{"id":4596,"date":"2024-05-17T18:10:11","date_gmt":"2024-05-17T18:10:11","guid":{"rendered":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/?p=4596"},"modified":"2024-05-19T18:20:02","modified_gmt":"2024-05-19T18:20:02","slug":"avauspuhe-kirkkopalvelut-ryn-valtuuston-kokouksessa-17-5-2024-tampereella","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/2024\/05\/17\/avauspuhe-kirkkopalvelut-ryn-valtuuston-kokouksessa-17-5-2024-tampereella\/","title":{"rendered":"Avauspuhe Kirkkopalvelut ry:n valtuuston kokouksessa 17.5.2024 Tampereella"},"content":{"rendered":"\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\n

\u201dEr\u00e4s luterilaista kirkkoa jatkuvasti uhkaava vaara on reformoidulle kristillisyydelle luonteenomainen kirkkovuoden romuttaminen ja sit\u00e4 seuraava sanoman yksipuolistuminen. T\u00e4m\u00e4 vaara on sit\u00e4 suurempi, mit\u00e4 heikommin kirkon ty\u00f6ntekij\u00e4kunta on sis\u00e4ist\u00e4nyt kirkkovuoden idean ja rakenteen sek\u00e4 eri juhlien yhteyden toisiinsa.\u201d<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4in profeetallisesti kirjoitti vuosikymmeni\u00e4 sitten professori Pentti Lempi\u00e4inen klassikkoteoksessaan Pyh\u00e4t ajat (5. uudistettu painos 2000, s 41). T\u00e4m\u00e4 vaara on erityisesti realisoitunut helluntain kohdalla. Loppiainen ja helatorstai saatiin palautettua parikymmenen vuoden \u201dseikkailun\u201d j\u00e4lkeen historiallisille paikoilleen vuoden 1992 alusta. Samalla kuitenkin helluntai muuttui aiemmasta kaksip\u00e4iv\u00e4isest\u00e4 yksip\u00e4iv\u00e4iseksi juhlaksi.<\/p>\n\n\n\n

Vuonna 1992 poistui keinotekoisesti luotu suomalainen erikoisuus helluntain valmistusp\u00e4iv\u00e4. Sen sijaan Evankeliumikirjassa on nykyisin helluntaita edelt\u00e4v\u00e4 p\u00e4iv\u00e4 helluntaiaatto. Sille on omat tekstins\u00e4 ja rukouksensa. Evankeliumikirja toteaa, ett\u00e4 helluntaiaattoon \u201dhuipentuu helatorstaista alkava Pyh\u00e4n Hengen odottaminen. Sen iltaan sopii juhlaan valmistava iltajumalanpalvelus tai iltarukous (vesper).\u201d Seurakuntien kirkollisia ilmoituksia seuratessa huomaa, ett\u00e4 kovin harvassa seurakunnassa helluntaiaattoa vietet\u00e4\u00e4n mill\u00e4\u00e4n tavalla.<\/p>\n\n\n\n

Pentti Lempi\u00e4isen \u201dprofetia\u201d on valitettavasti toteutunut. Suomalaisessa kristillisyydess\u00e4 helluntai on j\u00e4\u00e4nyt toisarvoiseksi kirkkovuoden muihin p\u00e4\u00e4juhliin verrattuna. Sen muuttaminen yksip\u00e4iv\u00e4seksi on merkinnyt yleisen maallistumiskehityksen ohessa lopullista helluntain aseman ja merkityksen heikentymist\u00e4. Lempi\u00e4isen mukaan \u201dmonet tajuavat sen vain jonkinlaisena kes\u00e4n alkuna tai yleisen\u00e4 m\u00f6kinkunnostusp\u00e4iv\u00e4n\u00e4\u201d. T\u00e4h\u00e4n voi kyynisesti lis\u00e4t\u00e4, ett\u00e4 tuskin nykyihmiselle helluntai merkitsee en\u00e4\u00e4 sit\u00e4k\u00e4\u00e4n. Se on vain p\u00e4iv\u00e4 muiden joukossa eik\u00e4 se erotu mill\u00e4\u00e4n tavalla muista pyh\u00e4p\u00e4ivist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Miksi helluntai on t\u00e4rke\u00e4? Miksi sen viett\u00e4misest\u00e4 kannattaa pit\u00e4\u00e4 huolta?<\/p>\n\n\n\n

Helluntai on Pyh\u00e4n Hengen vuodattamisen p\u00e4iv\u00e4. Sit\u00e4 vietet\u00e4\u00e4n 50 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4si\u00e4isen j\u00e4lkeen. Se on kristikunnan vanhinta juhla-ainesta. Itsen\u00e4isen\u00e4 juhlana sit\u00e4 on vietetty 200-luvulta alkaen. Ilman helluntaita ei olisi kristillist\u00e4 kirkkoa. Siksi se on kirkkovuodessa ollut joulun ja p\u00e4\u00e4si\u00e4isen rinnalla keskeinen juhlap\u00e4iv\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 on hyv\u00e4 huomata, ettei kirkkovuosi ole mik\u00e4 tahansa mielivaltaisesti kokoon kyh\u00e4tty luomus. Sen juhlissa on kysymys kristillisen uskon keskeisimmist\u00e4 asioista. Kirkkovuosi juhlineen tarkoittaa Raamatun perussanoman, pelastushistorian, tulemista nykyaikaan ja -hetkeen. Kirkon jumalanpalvelusel\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on kaksi kirkkovuoteen kytkeytyv\u00e4\u00e4 perusperiaatetta.<\/p>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4inen perusperiaate on anamneesi eli muistaminen. Se tarkoittaa pelastushistorian tulevan el\u00e4v\u00e4ksi nykyisyydeksi. Kyse ei ole menneisyyden muistelemisesta, vaan el\u00e4v\u00e4n Jumalan kohtaamisesta t\u00e4ss\u00e4 ja nyt. Kirkkovuoden viett\u00e4minen v\u00e4litt\u00e4\u00e4 sanassa ja sakramenteissa kirkon Herran todellisen l\u00e4sn\u00e4olon seurakuntansa keskelle.<\/p>\n\n\n\n

Toinen perusperiaate on epikleesi eli Pyh\u00e4n Hengen avuksihuutaminen. Kirkko on kaikessa riippuvainen Pyh\u00e4st\u00e4 Hengest\u00e4. H\u00e4n kirkastaa meille Kristuksen ja h\u00e4nen koko ty\u00f6ns\u00e4. \u201dPyh\u00e4 Henki tuo Jumalan hyvyyden ja Kristuksen rakkauden meid\u00e4n keskellemme\u201d, Katekismus opettaa. Pyh\u00e4 Henki vaikuttaa kirkon toiminnoissa, jumalanpalveluksessa, sanassa ja sakramenteissa.<\/p>\n\n\n\n

Kun kuuluisa Intian l\u00e4hetyssaarnaaja Stanley Jones tuli takaisin Amerikkaan ensimm\u00e4iselt\u00e4 l\u00e4hetyskaudeltaan, h\u00e4nelt\u00e4 kysyttiin, mik\u00e4 on kipein tarve l\u00e4hetyskent\u00e4ll\u00e4. Jones vastasi: \u201dNyt on otollinen aika l\u00e4hetysty\u00f6lle, me tarvitsemme enemm\u00e4n l\u00e4hetyssaarnaajia.\u201d Toiselta l\u00e4hetyskaudelta palatessaan h\u00e4nelle tehtiin sama kysymys. T\u00e4ll\u00e4 kertaa Jones vastasi: \u201dMe tarvitsemme enemm\u00e4n paikallisia johtajia, enemm\u00e4n kristittyj\u00e4 intialaisia johtoteht\u00e4viin.\u201d Kun Stanley Jones tuli kotiin kolmannelta ty\u00f6kaudeltaan ja j\u00e4lleen kysyttiin, mik\u00e4 nyt on kipein tarve l\u00e4hetyskent\u00e4ll\u00e4, h\u00e4n vastasi: \u201dMe tarvitsemme vain yht\u00e4: enemm\u00e4n Pyh\u00e4\u00e4 Henke\u00e4.\u201d<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 Stanley Jonesin kokemuksessa on meill\u00e4 oppimista. Kirkon hengellisen el\u00e4m\u00e4n n\u00e4ivettyminen ei johdu ideoiden, ohjelmien, suunnitelmien tai strategioiden puutteesta. Syyt\u00e4 on pikemminkin etsitt\u00e4v\u00e4 hengellisen voiman puutteesta. Tarvitsemme Pyh\u00e4\u00e4 Henke\u00e4. Olisiko kirkossamme tarkistettava t\u00e4rkeysj\u00e4rjestyst\u00e4? Jeesus kehottaa: \u201dEtsik\u00e4\u00e4 ennen kaikkea Jumalan valtakuntaa ja h\u00e4nen vanhurskasta tahtoaan, niin teille annetaan kaikki t\u00e4m\u00e4kin.\u201d (Matt. 6:33).<\/p>\n\n\n\n

Tarinassa kerrotaan pikkukaupungin pesulasta, jonne seurakunnan molemmat papit toivat pukujaan pest\u00e4viksi. Vuosien aikana pesulan omistaja huomasi eron pappien housujen kulumisessa. Toisen housut kuluivat takamuksesta. Se merkitsi paljon kokouksia, hallintoa, johtokuntia, neuvostoja ja valtuustoja. Ei ihme, ett\u00e4 loputtomasta istumisesta housut kuluivat. Toisen papin housut kuluivat polvista. Se tarkoitti p\u00e4ivitt\u00e4ist\u00e4 rukousta, ihmisten ja asioiden jatkuvaa kantamista Jumalan eteen, viipymist\u00e4 Jumalan edess\u00e4 ja Pyh\u00e4n Hengen avuksi huutamista.<\/p>\n\n\n\n

Luonnollisestikaan hallinto ja rukous tai tekeminen ja pys\u00e4htyminen Jumalan edess\u00e4 eiv\u00e4t ole vastakohtia. Mutta yksityinen ja yhteinen rukous luo sen ilmapiirin, jossa koko kirkon el\u00e4m\u00e4 voi toimia Jumalan tahdon mukaan. Jeesus opettaa, ett\u00e4 Pyh\u00e4 Henki annetaan sit\u00e4 rukoilevalle (Luuk. 11:13).<\/p>\n\n\n\n

Kirkon juhlat j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n helluntaiviikonloppuna Tampereella. J\u00e4rjest\u00e4misajankohta on vahva viesti, joka toivottavasti huomataan. Kirkon el\u00e4m\u00e4 ja tulevaisuus on kiinni siit\u00e4, ett\u00e4 Pyh\u00e4 Henki saa tehd\u00e4 ty\u00f6t\u00e4\u00e4n kirkossamme. Pyh\u00e4 Henki on rukouksen henki, Jumalan voiman ja armon henki. Pyh\u00e4 Henki on kaiken uudeksi luova henki. Sit\u00e4 me ennen kaikkea kirkkona tarvitsemme.<\/p>\n\n\n\n

Rukoilemme Missale Aboensen vanhan helluntain kirkkorukouksen sanoin:<\/p>\n\n\n\n

Tule, Pyh\u00e4 Henki, t\u00e4nne,\nlaskeudu taivaasta alas\nmeid\u00e4n syd\u00e4miss\u00e4mme Kristusta kirkastamaan.Tule, k\u00f6yh\u00e4in apu,tule, lahjain antaja,tule, sielun kirkkaus,sin\u00e4 paras lohduttaja,sielun hyv\u00e4 vieras ja suloinen l\u00e4mp\u00f6.T\u00f6iss\u00e4 sin\u00e4 olet lepo,helteess\u00e4 virvoitus,murheessa lohdutus.Sin\u00e4 kaikkein pyhin kirkkaus ja valo,t\u00e4yt\u00e4 uskollistesi syd\u00e4met.Ilman sinun voimaasi ei ole mit\u00e4\u00e4n viatonta.Pese se, mik\u00e4 saastainen on,kastele se, mik\u00e4 kuiva on,paranna, mik\u00e4 haavoitettu on,pehmit\u00e4, mik\u00e4 kova on,l\u00e4mmit\u00e4, mik\u00e4 kylm\u00e4 on,etsi kaikkia eksyneit\u00e4.Anna uskollisillesi, jotka sinuun turvautuvat,pyh\u00e4t lahjasi.Anna uskon vahvistusta,anna autuas loppu,anna i\u00e4inen ilo.Aamen.<\/p>\n\n\n\n

Seppo H\u00e4kkinen<\/p>\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

\u201dEr\u00e4s luterilaista kirkkoa jatkuvasti uhkaava vaara on reformoidulle kristillisyydelle luonteenomainen kirkkovuoden romuttaminen ja sit\u00e4 seuraava sanoman yksipuolistuminen. T\u00e4m\u00e4 vaara on sit\u00e4 suurempi, mit\u00e4 heikommin kirkon ty\u00f6ntekij\u00e4kunta on sis\u00e4ist\u00e4nyt kirkkovuoden idean ja rakenteen sek\u00e4 eri juhlien yhteyden toisiinsa.\u201d N\u00e4in profeetallisesti kirjoitti vuosikymmeni\u00e4 sitten professori Pentti Lempi\u00e4inen klassikkoteoksessaan Pyh\u00e4t ajat (5. uudistettu painos 2000, s 41). T\u00e4m\u00e4 … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[33],"class_list":["post-4596","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-puheet-ja-saarnat","tag-33"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4596","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4596"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4596\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4600,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4596\/revisions\/4600"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4596"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4596"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4596"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}