{"id":3642,"date":"2009-11-12T15:39:43","date_gmt":"2009-11-12T15:39:43","guid":{"rendered":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/?p=3642"},"modified":"2024-01-27T15:42:20","modified_gmt":"2024-01-27T15:42:20","slug":"avauspuhe-nuorisotyon-linjoja-seminaarissa-12-11-2009-jarvenpaassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/2009\/11\/12\/avauspuhe-nuorisotyon-linjoja-seminaarissa-12-11-2009-jarvenpaassa\/","title":{"rendered":"Avauspuhe Nuorisoty\u00f6n linjoja -seminaarissa 12.11.2009 J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4ss\u00e4"},"content":{"rendered":"\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Globalisaation merkityst\u00e4 uskonnoille tutkinut sosiologi Peter Beyer on kirjassaan Religion and Globalization (London 1994, s 86-88) puhunut uskonnon performanssista ja funktiosta. H\u00e4n tarkoittaa uskonnon performanssilla sit\u00e4, ett\u00e4 uskontoa pyrit\u00e4\u00e4n soveltamaan ennen kaikkea erilaisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin. Sen sijaan uskonnon hengellinen teht\u00e4v\u00e4, funktio, puhdas uskonnollinen kommunikaatio, uskonnollinen omistautuminen, palvonta ja pelastuksen etsint\u00e4 j\u00e4\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4lle.\u00a0<\/p>

Beyerin mukaan performanssipainotteisessa uskonnollisuudessa esill\u00e4 olevat asiat eiv\u00e4t ole ainakaan l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti uskonnollisia kysymyksi\u00e4. Huomio kiinnittyy esimerkiksi k\u00f6yhyyteen, ymp\u00e4rist\u00f6kysymyksiin, ihmisarvoon ja yksil\u00f6n identiteettiin liittyviin ongelmiin. T\u00e4llainen l\u00e4hestymistapa on tyypillist\u00e4 liberaalille uskonnollisuudelle ja kirkoille. Jumala kuvataan hyv\u00e4ntahtoisena ja kristittyjen pyrkimyksen\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n hyv\u00e4ntahtoinen suhtautuminen toinen toiseensa. Yhteiskunnassa vallitsevaa pluralismia ei n\u00e4hd\u00e4 pahana asiana. Sen sijaan kaikenlainen suvaitsemattomuus n\u00e4hd\u00e4\u00e4n pahuuden l\u00e4hteen\u00e4.\u00a0<\/p>

Uskonnon funktiota painottava l\u00e4hestymistapa on Beyerin mukaan tyypillinen konservatiivisille uskonnollisille liikkeille ja kirkoille. Siin\u00e4 korostetaan uskonnon hengellist\u00e4 teht\u00e4v\u00e4\u00e4. Jumaluus ja ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 tuonpuoleisuuteen liittyv\u00e4t asiat voidaan m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 selke\u00e4sti. T\u00e4m\u00e4n my\u00f6t\u00e4 konservatiivinen l\u00e4hestymistapa tekee uskonnosta monella tavalla n\u00e4kyv\u00e4mm\u00e4n kuin liberaali l\u00e4hestymistapa. Uskonnon funktiota korostavan ajattelutavan mukaan Raamatun v\u00e4litt\u00e4m\u00e4 uskonnollinen sanoma tulee ottaa vakavasti. Sill\u00e4 on sellaisenaan sanoma t\u00e4h\u00e4n aikaan.\u00a0<\/p>

Mit\u00e4 n\u00e4k\u00f6kohtia t\u00e4m\u00e4 Beyerin erottelu avaa meid\u00e4n kirkkoomme ja sen nuorisoty\u00f6h\u00f6n? Kysymys on perusteltu, kun t\u00e4n\u00e4\u00e4n yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 katsomme historiaan kuuden vuosikymmenen taakse ja toisaalta kurkotamme tulevaisuuteen pohtien nuorisoty\u00f6n linjoja.\u00a0<\/p>

Ensinn\u00e4kin funktion ja performanssin v\u00e4linen rajanveto ei ole yksiselitteinen. Kirkkomme lapsi- ja nuorisoty\u00f6n k\u00e4rkin\u00e4 ovat olleet hengellinen, pedagoginen ja sosiaalinen ulottuvuus. Teologian tohtori Pekka Launonen on oivallisesti esitt\u00e4nyt, kuinka kirkkomme lapsi- ja nuorisoty\u00f6n ulottuvuuksia tarkasteltaessa painopisteet ovat jatkuvasti liikkeess\u00e4. Joskus korostuu hengellinen (teologia) ulottuvuus, toisinaan kasvatuksellinen (pedagogia) tai diakoninen (sosiaalinen) ulottuvuus. Toisinaan n\u00e4m\u00e4 eri elementit ovat tasapainossa kesken\u00e4\u00e4n. (Pekka Launonen, Kasvattava ja palveleva kirkko \u2013 kristillinen lapsi- ja nuorisoty\u00f6 historian murrosvaiheissa. Teoksessa Johdatus kristilliseen kasvatukseen. Toim. Jouko Porkka. LK-kirjat 2008, s 232-233).\u00a0<\/p>

Joka tapauksessa luterilaisen uskonk\u00e4sityksen mukaan performanssi ja funktio eiv\u00e4t ole toisensa poissulkevia asioita. Usko ja rakkaus kuuluvat yhteen. Olennaista on l\u00f6yt\u00e4\u00e4 oikea suhde ja tasapaino niiden v\u00e4lill\u00e4. Seurakuntaopiston nuorisonohjaajakoulutuksen \u201dp\u00e4\u00e4arkkitehtin\u00e4\u201d ja koko oppilaitoksen johtajana toiminut Simo Palosuo korostikin toisen maailmansodan j\u00e4lkeisen ekumeenisen keskustelun hengess\u00e4 \u201dtodistuksen, palvelun ja yhteyden\u201d elementtej\u00e4. Niiden tuli olla nuorisoty\u00f6ss\u00e4 tasavertaisia toistensa kanssa. (Simo Palosuo, Nuorisoty\u00f6n teoria ja teologia. Pastoraalitutkielma Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulissa marraskuussa 1966, s 67-68, 75-78).\u00a0<\/p>

Toiseksi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 performanssi on korostunut funktion kustannuksella kirkkomme el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Tutkijat Kimmo Ketola, Kimmo K\u00e4\u00e4ri\u00e4inen ja Kati Niemel\u00e4 toteavatkin suomalaisten uskonnollisuutta k\u00e4sittelev\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessaan Moderni kirkkokansa (Kirkon tutkimuskeskuksen julkaisuja 82. 2003, s 260), ett\u00e4 uskonnon ulkoisia vaikutuksia (performanssi) on tuotu lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin puhtaan uskonnollisen sanoman (funktio) rinnalle. Heid\u00e4n mukaansa sodanj\u00e4lkeinen sosiaalieettinen profiloituminen on merkki t\u00e4st\u00e4 kehityksest\u00e4. Kyse on siit\u00e4 uuskansankirkollisesta ty\u00f6n\u00e4yst\u00e4, joka on ollut keskeinen muun muassa Seurakuntaopistossa ja ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 kampuksella tapahtuvassa toiminnassa.<\/p>

Kuluvan vuosikymmenen toiminnallisia painopisteit\u00e4 ajatellessa Beyerin esille nostama lista on kuin yksi yhteen kirkkomme mielenkiinnon kohteiden kanssa. Beyerin mukaan performanssiin painottuneessa uskonnossa huomio kiinnittyy esimerkiksi k\u00f6yhyyteen (meill\u00e4 ty\u00f6tt\u00f6myys, syrj\u00e4ytyminen, velkaongelmat, lapsi- ja nuorisoty\u00f6ss\u00e4 lapsidiakonia, kaakaopyh\u00e4koulut ym.), ymp\u00e4rist\u00f6kysymyksiin (meill\u00e4 seurakuntien ymp\u00e4rist\u00f6diplomit, kirkon ilmasto-ohjelma, ekologiset kysymykset, lapsi- ja nuorisoty\u00f6ss\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6- ja ilmastokysymykset), ihmisarvoon (meill\u00e4 tasa-arvokysymykset, maahanmuuttajat ja turvapaikanhakijat, lapsi- ja nuorisoty\u00f6ss\u00e4 lasten oikeudet, kuuleminen ja osallisuus) sek\u00e4 yksil\u00f6n identiteettiin (meill\u00e4 homoseksuaalisuus, v\u00e4hemmist\u00f6kysymykset, lapsi- ja nuorisoty\u00f6ss\u00e4 esimerkiksi Jumalan silmiss\u00e4 kaunis -painopiste).\u00a0<\/p>

Yksinkertaistettuna ja k\u00e4rjistettyn\u00e4 voi v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 perinteiseen evankeliumin julistamiseen keskittynyt toiminta on saanut antaa tilaa erilaiselle sosiaaliselle toiminnalle. Kirkkomme toiminnan painopisteess\u00e4 on tapahtunut muutos funktiosta performanssin suuntaan. T\u00e4m\u00e4 suunta on ollut my\u00f6s lapsi- ja nuorisoty\u00f6ss\u00e4.\u00a0<\/p>

Kolmanneksi on kysytt\u00e4v\u00e4, mit\u00e4 t\u00e4llainen toiminnan painopisteen muutos vaikuttaa kirkkomme itseymm\u00e4rrykseen ja identiteettiin. Kysymys on t\u00e4rke\u00e4, kun pohditaan nuorisoty\u00f6n linjoja.\u00a0<\/p>

N\u00e4en tapahtuneessa kehityksess\u00e4 joitakin ongelmia, samalla kun viel\u00e4 toistan aiemmin sanomani: Luterilaisen uskonk\u00e4sityksen mukaan performanssi ja funktio eiv\u00e4t ole toisensa poissulkevia asioita. Olennaista on l\u00f6yt\u00e4\u00e4 oikea suhde ja tasapaino niiden v\u00e4lill\u00e4. Erityisesti kirkkomme kasvatusty\u00f6ss\u00e4 on vahvuutena kokonaisvaltaisuus ja eri ulottuvuuksien painotus sen mukaan, mik\u00e4 on n\u00e4hty tarpeelliseksi kulloisenakin aikana.\u00a0<\/p>

Silti on kysytt\u00e4v\u00e4, ovatko nyt nuorisoty\u00f6n ulottuvuudet oikealla tavalla tasapainossa? Tarjoaako performanssiin painottuva uskonnollisuus tarttumapintaa hengelliselle el\u00e4m\u00e4lle? Vaarana on nuorisoty\u00f6n kirkollisen ja hengellisen identiteetin h\u00e4m\u00e4rtyminen. Sen seurauksena uskon sis\u00e4lt\u00f6 muuttuu pelk\u00e4ksi yleishumanismiksi. Kirjailija Hannu Raittila kuvasikin kirkkoa muutama vuosi sitten \u201dsurun keskusvirastoksi\u201d. Siksi t\u00e4ss\u00e4kin kohtaa toteutunee se vanha sanonta siit\u00e4, ett\u00e4 lahkot el\u00e4v\u00e4t kirkon laiminly\u00f6nneist\u00e4. T\u00e4st\u00e4 johtuu Nokia Mission ja Luther-s\u00e4\u00e4ti\u00f6iden kaltaisten liikkeiden olemassaolo. Kirkkomme hengellinen el\u00e4m\u00e4 on monin paikoin aneemista. Onneksi her\u00e4tysliikkeet ja kristilliset j\u00e4rjest\u00f6t ovat vaalineet kirkossamme spiritualiteettia, usein omista yksipuolisista l\u00e4ht\u00f6kohdistaan huolimatta.\u00a0<\/p>

Uskon sis\u00e4ll\u00f6n ohentuminen johtaa kirkon toiminnan mielekkyyden etsimiseen ja perustelemiseen yleisinhimillisist\u00e4 n\u00e4k\u00f6kohdista k\u00e4sin. Menett\u00e4ess\u00e4\u00e4n ainutlaatuisen sanomansa ja voimansa, kirkko on pyrkinyt esiintym\u00e4\u00e4n yleisluonteisena hyv\u00e4n tahdon l\u00e4hettil\u00e4\u00e4n\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in sen sanottavalta puuttuu kuitenkin uskottavuus, koska silloin kysyt\u00e4\u00e4n, miksi kirkko on olemassa. Eiv\u00e4tk\u00f6 esimerkiksi hyv\u00e4ntekev\u00e4isyys- ja kasvatusj\u00e4rjest\u00f6t voisi hoitaa kirkon teht\u00e4v\u00e4n?\u00a0<\/p>

Kirkon identiteetti ja teht\u00e4v\u00e4 nousevat Jumalan sanasta. Sana luo uutta el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja uudistaa kirkon. Kirkon uudistuminen onkin aina merkinnyt palaamista Jumalan sanaan, joka on tullut el\u00e4v\u00e4ksi. Kirkon uudistumisen suurin ongelma koskee juuri suhdetta sanaan. T\u00e4ss\u00e4 lienee kirkkomme nuorisoty\u00f6n suurin kysymys. Siksi nyt on kirkossamme teht\u00e4v\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 sen hyv\u00e4ksi, ett\u00e4 Jumalan sana saa sille kuuluvan paikan ja arvon. Seurakuntaopiston s\u00e4\u00e4ti\u00f6n s\u00e4\u00e4nn\u00f6iss\u00e4 on t\u00e4m\u00e4 ilmaistu mielest\u00e4ni viisaasti. Sen mukaan tarkoituksena on edist\u00e4\u00e4 Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa pyh\u00e4n Raamatun ja kirkon tunnustuksen pohjalta tapahtuvaa kristillist\u00e4 toimintaa ja seurakunnallista el\u00e4m\u00e4\u00e4 el\u00e4v\u00e4n kristillisyyden voimaansaattamiseksi. T\u00e4m\u00e4 linjaa yh\u00e4 nuorisoty\u00f6t\u00e4 ja sen koulutusta, my\u00f6s tulevaisuudessa. Kyse on paluusta alkul\u00e4hteille, Jumalan sanaan. Sielt\u00e4 kumpuaa el\u00e4v\u00e4 kristillisyys. Se on uskon ja rakkauden yhteenkuuluvuutta.\u00a0<\/p>

Seppo H\u00e4kkinen<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Globalisaation merkityst\u00e4 uskonnoille tutkinut sosiologi Peter Beyer on kirjassaan Religion and Globalization (London 1994, s 86-88) puhunut uskonnon performanssista ja funktiosta. H\u00e4n tarkoittaa uskonnon performanssilla sit\u00e4, ett\u00e4 uskontoa pyrit\u00e4\u00e4n soveltamaan ennen kaikkea erilaisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin. Sen sijaan uskonnon hengellinen teht\u00e4v\u00e4, funktio, puhdas uskonnollinen kommunikaatio, uskonnollinen omistautuminen, palvonta ja pelastuksen etsint\u00e4 j\u00e4\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4lle.\u00a0 Beyerin mukaan performanssipainotteisessa … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[26],"class_list":["post-3642","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-puheet-ja-saarnat","tag-26"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3642","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3642"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3642\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3646,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3642\/revisions\/3646"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3642"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3642"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3642"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}