P\u00e4iv\u00e4n vieras -kolumni 5.4.2.2024 It\u00e4-H\u00e4me<\/p>\n\n\n\n
\u201dUskon, ett\u00e4 suomalaiset eiv\u00e4t historiansa vuoksi pid\u00e4 hyvi\u00e4 asioita itsest\u00e4\u00e4nselvin\u00e4.\u201d N\u00e4in arvioi Melanie Dower (HS 21.3.2024) syit\u00e4 sille, ett\u00e4 Suomi on j\u00e4lkeen nimetty maailman onnellisimmaksi maaksi, nyt jo seitsem\u00e4tt\u00e4 vuotta per\u00e4kk\u00e4in.<\/p>\n\n\n\n
Dower muutti Suomeen Uudesta Seelannista yhdeks\u00e4n vuotta sitten. H\u00e4n osaa katsoa maatamme ja kulttuuriamme viel\u00e4 ulkopuolisen silmin. Dowerin havainnot n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t kantasuomalaisesta perin tavanomaisilta: puhdas luonto, turvallisuus, korkeatasoinen koulutus, lojaalisuus, yleinen hyvinvointi ja n\u00f6yr\u00e4 asennoituminen. Maailman mittakaavassa n\u00e4m\u00e4 \u201dtavallisuudet\u201d ovat kuitenkin harvinaisuuksia.<\/p>\n\n\n\n
Maailman onnellisuusraportissa 143 maan ihmisi\u00e4 pyydettiin arvioimaan el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 asteikolla nollasta kymmeneen. Selvityksess\u00e4 onnellisuutta tarkastellaan kuuden k\u00e4sitteen avulla: sosiaalinen tuki, tulot, terveys, vapaus, anteliaisuus ja korruption v\u00e4h\u00e4isyys.<\/p>\n\n\n\n
Raporttia on helppo kritisoida. Yksil\u00f6tasolla el\u00e4m\u00e4 Suomessa ei ole l\u00e4hesk\u00e4\u00e4n kaikilla onnellista. Onnellisuuden k\u00e4sitett\u00e4kin voi arvostella hyv\u00e4n el\u00e4m\u00e4n mittarina. Silti koko kansan tasolla selvitys osuu oikeaan.<\/p>\n\n\n\n
Ulkomailta Suomeen muuttaneen Dowerin havainnot her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t minussa kaksi kysymyst\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Ensinn\u00e4 ymm\u00e4rr\u00e4mmek\u00f6 riitt\u00e4v\u00e4n vahvasti sen, etteiv\u00e4t hyv\u00e4t asiat maassamme ole itsest\u00e4\u00e4nselvyyksi\u00e4?<\/p>\n\n\n\n
Historia on t\u00e4ss\u00e4 tarpeellinen opettaja. Hyvinvointivaltio on varsin tuore ilmi\u00f6. Se ei ole syntynyt itsest\u00e4\u00e4n vaan on vaatinut meit\u00e4 edelt\u00e4neilt\u00e4 sukupolvilta uhrauksia, ty\u00f6t\u00e4 ja vaivann\u00e4k\u00f6\u00e4. Erityisesti se on merkinnyt yhteisen edun ja toisen hyv\u00e4n asettamista oman edun tavoittelemisen edelle.<\/p>\n\n\n\n
Itsekkyys, ahneus ja omaan napaan tuijottaminen sy\u00f6v\u00e4t varsin nopeasti luottamuksen. Jokaisen on kannettava oma vastuunsa. Ep\u00e4luottamukseen perustuvassa yhteiskunnassa on onnellisuus kaukana. T\u00e4ss\u00e4 ei tarvitse katsoa kuin it\u00e4iseen naapuriimme.<\/p>\n\n\n\n
Toiseksi haluammeko s\u00e4ily\u00e4 maailman onnellisimpana maana? Se edellytt\u00e4\u00e4 ennen kaikkea yhteisen arvoperustan pysymist\u00e4 vakaana. Olennaista on luottamusyhteiskunnan s\u00e4ilytt\u00e4minen vahvana.<\/p>\n\n\n\n
Luottamus rakennetaan arjessa. Keskeist\u00e4 on ihmisten kokemus oikeudenmukaisuudesta ja jokaisen arvon n\u00e4kemisest\u00e4. Suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kuka tahansa voi olla varma, ett\u00e4 sairastuessaan h\u00e4net hoidetaan mahdollisimman hyvin, taloudellisiin vaikeuksiin joutuessaan h\u00e4n saa tukea ja kriisin keskell\u00e4 h\u00e4n ei j\u00e4\u00e4 yksin taakkojensa kanssa.<\/p>\n\n\n\n
Ei ole sattumaa, ett\u00e4 Suomessa \u2013 kuten muissakin pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa \u2013 rehellisyys, auttamishalu ja luottamus ovat yh\u00e4 arvossaan. Parhaiten onnellisuusvertailussa sijoittuneille maille on yhteist\u00e4 hallinnon avoimuus, sanan- ja lehdist\u00f6nvapaus, kansalaisoikeudet ja riippumaton oikeusj\u00e4rjestelm\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Pohjoismaisen hyvinvointivaltion juuret ovat luterilaisuudessa. Kirkon pitk\u00e4j\u00e4nteinen, varsinkin Lutherin Katekismuksiin pohjautuva opetus on muodostanut yhteisen arvopohjan. Siit\u00e4 kannattaa pit\u00e4\u00e4 huolta.<\/p>\n\n\n\n
Seppo H\u00e4kkinen<\/p>\n\n\n\n
piispa emeritus<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
P\u00e4iv\u00e4n vieras -kolumni 5.4.2.2024 It\u00e4-H\u00e4me \u201dUskon, ett\u00e4 suomalaiset eiv\u00e4t historiansa vuoksi pid\u00e4 hyvi\u00e4 asioita itsest\u00e4\u00e4nselvin\u00e4.\u201d N\u00e4in arvioi Melanie Dower (HS 21.3.2024) syit\u00e4 sille, ett\u00e4 Suomi on j\u00e4lkeen nimetty maailman onnellisimmaksi maaksi, nyt jo seitsem\u00e4tt\u00e4 vuotta per\u00e4kk\u00e4in. Dower muutti Suomeen Uudesta Seelannista yhdeks\u00e4n vuotta sitten. H\u00e4n osaa katsoa maatamme ja kulttuuriamme viel\u00e4 ulkopuolisen silmin. Dowerin havainnot … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4,32],"tags":[33],"class_list":["post-4591","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjoituksia","category-kolumni","tag-33"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4591","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4591"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4591\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4592,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4591\/revisions\/4592"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4591"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4591"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4591"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}