{"id":4617,"date":"2024-08-21T19:27:46","date_gmt":"2024-08-21T19:27:46","guid":{"rendered":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/?p=4617"},"modified":"2024-08-22T19:29:03","modified_gmt":"2024-08-22T19:29:03","slug":"tuomiokapituli-mikkeliin-80-vuotta-sitten","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/2024\/08\/21\/tuomiokapituli-mikkeliin-80-vuotta-sitten\/","title":{"rendered":"Tuomiokapituli Mikkeliin 80 vuotta sitten"},"content":{"rendered":"\n<p>Talvisodan seurauksena Viipurin hiippakunnan tuomiokapituli oli toiminut Mikkeliss\u00e4 huhtikuusta 1940 l\u00e4htien. Elokuussa 1943 se oli p\u00e4\u00e4ssyt palaamaan hiippakuntakaupunkiinsa Viipuriin. Kes\u00e4kuussa 1944 tuli l\u00e4ht\u00f6 jo toisen kerran evakkoon.<\/p>\n\n\n\n<p>Kapituli asettui ensinn\u00e4 Valkealan kirkkoherran pappilaan. Siell\u00e4 toimittiin pari kuukautta. Piispa Ilmari Salomiehen johtamalta tuomiokapitulilta l\u00e4hti pyynt\u00f6 opetusministeri\u00f6lle, ett\u00e4 virasto siirrett\u00e4isiin Mikkeliin. Muuttoa perusteltiin Valkealan sijainnista johtuvilla hankaluuksilla, kuten huonoilla liikenne- ja puhelinyhteyksill\u00e4 sek\u00e4 pankkien ja kirjapainon puuttumisella.<\/p>\n\n\n\n<p>Esitys toteutui ja tuomiokapituli muutti Mikkeliin elokuussa 1944, t\u00e4ll\u00e4 kertaa pysyv\u00e4sti. Aluksi sijoituttiin vuokralle osuusliike Suur-Savon omistaman Kasarmikatu 10 B:n pariin asuntoon. Ensimm\u00e4iseen istuntoonsa Mikkeliss\u00e4 tuomiokapituli kokoontui 22. p\u00e4iv\u00e4 elokuuta.<\/p>\n\n\n\n<p>Kapituli kuitenkin toivoi voivansa pian muuttaa huoneisiin, jotka sit\u00e4 varten oli suunniteltu talvisodan j\u00e4lkeen, mutta joissa jatkosodan aikana toimi P\u00e4\u00e4majan henkil\u00f6st\u00f6\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Toive toteutui 1.3.1945, jolloin tuomiokapituli p\u00e4\u00e4si muuttamaan Mikkelin S\u00e4\u00e4st\u00f6pankin taloon torin laidalle osoitteeseen Hallituskatu 3. Samaan kiinteist\u00f6\u00f6n tuli my\u00f6s piispan asunto. N\u00e4iss\u00e4 tiloissa tuomiokapituli toimi aina vuoteen 1987 saakka, kunnes nykyiset tilat Kirkkokatu 10:ss\u00e4 valmistuivat.<\/p>\n\n\n\n<p>Virallinen asetus Viipurin piispanistuimen siirtymisest\u00e4 Mikkeliin annettiin 9.3.1945. Samalla nimi vaihtui Mikkelin hiippakunnaksi huhtikuun alusta lukien. N\u00e4in p\u00e4\u00e4ttyi tuomiokapitulin 1939\u20131945 kest\u00e4nyt evakkovaihe, piispa Salomiehen sanoin \u201dvaeltavan eli ambulatorisen tuomiokapitulin\u201d kausi: talvisodassa Viipurista Savitaipaleelle, sielt\u00e4 Korpilahdelle ja Mikkeliin, jatkosodan aikana takaisin Viipuriin, sitten Valkealaan ja viimein j\u00e4lleen Mikkeliin.<\/p>\n\n\n\n<p>Tuomiokapitulin asettuminen Mikkeliin ja varsinkin my\u00f6hempi valtioneuvoston asetus piispanistuimen siirrosta merkitsi monia hallinnollisia muutoksia. Kyse ei ollut pelk\u00e4st\u00e4 nimen vaihtumisesta. P\u00e4\u00e4kirkoksi, siis tuomiokirkoksi, tuli Mikkelin kaupunginkirkko ja tuomiokirkkoseurakunnaksi Mikkelin kaupunkiseurakunta. Kirkkoherra Armas Aarniosta tuli tuomiorovasti ja tuomiokapitulin varapuheenjohtaja.<\/p>\n\n\n\n<p>Hallinnollisia ja teknisi\u00e4 muutoksia paljon t\u00e4rke\u00e4mpi oli henkinen ja hengellinen merkitys koko hiippakunnalle ja erityisesti Mikkelille. Sill\u00e4 on ollut oma vaikutuksensa kaupungin identiteettiin. Hallintokaupungin painoarvo kasvoi, kun my\u00f6s hiippakuntahallinnon keskus oli Mikkeliss\u00e4. Piispa ja tuomiokapitulin henkil\u00f6st\u00f6 verkostoitui monella tavalla muiden organisaatioiden edustajien kanssa.<\/p>\n\n\n\n<p>Tuomiokapitulin l\u00e4sn\u00e4olo Mikkeliss\u00e4 on tarkoittanut tuomiokirkkoseurakunnalle tiivist\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 tuomiokapitulin kanssa. Tuomiokirkko on katedraali, siis piispankirkko. Lukuisat hiippakunnan tilaisuudet ovat tuoneet vuosikymmenten aikana tuhansia seurakuntien ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 ja luottamushenkil\u00f6it\u00e4 Mikkeliin.<\/p>\n\n\n\n<p>Laajaa P\u00e4ij\u00e4t-H\u00e4meest\u00e4 Etel\u00e4-Karjalaan ja Kymenlaaksosta Etel\u00e4-Savoon ulottuvaa hiippakuntaa on kaitsettu Mikkelist\u00e4 k\u00e4sin. Piispoina Mikkeliss\u00e4 ovat vaikuttaneet Ilmari Salomies, Martti Simojoki, Osmo Alaja, Kalevi Toiviainen, Voitto Huotari, Seppo H\u00e4kkinen ja nykyisin Mari Parkkinen.<\/p>\n\n\n\n<p>Arkkienkeli Mikaelin kaupungista tuli kahdeksan vuosikymment\u00e4 sitten hiippakuntakaupunki. T\u00e4t\u00e4kin kautta Mikkelin tunnettavuus on vuosikymmenten aikana kasvanut niin omassa maassamme kuin kansainv\u00e4lisesti.<\/p>\n\n\n\n<p>Seppo H\u00e4kkinen<\/p>\n\n\n\n<p>piispa emeritus<\/p>\n\n\n\n<p>Mikkeli<\/p>\n\n\n\n<p>(Puheenvuoro L\u00e4nsi-Savossa 21.8.2024)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Talvisodan seurauksena Viipurin hiippakunnan tuomiokapituli oli toiminut Mikkeliss\u00e4 huhtikuusta 1940 l\u00e4htien. Elokuussa 1943 se oli p\u00e4\u00e4ssyt palaamaan hiippakuntakaupunkiinsa Viipuriin. Kes\u00e4kuussa 1944 tuli l\u00e4ht\u00f6 jo toisen kerran evakkoon. Kapituli asettui ensinn\u00e4 Valkealan kirkkoherran pappilaan. Siell\u00e4 toimittiin pari kuukautta. Piispa Ilmari Salomiehen johtamalta tuomiokapitulilta l\u00e4hti pyynt\u00f6 opetusministeri\u00f6lle, ett\u00e4 virasto siirrett\u00e4isiin Mikkeliin. Muuttoa perusteltiin Valkealan sijainnista johtuvilla hankaluuksilla, &#8230; <a title=\"Tuomiokapituli Mikkeliin 80 vuotta sitten\" class=\"read-more\" href=\"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/2024\/08\/21\/tuomiokapituli-mikkeliin-80-vuotta-sitten\/\" aria-label=\"Lue lis\u00e4\u00e4 aiheesta Tuomiokapituli Mikkeliin 80 vuotta sitten\">Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[33],"class_list":["post-4617","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjoituksia","tag-33"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4617","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4617"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4617\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4618,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4617\/revisions\/4618"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4617"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4617"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4617"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}