{"id":4651,"date":"2025-01-26T17:33:24","date_gmt":"2025-01-26T17:33:24","guid":{"rendered":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/?p=4651"},"modified":"2025-01-27T17:38:24","modified_gmt":"2025-01-27T17:38:24","slug":"saarna-ankkurimiesten-30-vuotisjuhlamessussa-26-1-2025-tainionkosken-kirkossa-imatralla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/2025\/01\/26\/saarna-ankkurimiesten-30-vuotisjuhlamessussa-26-1-2025-tainionkosken-kirkossa-imatralla\/","title":{"rendered":"Saarna Ankkurimiesten 30-vuotisjuhlamessussa 26.1.2025 Tainionkosken kirkossa Imatralla"},"content":{"rendered":"\n

Kun Jeesus oli saapunut Kapernaumiin, muuan sadanp\u00e4\u00e4llikk\u00f6 tuli h\u00e4nen luokseen ja pyysi h\u00e4nelt\u00e4 apua sanoen: \u201dHerra, palvelijani makaa kotona halvaantuneena, kovissa tuskissa.\u201d Jeesus sanoi: \u201dMin\u00e4 tulen ja parannan h\u00e4net.\u201d Mutta sadanp\u00e4\u00e4llikk\u00f6 vastasi: \u201dEi, Herra, en min\u00e4 ole sen arvoinen, ett\u00e4 tulisit kattoni alle. Sano vain sana, ja palvelijani paranee. Min\u00e4 tottelen itsekin toisten k\u00e4skyj\u00e4 ja komennan omia sotilaitani. Kun sanon sotilaalle: \u2019Mene\u2019, niin h\u00e4n menee, tai toiselle: \u2019Tule\u2019, niin h\u00e4n tulee, tai palvelijalleni: \u2019Tee t\u00e4m\u00e4\u2019, niin h\u00e4n tekee.\u201d
    T\u00e4m\u00e4n kuullessaan Jeesus h\u00e4mm\u00e4styi ja sanoi niille, jotka h\u00e4nt\u00e4 seurasivat: \u201dTotisesti: n\u00e4in vahvaa uskoa en ole tavannut yhdell\u00e4k\u00e4\u00e4n israelilaisella. Min\u00e4 sanon teille, ett\u00e4 niin id\u00e4st\u00e4 kuin l\u00e4nnest\u00e4 tulee monia, jotka taivasten valtakunnassa k\u00e4yv\u00e4t aterialle yhdess\u00e4 Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin kanssa. Mutta ne, joiden oli m\u00e4\u00e4r\u00e4 peri\u00e4 valtakunta, heitet\u00e4\u00e4n ulos pimeyteen. Siell\u00e4 itket\u00e4\u00e4n ja kiristell\u00e4\u00e4n hampaita.\u201d Sitten Jeesus sanoi sadanp\u00e4\u00e4llik\u00f6lle: \u201dMene. Tapahtukoon niin kuin uskot.\u201d Sill\u00e4 hetkell\u00e4 palvelija parani. <\/em>(Matt. 8:5\u201313).<\/p>\n\n\n\n

\u201dP\u00e4iv\u00e4rantaan kuukauden viimeisen\u00e4 torstaina kokoontuvaa miessakkia voisi kutsua seurakunnan miesty\u00f6n kunniakomppaniaksi.\u201d N\u00e4in Ankkurimiehi\u00e4 on luonnehtinut rovasti Matti Tuomisto. H\u00e4n oli perustamassa miehille toimintaa, jossa \u201dsaunan lauteilla, makkaroiden paistuessa kiukaan kivill\u00e4, maailman kirjat kirjoitetaan uusiksi ja rapistunut ruumis kuritetaan kuumuudella pahan p\u00e4iv\u00e4n varalle\u201d. (My\u00f6 yhes 1\/2017). Tunnuslauseeksi on muodostunut: \u201dTule kuin mies, ole kuin oma itsesi.\u201d (My\u00f6 yhes 3\/2015).<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4n\u00e4\u00e4n vietet\u00e4\u00e4n Imatralla Ankkurimiesten 30-vuotisjuhlaa. Toiminnalle on ollut tarvetta ja kysynt\u00e4\u00e4. Toimintatapa on ollut onnistunut, kun yh\u00e4 edelleen kymmenet miehet ovat porukassa mukana. Matin sanoin: \u201dVuosien varrella moni mies on iloinnut ankkurimiesten antoisista kokoontumisista, kun niiss\u00e4 on voinut kokea hiljaisesti hartautta ja kevent\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4n taakkaa toisten El\u00e4m\u00e4ntiet\u00e4 etsivien miesten joukossa.\u201d (My\u00f6 yhes 1\/2017).<\/p>\n\n\n\n

Juhlap\u00e4iv\u00e4n evankeliumi on erityisen sopiva Ankkurimiehille. Se vie meid\u00e4t keskelle sotilasel\u00e4m\u00e4\u00e4. Evankeliumin keskeisen\u00e4 henkil\u00f6n\u00e4 on roomalainen sadanp\u00e4\u00e4llikk\u00f6. Nimitys merkitsee sit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4nen alaisuudessaan oli sata sotilasta. Teht\u00e4v\u00e4 vastasi suomalaisittain komppanianp\u00e4\u00e4llikk\u00f6\u00e4. Kyse oli Rooman armeijan ammattiupseerista. H\u00e4net oli m\u00e4\u00e4r\u00e4tty komennukselle Israeliin, jonka Rooma oli valloittanut. Paitsi ett\u00e4 h\u00e4n oli vierasmaalainen, h\u00e4n oli juutalaisten silmiss\u00e4 eri tavalla uskova, siis pakana.<\/p>\n\n\n\n

Komppanianp\u00e4\u00e4llikk\u00f6 on tottunut k\u00e4skem\u00e4\u00e4n. Kun upseeri k\u00e4skee, niin tapahtuu k\u00e4skyn mukaan. T\u00e4m\u00e4 on varusmiespalveluksen k\u00e4yneille tuttu asia. Mieleen tulevat sulkeiset, joissa t\u00e4t\u00e4 erityisesti opeteltiin ja harjoiteltiin. Pahimmat olivat talviajan suksisulkeiset. \u201dTaakse poistu\u201d oli suksien kanssa yht\u00e4 sekasotkua.<\/p>\n\n\n\n

Komppanianp\u00e4\u00e4llikk\u00f6 saapui Jeesuksen luokse. Upseeri pyysi Jeesukselta apua. H\u00e4nen palvelijansa oli halvaantunut ja kovissa tuskissa. Jeesus kuunteli miest\u00e4 ja oli valmis tulemaan h\u00e4nen kotiinsa ja auttamaan sairasta palvelijaa. Mutta sitten tapahtui yll\u00e4tys. Mies kielsi Jeesusta tulemasta kotiin asti. \u201dEi, Herra, en min\u00e4 ole sen arvoinen, ett\u00e4 tulisit kattoni alle. Sano vain sana, ja palvelijani paranee. Min\u00e4 tottelen itsekin toisten k\u00e4skyj\u00e4 ja komennan omia sotilaitani. Kun sanon sotilaalle: \u2019Mene\u2019, niin h\u00e4n menee, tai toiselle: \u2019Tule\u2019, niin h\u00e4n tulee, tai palvelijalleni: \u2019Tee t\u00e4m\u00e4\u2019, niin h\u00e4n tekee.\u201d<\/em><\/p>\n\n\n\n

Sotilas puhuu aidosti. H\u00e4n on tottunut siihen, ett\u00e4 arvossa ylempi k\u00e4skee ja sen mukaan toimitaan. Yksikin sana riitt\u00e4\u00e4. Upseeri ilmaisee uskonsa Jeesukseen ammattisotilaan k\u00e4sitteist\u00f6ll\u00e4. Se vakuuttaa Jeesuksen: \u201dTotisesti: n\u00e4in vahvaa uskoa en ole tavannut yhdell\u00e4k\u00e4\u00e4n israelilaisella.\u201d<\/em><\/p>\n\n\n\n

Roomalainen upseeri on p\u00e4\u00e4ssyt Raamatun lehdille esimerkillisen uskon t\u00e4hden. T\u00e4m\u00e4 on erikoista siksi, ett\u00e4 mies ei ollut mik\u00e4\u00e4n malliuskovainen tai hurskas juutalainen vaan miehitysvaltiota edustava pakana. Mik\u00e4 tekee h\u00e4nen uskostaan sellaisen, ett\u00e4 Jeesuskin ylist\u00e4\u00e4 sit\u00e4?<\/p>\n\n\n\n

Sotilas ei ehk\u00e4 tiennyt paljon Jeesuksesta, mutta h\u00e4n tiesi t\u00e4rkeimm\u00e4n. H\u00e4n tiesi, ett\u00e4 Jeesus voi auttaa. Upseerin usko on ennen muuta turvautumista ja luottamista. Komppanianp\u00e4\u00e4llikk\u00f6 luotti Jeesukseen. Usko merkitsi h\u00e4nelle heitt\u00e4ytymist\u00e4 Jumalan avun varaan. Mies uskoi, ett\u00e4 Jeesus voi parantaa sanomalla vain sanan.<\/p>\n\n\n\n

Aito usko ei ole mit\u00e4\u00e4n omatekoista \u201dtee se itse \u2013uskoa\u201d, jossa loppujen lopuksi kaikki riippuu ihmisen omista kyvyist\u00e4 ja voimista. Aito usko luopuu kaikesta omasta voimasta ja luottaa t\u00e4ysin Jumalaan ja h\u00e4nen mahdollisuuksiinsa. Mies sai kuulla Jeesuksen sanat: \u201dMene. Tapahtukoon niin kuin uskot.<\/em>\u201dSill\u00e4 hetkell\u00e4 palvelija parani, kertoo evankeliumi.<\/p>\n\n\n\n

Komppanianp\u00e4\u00e4llikk\u00f6 k\u00e4y uskon esikuvaksi toisestakin syyst\u00e4. Kun Jeesus kertoi tulevansa h\u00e4nen kotiinsa, mies sanoi: \u201dEi, Herra, en min\u00e4 ole sen arvoinen, ett\u00e4 tulisit kattoni alle.<\/em>\u201d Upseerille ei varmasti ollut mik\u00e4\u00e4n helppo asia menn\u00e4 pyyt\u00e4m\u00e4\u00e4n apua Jeesukselta. H\u00e4n oli tottunut olemaan se, joka k\u00e4ski ja jota puhuteltiin. Nyt h\u00e4n joutui n\u00f6yrtym\u00e4\u00e4n kipe\u00e4ll\u00e4 tavalla, ja viel\u00e4p\u00e4 julkisesti miehitykselle alistetun kansan katsellessa. Silti viel\u00e4 vaikeampi kynnys oli kysymys: Kelpaanko min\u00e4 avun pyyt\u00e4j\u00e4ksi? \u201dEn min\u00e4 ole sen arvoinen, ett\u00e4 tulisit kattoni alle.\u201d<\/em> T\u00e4m\u00e4 kertoo syv\u00e4st\u00e4 Jumalan pyhyyden tajuamisesta.<\/p>\n\n\n\n

Kuinka usein me koemmekaan samoin? Emme ole arvollisia, emme riitt\u00e4v\u00e4n hyvi\u00e4 uskovia. P\u00e4invastoin tunnemme itsemme syntisiksi, monella tavalla puutteellisiksi ja vajavaiseksi niin uskossamme kuin el\u00e4m\u00e4ss\u00e4mme. Upseerin sanat tulevat hyvin l\u00e4helle: Herra, en ole sen arvoinen.<\/p>\n\n\n\n

Roomalaisella upseerilla oli usko, jossa ei ollut mit\u00e4\u00e4n omaa. Se oli luottamusta Kristukseen. H\u00e4n luotti yksin Jeesukseen eik\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 ollut tuotavana Jeesukselle kuin h\u00e4t\u00e4ns\u00e4 ja avuttomuutensa, arvottomuuden kokemuksensa, syntins\u00e4 ja syyllisyytens\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 on h\u00e4nen esikuvallisuutensa niin Ankkurimiehille kuin meille kaikille. Meill\u00e4k\u00e4\u00e4n ei tarvitse olla Jeesukselle tuotavana mit\u00e4\u00e4n muuta kuin avuttomuutemme, h\u00e4t\u00e4mme ja syntimme. Evankeliumi on siin\u00e4, ett\u00e4 juuri t\u00e4llaisia varten h\u00e4n on tullut maailmaan. H\u00e4n lupaa: \u201dEn min\u00e4 ole tullut kutsumaan hurskaita, vaan syntisi\u00e4.\u201d (Matt. 9:13). Olennaista ei ole suuri usko Jumalaan vaan usko suureen Jumalaan! T\u00e4ss\u00e4 on hyv\u00e4 muistolause t\u00e4st\u00e4 jumalanpalveluksesta: Olennaista ei ole suuri usko Jumalaan vaan usko suureen Jumalaan!<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4n\u00e4\u00e4nkin Jeesus kuulee ja auttaa. H\u00e4n itse palvelee meit\u00e4 ehtoollisp\u00f6yd\u00e4ss\u00e4 ja jakaa anteeksiantamustaan ja armoaan. Jos tunnet itsesi arvottomaksi ja kelvottomaksi, muista roomalaista sadanp\u00e4\u00e4llikk\u00f6\u00e4. Ja muista ennen kaikkea Jeesuksen lupaus: \u201dSit\u00e4, joka luokseni tulee, min\u00e4 en aja pois.\u201d (Joh. 6:37).<\/p>\n\n\n\n

Seppo H\u00e4kkinen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kun Jeesus oli saapunut Kapernaumiin, muuan sadanp\u00e4\u00e4llikk\u00f6 tuli h\u00e4nen luokseen ja pyysi h\u00e4nelt\u00e4 apua sanoen: \u201dHerra, palvelijani makaa kotona halvaantuneena, kovissa tuskissa.\u201d Jeesus sanoi: \u201dMin\u00e4 tulen ja parannan h\u00e4net.\u201d Mutta sadanp\u00e4\u00e4llikk\u00f6 vastasi: \u201dEi, Herra, en min\u00e4 ole sen arvoinen, ett\u00e4 tulisit kattoni alle. Sano vain sana, ja palvelijani paranee. Min\u00e4 tottelen itsekin toisten k\u00e4skyj\u00e4 ja … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[9],"tags":[36],"class_list":["post-4651","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-saarnat","tag-36"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4651","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4651"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4651\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4652,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4651\/revisions\/4652"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4651"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4651"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4651"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}