Reilu kuukausi sitten julkaistiin Oxfordin yliopiston ja Reuters-instituutin Digital News Report 2024 -kyselytutkimuksen tulokset. Tutkimus paljastaa, ett\u00e4 suomalaiset luottavat mediaan huomattavasti enemm\u00e4n kuin edes muissa Euroopan maissa. Per\u00e4ti 75 prosenttia suomalaisista luottaa itse seuraamiinsa uutisiin ja 69 prosenttia useimpiin uutisiin. Osuus on maailman suurin.<\/p>\n\n\n\n
My\u00f6s kiinnostus uutisiin on Suomessa maailman k\u00e4rke\u00e4. Samanaikaisesti on uutisten v\u00e4lttely yleistynyt. Suomalaisista 26 prosenttia kertoo v\u00e4lttelev\u00e4ns\u00e4 toisinaan uutisten seurantaa. Syyksi kerrottiin tavallisimmin se, ett\u00e4 uutisten m\u00e4\u00e4r\u00e4 koettiin liiallisena tai niiden aiheet koettiin liian ahdistaviksi.<\/p>\n\n\n\n
Tyypillisen\u00e4 suomalaisena seuraan aktiivisesti uutisia. Samalla ymm\u00e4rr\u00e4n hyvin heit\u00e4, jotka v\u00e4lttelev\u00e4t uutisia. Toisinaan tuntuu silt\u00e4, ett\u00e4 maailma on mennyt hulluksi. Mielipiteet ovat k\u00e4rjistyneet ja \u00e4\u00e4nenpainot koventuneet. Keskustelukulttuuri on myrkyttynyt. Pahimmillaan toisen kunnioittaminen ja kohteliaat k\u00e4yt\u00f6stavat on heitetty romukoppaan.<\/p>\n\n\n\n
Mieleeni on viime aikoina noussut useasti vanha juutalainen kertomus. Siin\u00e4 rabbi kysyy oppilailtaan: \u201dMiten voisimme m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 sen hetken, jona y\u00f6 p\u00e4\u00e4ttyy ja aamu alkaa?\u201d Er\u00e4s oppilas ehdottaa: \u201dKun pystyn erottamaan et\u00e4\u00e4lt\u00e4 koiran ja lampaan?\u201d \u201dEi\u201d, rabbi vastasi.<\/p>\n\n\n\n
\u201dNo ent\u00e4 se hetki, jona pystyn erottamaan toisistaan viikunapuun ja viinik\u00f6ynn\u00f6ksen?\u201d kysyi toinen oppilas. \u201dEi\u201d, rabbi vastasi.<\/p>\n\n\n\n
\u201dOlkaa hyv\u00e4 ja vastatkaa itse\u201d, oppilaat pyysiv\u00e4t. \u201dSe on se hetki\u201d, opettaja sanoi, \u201dkun voit katsoa ihmisi\u00e4 kasvoihin ja sinussa on kylliksi valoa tunnistaaksesi heid\u00e4t veljiksesi ja sisariksesi. Sit\u00e4 ennen on y\u00f6, siihen saakka meiss\u00e4 on viel\u00e4 pimeys vallalla.\u201d<\/p>\n\n\n\n
Onneksi y\u00f6n pimeydest\u00e4 on mahdollisuus kulkea kohti parempaa, aamun valoa.<\/p>\n\n\n\n
Mustavalkoinen kahtiajako johtaa helposti ajatteluun \u201dme vastaan te\u201d. Hyv\u00e4 ja paha n\u00e4hd\u00e4\u00e4n ihmisten v\u00e4lill\u00e4. Jako ei kuitenkaan kulje ihmisryhmien keskell\u00e4 vaan meid\u00e4n itse kunkin sis\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Intiaanien traditiossa kerrotaan kahdesta jokaisen ihmisen sis\u00e4ll\u00e4 asuvasta koirasta. Toinen on musta ja toinen valkoinen. Musta edustaa meid\u00e4n pime\u00e4\u00e4 puoltamme ja taipumustamme pahaan. Valkoinen koira kuvaa meid\u00e4n ep\u00e4itsekk\u00e4it\u00e4 ja my\u00f6nteisi\u00e4 ominaisuuksiamme.<\/p>\n\n\n\n
Valinnoillaan ja teoillaan jokainen ruokkii omia koiriaan. Mit\u00e4 enemm\u00e4n ruokimme mustaa koiraa, sit\u00e4 vahvempi siit\u00e4 tulee. Jos taas ruokimme valkoista koiraa, meiss\u00e4 vahvistuu ja kasvaa kaikki se, mik\u00e4 meiss\u00e4 on hyv\u00e4\u00e4 ja arvokasta. Yksinkertaisesti: Karta pahaa ja tee hyv\u00e4\u00e4. Silloin voimme tunnistaa toisen ihmisen sisareksemme ja veljeksemme.<\/p>\n\n\n\n
Ihmisoikeustaistelija Martin Luther King tunnetaan ajatuksesta, ett\u00e4 pahinta ei ole pahojen ihmisten pahuus vaan hyvien ihmisten hiljaisuus. Koska hyv\u00e4n ja pahan jakolinja ei kulje ihmisten v\u00e4lill\u00e4 vaan ihmisten sis\u00e4ll\u00e4, on hyv\u00e4 muistaa my\u00f6s h\u00e4nen toinen viisas neuvonsa: Aina on oikea aika toimia sen puolesta, mik\u00e4 on oikein.<\/p>\n\n\n\n
Seppo H\u00e4kkinen<\/p>\n\n\n\n
piispa emeritus<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Reilu kuukausi sitten julkaistiin Oxfordin yliopiston ja Reuters-instituutin Digital News Report 2024 -kyselytutkimuksen tulokset. Tutkimus paljastaa, ett\u00e4 suomalaiset luottavat mediaan huomattavasti enemm\u00e4n kuin edes muissa Euroopan maissa. Per\u00e4ti 75 prosenttia suomalaisista luottaa itse seuraamiinsa uutisiin ja 69 prosenttia useimpiin uutisiin. Osuus on maailman suurin. My\u00f6s kiinnostus uutisiin on Suomessa maailman k\u00e4rke\u00e4. Samanaikaisesti on uutisten v\u00e4lttely yleistynyt. … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[33],"class_list":["post-4609","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjoituksia","tag-33"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4609","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4609"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4609\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4610,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4609\/revisions\/4610"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4609"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4609"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4609"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}