{"id":4607,"date":"2024-07-21T18:38:26","date_gmt":"2024-07-21T18:38:26","guid":{"rendered":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/?p=4607"},"modified":"2024-07-25T17:21:24","modified_gmt":"2024-07-25T17:21:24","slug":"saarna-vpl-pyhajarvi-juhlien-messussa-21-7-2024-suoniemen-kirkossa-nokialla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/2024\/07\/21\/saarna-vpl-pyhajarvi-juhlien-messussa-21-7-2024-suoniemen-kirkossa-nokialla\/","title":{"rendered":"Saarna Vpl. Pyh\u00e4j\u00e4rvi-juhlien messussa 21.7.2024 Suoniemen kirkossa Nokialla"},"content":{"rendered":"\n

Jeesus sanoo:
    \u201dJokainen, joka kuulee n\u00e4m\u00e4 sanani ja tekee niiden mukaan, on kuin j\u00e4rkev\u00e4 mies, joka rakensi talonsa kalliolle. Alkoi sataa, tulvavesi virtasi ja myrskytuuli pieksi taloa, mutta se ei sortunut, sill\u00e4 se oli rakennettu kallioperustalle.
    Jokainen, joka kuulee n\u00e4m\u00e4 sanani mutta ei tee niiden mukaan, on kuin tyhm\u00e4 mies, joka rakensi talonsa hiekalle. Alkoi sataa, tulvavesi virtasi ja myrskytuuli pieksi taloa, ja se sortui, maan tasalle saakka.\u201d
    Kun Jeesus oli lopettanut puheensa, kansanjoukot olivat h\u00e4mm\u00e4styksiss\u00e4\u00e4n h\u00e4nen opetuksestaan. H\u00e4n opetti niin kuin se, jolle on annettu valta, ei niin kuin lainopettajat. <\/em>(Matt. 7:24\u201329).<\/p>\n\n\n\n

Seuratessani uutisia ja lukiessani lehti\u00e4 on viime aikoina usein tullut mieleen kysymys: Onko maailma tullut hulluksi? V\u00e4lill\u00e4 tuntuu silt\u00e4, ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4n perusasiat ovat k\u00e4\u00e4ntyneet p\u00e4\u00e4laelleen. T\u00e4m\u00e4 koskee niin yksil\u00f6it\u00e4 kuin koko maailmaa. Esill\u00e4 olevat el\u00e4m\u00e4narvot tuntuvat vierailta ja mit\u00e4 kummallisimmat el\u00e4m\u00e4ntavat oudoilta. Maailman tapahtumat ovat t\u00e4ynn\u00e4 uhkia ja katastrofeja sek\u00e4 sotia ja v\u00e4kivaltaa. Totuus muutetaan harhaksi ja valhetta pidet\u00e4\u00e4n totuutena.<\/p>\n\n\n\n

Kuukausi sitten (17.6.2024 Yle uutiset) kerrottiin tutkimustuloksista, ett\u00e4 Suomessa kiinnostus uutisia kohtaan on suurempaa kuin monessa muussa maassa. Samalla yh\u00e4 useampi on ruvennut v\u00e4lttelem\u00e4\u00e4n uutisten seurantaa. Yli nelj\u00e4nnes suomalaisista kertoo v\u00e4lttelev\u00e4ns\u00e4 toisinaan uutisia. Kyseess\u00e4 on viiden prosenttiyksik\u00f6n nousu aiempaan vuoteen verrattuna. V\u00e4lttelyn yhten\u00e4 syyn\u00e4 oli se, ett\u00e4 uutisten aiheet koettiin liian ahdistaviksi. Siis taustalla on my\u00f6s minun mieless\u00e4ni py\u00f6rinyt kysymys: Onko maailma tullut hulluksi?<\/p>\n\n\n\n

Kokemus ei ole uusi. Historia tarjoaa tarpeellisen peilin kysymykselleni. Kahdeksan vuosikymment\u00e4 sitten kansamme taisteli olemassaolostaan. Neuvostoliiton suurhy\u00f6kk\u00e4ys oli alkanut kes\u00e4kuussa 1944. Vpl:n Pyh\u00e4j\u00e4rven viimeinen kirkkoherra Karl Wiika kirjoitti tuomiokapitulille seurakuntansa tapahtumista: \u201dJuhannuksen edell\u00e4 annettiin m\u00e4\u00e4r\u00e4ys varustautua taas evakkomatkalle. Kirkon arkisto oli suurimmalta osalta jo talvisodan edell\u00e4 l\u00e4hetetty Waasan maakunta-arkistoon. Sinne pakattiin ja l\u00e4hetettiin uusi l\u00e4hetys. K\u00e4sill\u00e4 tarvittavat kirjat pantiin muuttotavaroitten joukkoon. Ne tulivatkin jokainen perille. Kauniin l\u00e4mpim\u00e4n\u00e4 tyynen\u00e4 kes\u00e4p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kes\u00e4kuun 20. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tuli m\u00e4\u00e4r\u00e4ys kokoontua rautatien varteen Kokkosillan kohdalle mets\u00e4\u00e4n. Siell\u00e4 oli odottamassa pitk\u00e4 evakkojuna. Y\u00f6ll\u00e4 l\u00e4hdettiin liikkeelle. Ja niin alkoi toinen pyh\u00e4j\u00e4rvel\u00e4isten evakkomatka.\u201d (Selostuksia er\u00e4iden siirtoseurakuntien kohtaloista ja sotatapahtumista 1939\u20131949, s 122\u2013123.)<\/p>\n\n\n\n

Wiika kuvaa, miten \u201dsodan rajumyrsky hajoitti Wpl. Pyh\u00e4j\u00e4rvenkin seurakunnan j\u00e4senet ymp\u00e4ri Suomea. — Siirtov\u00e4ki oli kuin muuttolinnut, joilta pes\u00e4 on h\u00e4vitetty. He kulkivat paikasta toiseen ja etsiv\u00e4t itselleen oksaa, johon voisivat asettua ja rakentaa oman pes\u00e4n. He matkustelivat paljon. Sanottiin siirtov\u00e4ke\u00e4 on maantiell\u00e4, heit\u00e4 on rautatiell\u00e4 ja paikoillaan ollen he ovat paikkakuntalaisten tiell\u00e4.\u201d (Selostuksia er\u00e4iden siirtoseurakuntien kohtaloista ja sotatapahtumista 1939\u20131949, s 124.)<\/p>\n\n\n\n

Kahdeksan vuosikymment\u00e4 sitten karjalainen kansa joutui el\u00e4m\u00e4\u00e4n todeksi maailman hulluuden seuraukset. Me nykyajan el\u00e4m\u00e4nmenoa arvioivat kysymme ihmetellen, miten vanhempamme ja isovanhempamme jaksoivat kaiken kohtaamansa. Millaiset el\u00e4m\u00e4narvot auttoivat heit\u00e4 kest\u00e4m\u00e4\u00e4n ja jaksamaan?<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n evankeliumissa Jeesus vertaa el\u00e4m\u00e4\u00e4 taloon. H\u00e4n opettaa, kuinka t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on, ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4n perustukset ovat kunnossa. Tyhm\u00e4 mies rakentaa talonsa hiekalle kuivuneeseen joenuomaan. Kun sitten tulva tulee, talo sortuu ja vesi vie sen menness\u00e4\u00e4n. J\u00e4rkev\u00e4 mies sen sijaan rakentaa talonsa kallioperustalle. Vaikka myrsky\u00e4\u00e4 ja vesi nousee, talo kest\u00e4\u00e4, kun sen perusta on vahva.<\/p>\n\n\n\n

Jeesuksen vertaus j\u00e4rkev\u00e4st\u00e4 ja tyhm\u00e4st\u00e4 rakentajasta p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 vuorisaarnaksi kutsutun Raamatun jakson. Siin\u00e4 Jeesus oli opettanut hyv\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4n kuuluvia asioita. H\u00e4n sanoo, ett\u00e4 jokainen h\u00e4nen opetuksensa mukaan toimiva on kuin j\u00e4rkev\u00e4, kalliolle talonsa rakentanut mies. Meid\u00e4n on tarpeen t\u00e4n\u00e4\u00e4n kuulla, mit\u00e4 Jeesuksen opettamat hyv\u00e4n el\u00e4m\u00e4n rakennusaineet ovat. Niiden varassa meit\u00e4 edelt\u00e4neet sukupolvet ovat jaksaneet silloinkin, kun maailma on tuntunut hullulta.<\/p>\n\n\n\n

Jeesuksen opetus vuorisaarnassa voidaan tiivist\u00e4\u00e4 kahteen kohtaan. Ne ovat kest\u00e4v\u00e4n ja turvallisen el\u00e4m\u00e4n perusta.<\/p>\n\n\n\n

Ensinn\u00e4 Jeesus neuvoo rakastamaan l\u00e4himm\u00e4ist\u00e4 kuten itse\u00e4\u00e4n. Me tarvitsemme toisiamme. Meid\u00e4n on tultava toistemme kanssa toimeen, autettava ja tuettava toisiamme. Vain l\u00e4himm\u00e4isen asemaan asettumalla ja toisen huomioon ottamalla voi synty\u00e4 kest\u00e4v\u00e4\u00e4 yhteisel\u00e4m\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Monesti el\u00e4m\u00e4\u00e4 tukevat arvot ovat siirtyneet sukupolvelta toiselle. Jokainen meist\u00e4 voisi varmaan nimet\u00e4 heti monta ihmist\u00e4, jotka auttavat ja joiden puoleen on helppo k\u00e4\u00e4nty\u00e4. Pahimmillaan taas ihmissuhteet voivat olla poikki. Katkeruus ja viha j\u00e4yt\u00e4v\u00e4t ja est\u00e4v\u00e4t yhteyden sek\u00e4 keskin\u00e4isen avun ja tuen. Samalla ne heikent\u00e4v\u00e4t el\u00e4m\u00e4n perustaa, kun ne erist\u00e4v\u00e4t ihmisi\u00e4 toinen toisistaan. Suotta ei viime aikoina ole kiinnitetty erityist\u00e4 huomiota puheessa tapahtuneisiin muutoksiin. Toisen ihmisen kunnioitus on kadonnut ja pahimmillaan tilalle on tullut suoranainen vihapuhe.<\/p>\n\n\n\n

Me tarvitsemme toisiamme. L\u00e4himm\u00e4isenrakkaudelle ei ole vaihtoehtoja, jos aiomme rakentaa el\u00e4m\u00e4mme kest\u00e4v\u00e4lle perustalle, niin yksil\u00f6in\u00e4, yhteis\u00f6n\u00e4 kuin ihmiskuntana. Karjalainen kansa on sen joutunut opettelemaan niin sotavuosina kuin sen j\u00e4lkeen j\u00e4lleenrakennuksen aikana. Ket\u00e4\u00e4n ei j\u00e4tet\u00e4. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 perint\u00f6 saa yh\u00e4 s\u00e4ily\u00e4 ja vahvistua. Siksi Pyh\u00e4j\u00e4rvi-juhlakin on merkitt\u00e4v\u00e4 siirt\u00e4ess\u00e4\u00e4n perint\u00f6\u00e4 eteenp\u00e4in. Karjalan Liiton 80-vuotishistoriateoksen kirjoittaja Katja Tikka onkin todennut: \u201dPit\u00e4j\u00e4juhlien henkist\u00e4 merkityst\u00e4 ei voi alleviivata liikaa.\u201d (Politiikkaa ja piirakkaterapiaa, s 251).<\/p>\n\n\n\n

Toiseksi Jeesus neuvoo rakastamaan Jumalaa yli kaiken. Se merkitsee, ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 ei tarvitse rakentaa ainoastaan omien voimien tai ymm\u00e4rryksen, eik\u00e4 ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 ihmisten varaan. Usko Jumalaan antaa el\u00e4m\u00e4lle perustan, joka kest\u00e4\u00e4. Jumala on luvannut olla kanssamme kaikkina p\u00e4ivin\u00e4 maailman loppuun saakka. Aivan erityisesti h\u00e4n on l\u00e4hell\u00e4 silloin, kun el\u00e4m\u00e4\u00e4n sis\u00e4ltyy vaikeita aikoja, niit\u00e4 myrskyj\u00e4, jotka koettelevat el\u00e4m\u00e4n perustuksia. Kun omat voimat ja mahdollisuudet loppuvat, kaikki ei ole kuitenkaan menetetty, sill\u00e4 perustus kest\u00e4\u00e4. Silloin Jumala kantaa meit\u00e4. T\u00e4t\u00e4 kaikkea jouduttiin maassamme kahdeksan vuosikymment\u00e4 sitten kokemaan.<\/p>\n\n\n\n

Erityisesti vaikeuksien ja yll\u00e4tt\u00e4vien vastoink\u00e4ymisten ja onnettomuuksien kohdatessa el\u00e4m\u00e4narvot pelkistyv\u00e4t. Silloin paljastuu se, mik\u00e4 on el\u00e4m\u00e4mme perusta ja mihin laitamme toivomme. Silloin tulee ilmi, kuka tai mik\u00e4 on Jumalamme. Katekismus v\u00e4itt\u00e4\u00e4: \u201dJokainen etsii jotakin, johon voi kiinnitt\u00e4\u00e4 toivonsa. Luulemme, ett\u00e4 raha, valta tai kunnia suojaavat meit\u00e4. Rakennamme el\u00e4m\u00e4mme itsemme ja omien tekojemme varaan. Se mihin ennen muuta turvaudumme, on meid\u00e4n jumalamme.\u201d (I k\u00e4skyn selitys).<\/p>\n\n\n\n

Jeesus opettaa meit\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4n luottamaan Raamatun ilmoittamaan kolmiyhteiseen Jumalaan. Jokaisen ihmisen kiusaus on ottaa oma el\u00e4m\u00e4 hallintaansa, olla itse itselleen jumala. Erityisesti t\u00e4m\u00e4 houkuttaa nykyaikana, joka on t\u00e4ynn\u00e4 min\u00e4keskeisyytt\u00e4 ja yksil\u00f6llisyytt\u00e4. Mutta riitt\u00e4\u00e4k\u00f6 oma min\u00e4 kaiken mitaksi? Riitt\u00e4v\u00e4tk\u00f6 omatekoiset jumalat? Katekismus jatkaa: \u201dOmat jumalamme ovat \u2026 toiveidemme ja unelmiemme heijastuksia. Ne eiv\u00e4t voi antaa, mit\u00e4 lupaavat.\u201d Jeesus muistuttaa, ettei ihminen ole ja el\u00e4 vain omassa varassaan. El\u00e4m\u00e4 kantaa, kun perusta on riitt\u00e4v\u00e4n vahva; kun on luottamus Jumalaan.<\/p>\n\n\n\n

Karjalaisuudessa usko on ollut luonteva osa el\u00e4m\u00e4\u00e4. Monessa perheess\u00e4 ja suvussa on usko Jumalaan ollut kantavana perustana sukupolvelta toiselle. Toisilla se on saattanut ollut n\u00e4kyv\u00e4\u00e4 ja voimakasta. Useimmiten usko on kuitenkin ollut suopalon kaltaista. Se syttyy vaikeasti, mutta on my\u00f6s vaikea sammuttaa. Se kytee usein pinnan alla. Hengellisyys n\u00e4kyy melko v\u00e4h\u00e4n, eik\u00e4 siit\u00e4 pidet\u00e4 suurta \u00e4\u00e4nt\u00e4. Silti luottamus Jumalaan on kaiken perustana. T\u00e4llaista hiljaista arjen kristillisyytt\u00e4 on syyt\u00e4 arvostaa ja tukea. Sen varassa on t\u00e4m\u00e4 maa rakennettu. Kristillisen arvopohjan vaaliminen koituu sek\u00e4 yksil\u00f6iden ett\u00e4 koko yhteiskunnan parhaaksi.<\/p>\n\n\n\n

Hyv\u00e4t seurakuntalaiset. Jeesus opettaa, ett\u00e4 usko Jumalaan ja rakkaus l\u00e4himm\u00e4iseen ovat kest\u00e4v\u00e4n ja turvallisen el\u00e4m\u00e4n perusta. El\u00e4m\u00e4n arvaamattomuus ja yll\u00e4tyksellisyys paljastavat, millaisille arvoille rakennamme el\u00e4m\u00e4mme. Samalla ne kertovat, millaiset arvot karjalaisessa perinn\u00f6ss\u00e4 siirtyv\u00e4t polvelta toiselle. Jeesuksen opetuksen mukaiset el\u00e4m\u00e4narvot kest\u00e4v\u00e4t my\u00f6s vaikeuksissa. Ne auttavat meit\u00e4 ja tulevaa sukupolveakin rakentamaan el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 kest\u00e4v\u00e4lle pohjalle, aina iankaikkisuuteen saakka.<\/p>\n\n\n\n

Seppo H\u00e4kkinen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Jeesus sanoo:    \u201dJokainen, joka kuulee n\u00e4m\u00e4 sanani ja tekee niiden mukaan, on kuin j\u00e4rkev\u00e4 mies, joka rakensi talonsa kalliolle. Alkoi sataa, tulvavesi virtasi ja myrskytuuli pieksi taloa, mutta se ei sortunut, sill\u00e4 se oli rakennettu kallioperustalle.    Jokainen, joka kuulee n\u00e4m\u00e4 sanani mutta ei tee niiden mukaan, on kuin tyhm\u00e4 mies, joka rakensi talonsa hiekalle. Alkoi sataa, tulvavesi … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[9],"tags":[33],"class_list":["post-4607","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-saarnat","tag-33"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4607","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4607"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4607\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4608,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4607\/revisions\/4608"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4607"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4607"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4607"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}