\u00f6\u00e4 \u201dneutraalin vakuutuksen nojalla\u201d. Samanlainen neutraliteettiajattelu on ollut taustalla viimekev\u00e4isess\u00e4 puolustusministeri\u00f6n ty\u00f6ryhm\u00e4raportissa, joka k\u00e4sitteli puolustusvoimissa annettavaa eettist\u00e4 opetusta sek\u00e4 sotilasparaatien hartausosuutta.<\/p>\n
Yhteiskunnassa on yleistynyt my\u00f6s n\u00e4kemys, ett\u00e4 neutraliteetin vuoksi lapsi tulisi j\u00e4tt\u00e4\u00e4 vaille uskonnollista kasvatusta. Moni vanhempi ajattelee, ett\u00e4 lapsi voisi sitten aikuisena p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4, mihin uskoo vai uskooko mihink\u00e4\u00e4n ja liittyyk\u00f6 johonkin uskonnolliseen yhteis\u00f6\u00f6n vai ei.<\/p>\n
Ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 uskontoa tai uskonnollisuutta voisi arvioida katsomuksellisesti neutraalilta pohjalta, on harhaanjohtava. T\u00e4t\u00e4 ongelmallista oletusta voidaan kutsua neutraliteetti-illuusioksi<\/em>. Neutraliteetti-illuusion luonnetta voidaan valottaa erilaisista n\u00e4k\u00f6kulmista, jotka t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4t toisiaan.<\/p>\n Empiirisest\u00e4<\/em> n\u00e4k\u00f6kulmasta katsoen voi perustellusti todeta, ett\u00e4 syntyv\u00e4t, kasvavat ja kehittyv\u00e4t lapset eiv\u00e4t ole katsomustensa tai arvojensa suhteen omalakisia ja riippumattomia yksil\u00f6it\u00e4. Kukaan ei synny tyhji\u00f6\u00f6n eik\u00e4 kasva tyhji\u00f6ss\u00e4. Jokainen lapsi syntyy tiettyyn maailmaan, kulttuuriin ja l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n. Ne antavat sis\u00e4ll\u00f6n ja kasvualustan my\u00f6s yksil\u00f6n katsomukselliselle identiteetille. Erilaiset ymp\u00e4rist\u00f6t antavat erilaisia aineksia ja vaihtoehtoja.<\/p>\n K\u00e4sitteellisest\u00e4<\/em> n\u00e4k\u00f6kulmasta tarkasteltuna voidaan puolestaan todeta, ett\u00e4 niin katsomukselliset ajatteluperinteet kuin tieteelliset teoriatkin perustuvat aina joidenkin tiettyjen k\u00e4sitteiden varassa toimimiseen. Erilaiset k\u00e4sitej\u00e4rjestelm\u00e4t muodostavat siten kesken\u00e4\u00e4n vaihtoehtoisia tapoja j\u00e4sent\u00e4\u00e4 havaintojamme, ajatteluamme ja toimintaamme.<\/p>\n Filosofian<\/em> kannalta jokainen katsomus perustuu v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 joillekin olemassaolon perimm\u00e4ist\u00e4 luonnetta koskeville oletuksille. N\u00e4m\u00e4 oletukset voivat olla alkuper\u00e4lt\u00e4\u00e4n esimerkiksi luonnontieteellisi\u00e4, filosofisia, teologisia tai niit\u00e4 yhdistelevi\u00e4. L\u00e4hteest\u00e4\u00e4n t\u00e4ysin riippumatta kaikki katsomukset ovat joka tapauksessa luonteeltaan kesken\u00e4\u00e4n vaihtoehtoisia tai toisiaan t\u00e4ydent\u00e4vi\u00e4 olemassaoloa koskevia yleisi\u00e4 oletuksia.<\/p>\n Empiirinen, k\u00e4sitteellinen ja filosofinen n\u00e4k\u00f6kulma vahvistavat osaltaan sen, ett\u00e4 katsomuksellisesti neutraalia maaper\u00e4\u00e4 ei ole olemassakaan. Yksinkertaisesti kiteytettyn\u00e4: kaikki vaihtoehdot ovat vaihtoehtoja<\/em> ja jokainen n\u00e4k\u00f6kulma on n\u00e4k\u00f6kulma jostakin k\u00e4sin<\/em>. N\u00e4iden olennaisen t\u00e4rkeiden seikkojen ymm\u00e4rt\u00e4minen voi parhaimmillaan poistaa joitakin itsepintaisia ajatuksellisia esteit\u00e4 suvaitsevuuden, keskin\u00e4isen tunnustamisen ja arvostavan keskustelun tielt\u00e4.<\/p>\n Teologia ja filosofia voivat toimia vastal\u00e4\u00e4kkein\u00e4 neutraliteetti-illuusiolle. Niiden yhteinen yhteiskunnallisesti merkitt\u00e4v\u00e4 teht\u00e4v\u00e4 on julkisessa keskustelussa esiintyvien ajatusrakennelmien, k\u00e4sitteiden ja argumenttien kriittinen tarkastelu. Sen lis\u00e4ksi ne auttavat hahmottamaan tieteellisten teorioiden, poliittisten ideologioiden, uskonnollisten oppien ja filosofisten j\u00e4rjestelmien v\u00e4lisi\u00e4 eroja ja yht\u00e4l\u00e4isyyksi\u00e4.<\/p>\n Neutraliteetti-illuusio v\u00e4\u00e4rist\u00e4\u00e4 nykyisin uskontoon liittyv\u00e4\u00e4 keskustelua, sill\u00e4 se ei mahdollista katsomusten aidosti tasa-arvoista vuoropuhelua. Pyrkiess\u00e4\u00e4n ty\u00f6nt\u00e4m\u00e4\u00e4n uskonnon marginaaliin julkisessa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 se ei tarjoa kest\u00e4v\u00e4\u00e4 mallia eri vakaumusten rinnakkainelolle. Keskustelua ei ole mahdollista k\u00e4yd\u00e4 \u201dei-kenenk\u00e4\u00e4n maalla\u201d, vaan sen on l\u00e4hdett\u00e4v\u00e4 liikkeelle kunkin omasta perinteest\u00e4. Aito uskontojen ja katsomusten v\u00e4linen dialogi edellytt\u00e4\u00e4 vahvaa omaa identiteetti\u00e4.<\/p>\n Vain ottamalla todesta uskonnot ja eri vakaumukset sek\u00e4 antamalla niille tilaa julkisessa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 voidaan rakentaa luottamukselle perustuvaa yhteiskuntaa.<\/p>\n Seppo H\u00e4kkinen<\/p>\n Heikki J. Koskinen<\/p>\n H\u00e4kkinen on teologian tohtori ja Mikkelin hiippakunnan piispa. Koskinen on teoreettisen filosofian dosentti ja yliopistotutkija Suomen Akatemian huippuyksik\u00f6ss\u00e4 J\u00e4rki ja uskonnollinen hyv\u00e4ksyminen<\/em>.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Blogi Kotimaa24:ss\u00e4 Uskonto on julkisessa keskustelussa ja poliittisessa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa jatkuvasti ajankohtainen aihe. Viime aikoina yhteiskunnan eri alueilla on korostunut pyrkimys katsomukselliseen neutraliteettiin. Esimerkiksi lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6hankkeissa uskonnon poistamista julkisen vallan toiminnasta perustellaan katsomuksellisella neutraliteetilla. Valaa koskevien lainmuutoshankkeiden perusteluissa todetaan, ett\u00e4 yhdenvertaisuuden ja uskonnonvapauden kannalta on syyt\u00e4 kuulla henkil\u00f6\u00e4 \u201dneutraalin vakuutuksen nojalla\u201d. Samanlainen neutraliteettiajattelu on ollut taustalla viimekev\u00e4isess\u00e4 … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[34,4],"tags":[25],"class_list":["post-26","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogi","category-kirjoituksia","tag-25"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/26","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=26"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/26\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4066,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/26\/revisions\/4066"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=26"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=26"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=26"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}