Kannanotto koronarokotteesta k\u00e4yt\u00e4v\u00e4\u00e4n keskusteluun<\/p>\n
Rippikoulun k\u00e4ynyt ja rokotettu<\/p>\n
Viime viikkoina on keskusteltu vilkkaasti koronarokotuksista niin perhepiiriss\u00e4, ty\u00f6paikoilla kuin julkisuudessakin. Suomalaisista 64 prosenttia ottaisi koronarokotteen, jos se tulee saataville ja sit\u00e4 suositellaan, 20 prosenttia ei ottaisi rokotetta ja 16 prosenttia ei osaa sanoa, miten toimisi.<\/p>\n
Keskustelu on tuonut esille j\u00e4lleen my\u00f6s rokote-ep\u00e4r\u00f6innin ja -vastaisuuden. Yleisin syy kielteisiin asenteisiin on huoli rokotteiden turvallisuudesta. Muita syit\u00e4 ovat muun muassa yksil\u00f6iden itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeuden rajoittamiseen tai salaliittoteorioihin liittyv\u00e4t erilaiset uskomukset sek\u00e4 yksinkertaisesti tiedon puute.<\/p>\n
Rokotteita on aina vastustettu my\u00f6s uskonnollisista syist\u00e4. T\u00e4m\u00e4 tulee esille ajankohtaisessa koronarokotekeskustelussa.<\/p>\n
Esimerkiksi Ylen MOT-ohjelmassa ja sosiaalisessa mediassa on esitetty Raamatun tulkintoja rokotteessa olevista mikrosiruista ja myrkyist\u00e4. Rokote on n\u00e4hty Ilmestyskirjan mainitsemana pedon merkkin\u00e4. Kristinuskon nimiss\u00e4 v\u00e4itet\u00e4\u00e4n koronarokotteessa pistett\u00e4v\u00e4n ihmisiin l\u00e4\u00e4kemyrkky\u00e4, jolla eksytet\u00e4\u00e4n kaikkia kansoja.<\/p>\n
Koronarokotusten vastustaminen kristinuskoon tai Raamattuun vedoten on ep\u00e4tervett\u00e4 uskonnollisuutta ja virheellist\u00e4 raamatuntulkintaa. Kristityn teht\u00e4v\u00e4 on suojella el\u00e4m\u00e4\u00e4. Vastuullisuuteen kuuluu huolen kantaminen l\u00e4himm\u00e4isen terveydest\u00e4, jota rokotuksen ottaminen auttaa. Samalla tulee edist\u00e4neeksi omaa turvallisuuttaan ja hyvinvointiaan.<\/p>\n
Raamattu opettaa raittiiseen kristillisyyteen. L\u00e4himm\u00e4isenrakkaus ja siit\u00e4 ammentava eettinen toiminta rohkaisee keskin\u00e4iseen huolenpitoon ja etenkin kaikkein heikoimmassa asemassa olevista huolehtimiseen ja maailmanlaajaan vastuuseen.<\/p>\n
Jumala on antanut ihmiselle j\u00e4rjen ja ymm\u00e4rryksen. Ihmisen kutsumus on k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 niit\u00e4 el\u00e4m\u00e4n hyv\u00e4ksi. Niiden hedelmiin kuuluvat my\u00f6s nykyaikainen l\u00e4\u00e4ketiede ja farmasia, joiden saavutuksia ovat rokotteet.<\/p>\n
Maastamme on onnistuttu h\u00e4vitt\u00e4m\u00e4\u00e4n monia vaarallisia tartuntatauteja. Suomessa on yleisesti ottaen hyv\u00e4 luottamus rokotteita ja rokottamista kohtaan. Jotta se s\u00e4ilyisi korkealla, my\u00f6s kriittisyys rokotteita kohtaan on kuultava. Ihmisten huolia tai kysymyksi\u00e4 ei pid\u00e4 v\u00e4h\u00e4tell\u00e4. Niit\u00e4 pit\u00e4\u00e4 kuunnella, niihin pit\u00e4\u00e4 vastata ja jakaa oikeaa tietoa.<\/p>\n
Monen suomalaisen henkil\u00f6papereissa luki viime vuosisadan alkupuolella: \u201dRippikoulun k\u00e4ynyt ja rokotettu\u201d. Se tarkoitti, ett\u00e4 asianomainen oli saanut suojan isorokkoa vastaan, osasi lukea ja tunsi kristinuskon perusasiat. Ne tukivat kunnon kansalaisuutta, jossa ei ollut vain vapauksia vaan my\u00f6s vastuuta.<\/p>\n
Rokotuksen avulla isorokko saatiin h\u00e4vitetty\u00e4 maailmasta. Kristityn vastuuta koronaviruspandemian taltuttamisessa osoittaa viranomaisten ohjeiden noudattaminen ja rokotteen ottaminen, kunhan sen aika on.<\/p>\n
Seppo H\u00e4kkinen<\/p>\n
Mikkelin hiippakunnan piispa<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Kannanotto koronarokotteesta k\u00e4yt\u00e4v\u00e4\u00e4n keskusteluun Rippikoulun k\u00e4ynyt ja rokotettu Viime viikkoina on keskusteltu vilkkaasti koronarokotuksista niin perhepiiriss\u00e4, ty\u00f6paikoilla kuin julkisuudessakin. Suomalaisista 64 prosenttia ottaisi koronarokotteen, jos se tulee saataville ja sit\u00e4 suositellaan, 20 prosenttia ei ottaisi rokotetta ja 16 prosenttia ei osaa sanoa, miten toimisi. Keskustelu on tuonut esille j\u00e4lleen my\u00f6s rokote-ep\u00e4r\u00f6innin ja -vastaisuuden. Yleisin syy … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[20],"class_list":["post-38","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjoituksia","tag-20"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/38","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=38"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/38\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3524,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/38\/revisions\/3524"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=38"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=38"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=38"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}