Kohtuudesta<\/p>\n
Viime viikkoina kohtuudesta on keskusteltu enemm\u00e4n kuin aikoihin. Taustalla on p\u00e4\u00e4ministeri Sipil\u00e4n hallitusneuvottelujen p\u00e4\u00e4tteeksi esitt\u00e4m\u00e4 vetoomus yhteiskunnan hyv\u00e4osaisille kohtuuden puolesta ja yhteisiin talkoisiin osallistumisesta.<\/p>\n
Keskustelu kohtuudesta on tervetullut. Ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 yhteiskunnassamme saisi olla nykyist\u00e4 enemm\u00e4n keskustelua politiikan ja p\u00e4\u00e4t\u00f6sten taustalla vaikuttavista arvoista. Kaikessa yhteiskunnallisesti vaikuttavassa toiminnassa on aina kyse my\u00f6s arvostuksista ja arvovalinnoista. T\u00e4m\u00e4 koskee my\u00f6s talouspolitiikkaa.<\/p>\n
Kohtuus on ihanteista vanhimpia. Kohtuuden ajatus kuuluu useimpiin maailman filosofioihin ja uskontoihin. Se ilmenee jonkinlaisena yleisinhimillisen\u00e4 perusviisautena. Silti kohtuus on k\u00e4sitteen\u00e4 vaikea, sill\u00e4 se on aina suhteessa johonkin. Se n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 saavan sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 vasta konkreettisissa yhteyksiss\u00e4.<\/p>\n
* * *<\/p>\n
Suomen kielen kohtuus-sanan taustalla on sana kohta, siis jokaisen oma osa. Sanat kohta ja kohtuus liittyv\u00e4t saaliin jakamiseen. Jokainen sai oman kohtansa eli oman osansa mets\u00e4styksen tai kalastuksen annista. Kyse on jakamisesta. Kohtuuden perustavimpana ulottuvuutena on siten oikeudenmukaisuus. Se on ihmiselle tyypillinen kohtuuden mitta.<\/p>\n
Yhteiskunnallisessa mieless\u00e4 kohtuus on usein rinnastettu nimenomaan oikeudenmukaisuuteen tai oikeamielisyyteen, jonka antiikin filosofi Platon n\u00e4ki yhteiskunnan ja sen s\u00e4ilymisen v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi perustaksi.<\/p>\n
Kohtuuteen liittyy my\u00f6s luottamus, joka sitoo eri ihmisi\u00e4 ja ihmisryhmi\u00e4 toisiinsa. Se on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n yhteiskunnan vakaudelle ja turvallisuudelle. Kohtuus lis\u00e4\u00e4 luottamusta, kohtuuttomuus heikent\u00e4\u00e4 sit\u00e4. Usein jo pelkk\u00e4 mielikuva kohtuudesta tai kohtuuttomuudesta riitt\u00e4\u00e4 joko vahvistamaan tai n\u00e4ivett\u00e4m\u00e4\u00e4n luottamusta.<\/p>\n
Kohtuullisuus, oikeudenmukaisuus ja luottamus johtavat ihmisten v\u00e4liseen solidaarisuuteen, jossa ket\u00e4\u00e4n ei j\u00e4tet\u00e4 ja heikoimpia autetaan.<\/p>\n
* * *<\/p>\n
Kohtuus kytkeytyy vahvasti etiikkaan. Filosofi Eero Ojasen mukaan \u201donkin erityisen h\u00e4lytt\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 uuden ajan l\u00e4nsimaisen ajattelun peruspiirteeksi mainitaan usein juuri kohtuuden idean hukkaaminen pelk\u00e4n jatkuvan kasvun, edistyksen ja hallitsemisen tielt\u00e4\u201d.<\/p>\n
Taloudellinen kasvu ja kilpailukyky eiv\u00e4t ole itseisarvoja tai p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4ri\u00e4. Koko nykyinen kulutustaso on velaksi el\u00e4mist\u00e4, paitsi kansantaloudellisesti, my\u00f6s ekologisesti. Emme voi j\u00e4tt\u00e4\u00e4 velkataakkaa tulevien sukupolvien ja luonnon maksettavaksi. Siksi kohtuus on asetettava talouden periaatteeksi itseisarvoisen kasvun tavoittelun sijaan.<\/p>\n
Kohtuus, oikeudenmukaisuus ja heikoimmista huolta pit\u00e4minen ovat aina olleet suomalaisen hyvinvoinnin tukiranka. N\u00e4iden varassa meid\u00e4n on yhdess\u00e4 rakennettava tulevaisuuden yhteiskuntaa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Kohtuudesta Viime viikkoina kohtuudesta on keskusteltu enemm\u00e4n kuin aikoihin. Taustalla on p\u00e4\u00e4ministeri Sipil\u00e4n hallitusneuvottelujen p\u00e4\u00e4tteeksi esitt\u00e4m\u00e4 vetoomus yhteiskunnan hyv\u00e4osaisille kohtuuden puolesta ja yhteisiin talkoisiin osallistumisesta. Keskustelu kohtuudesta on tervetullut. Ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 yhteiskunnassamme saisi olla nykyist\u00e4 enemm\u00e4n keskustelua politiikan ja p\u00e4\u00e4t\u00f6sten taustalla vaikuttavista arvoista. Kaikessa yhteiskunnallisesti vaikuttavassa toiminnassa on aina kyse my\u00f6s arvostuksista ja arvovalinnoista. T\u00e4m\u00e4 koskee … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4,32],"tags":[25],"class_list":["post-28","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjoituksia","category-kolumni","tag-25"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/28","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=28"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/28\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4069,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/28\/revisions\/4069"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=28"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=28"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=28"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}