Kirjoitus Tiimalasi-lehden numerossa 3\/2023<\/p>\n
Harvoin tulee ajatelleeksi, kuinka rikas merkityssis\u00e4lt\u00f6 on hautaamisen k\u00e4ytettyjen paikkojen nimill\u00e4. Ne kertovat paitsi kulttuurihistoriasta my\u00f6s suhtautumisesta kuolemaan.<\/p>\n
Kalmistoa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n varsinkin esikristillisen hautausmaan nimityksen\u00e4. Taustana on suomen murteissa esiintynyt kalma-sana, joka merkitsee muun muassa kuolemaa, kuollutta, kuoleman enteily\u00e4 ja tuonelaa. Esimerkiksi kalmoille meneminen on tarkoittanut hautausmaalla k\u00e4ymist\u00e4.<\/p>\n
Kristinuskon vakiinnuttua maassamme haudat alettiin sijoittaa joko kirkon lattian alle tai kirkon v\u00e4litt\u00f6m\u00e4\u00e4n l\u00e4heisyyteen. T\u00e4t\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4 kuvaa nimitys kirkkomaa tai kirkkotarha (ruotsiksi kyrkog\u00e5rd, saksaksi Kirchhof).<\/p>\n
Kirkkomaan nimi viittaa luonnollisesti kirkkorakennukseen. My\u00f6s sen ymp\u00e4rill\u00e4 olevan maa-alueen vihkimisen kristilliseksi hautausmaaksi uskottiin takaavan sinne haudatuille rauhan.<\/p>\n
Hautausmaarauhaa pyrittiin takaamaan ymp\u00e4r\u00f6im\u00e4ll\u00e4 kirkkomaa kivist\u00e4 rakennetulla muurilla tai aidalla. Vuoden 1684 kirkkolaissa m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin, ett\u00e4 kirkkotarhaa oli kunniallisesti hoidettava ja se oli hyvin aidattava niiden takia, jotka siin\u00e4 lep\u00e4siv\u00e4t.<\/p>\n
Kirkkomaata vastaavia nimityksi\u00e4 on muissakin kieliss\u00e4. Usein niiss\u00e4 on haluttu ilmaista jokin olennainen piirre hautausmaan teht\u00e4v\u00e4st\u00e4 tai luonteesta. Latinan coemeterium merkitsee alkuaan leposijaa. Muun muassa englannin cemetery on saatu t\u00e4st\u00e4 latinan sanasta.<\/p>\n
Samantapainen merkitys on saksan nimell\u00e4 Friedhof, joka alkuaan tarkoitti aidattua aluetta (Freithof). Jo varhain sanan alkuosa tulkittiin johtuvan sanasta Friede, rauha, lepo. Lis\u00e4ksi tunnetaan nimitys \u201dJumalan pelto\u201d, saksaksi Gottesacker, latinaksi campus sanctus, pyh\u00e4 pelto. Suomessa vastaava nimitys on \u201dJumalan puisto\u201d tai \u201dJumalan puutarha\u201d.<\/p>\n
V\u00e4hitellen kirkkomaat k\u00e4viv\u00e4t seurakuntien v\u00e4kiluvun kasvaessa ahtaiksi. Kaikkialla ei ollut mahdollisuutta alueen laajentamiseen tarpeen mukaan. Erityisen vaikeaksi tilanne tuli tihe\u00e4\u00e4n rakennetuissa kaupungeissa. N\u00e4in ajauduttiin tilanteeseen, jossa jouduttiin perustamaan erillisi\u00e4 hautausmaita asutuksen ulkopuolelle.<\/p>\n
Asiaan vaikuttivat my\u00f6s terveydelliset n\u00e4k\u00f6kohdat. Jo vuonna 1805 annetussa kuninkaallisessa kirjeess\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin hautausmaista. Vuoden 1879 yleisen terveydenhoitoasetuksen mukaan hautausmaita ei saanut perustaa kaupungin tai kyl\u00e4n rakennettuun osaan, vaan sopivan v\u00e4limatkan p\u00e4\u00e4h\u00e4n asutuksesta.<\/p>\n
Erillinen hautausmaiden synty heijastui my\u00f6s kielenk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. \u201dKirkkomaa\u201d s\u00e4ilyi miltei yksinomaisena hautausmaan nimityksen\u00e4 1800-luvun lopulle saakka. Tilanteen muuttuessa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n tuli my\u00f6s sana \u201dhautausmaa\u201d, mutta sill\u00e4 ilmaistiin alueen sijaitsevan erill\u00e4\u00e4n kirkosta.<\/p>\n
Nykyisin hautausmaa on syrj\u00e4ytt\u00e4nyt muut nimitykset. Sana on selke\u00e4 ja ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4. Silti ilahdun aina, kun kuulen jonkun puhuvan kirkkomaasta, Jumalan puistosta tai k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n muita vanhoja nimi\u00e4. Niihin sis\u00e4ltyy rikkaampia merkityksi\u00e4 kuin neutraaliin hautausmaahan.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Kirjoitus Tiimalasi-lehden numerossa 3\/2023 Harvoin tulee ajatelleeksi, kuinka rikas merkityssis\u00e4lt\u00f6 on hautaamisen k\u00e4ytettyjen paikkojen nimill\u00e4. Ne kertovat paitsi kulttuurihistoriasta my\u00f6s suhtautumisesta kuolemaan. Kalmistoa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n varsinkin esikristillisen hautausmaan nimityksen\u00e4. Taustana on suomen murteissa esiintynyt kalma-sana, joka merkitsee muun muassa kuolemaa, kuollutta, kuoleman enteily\u00e4 ja tuonelaa. Esimerkiksi kalmoille meneminen on tarkoittanut hautausmaalla k\u00e4ymist\u00e4. Kristinuskon vakiinnuttua maassamme haudat … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[16],"class_list":["post-43","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjoituksia","tag-16"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/43","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=43"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/43\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4071,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/43\/revisions\/4071"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=43"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=43"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=43"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}