{"id":4680,"date":"2025-01-23T08:59:21","date_gmt":"2025-01-23T08:59:21","guid":{"rendered":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/?p=4680"},"modified":"2025-01-28T09:00:07","modified_gmt":"2025-01-28T09:00:07","slug":"mita-virkaa-1700-vuotta-vanhalla-nikean-tunnustuksella","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/2025\/01\/23\/mita-virkaa-1700-vuotta-vanhalla-nikean-tunnustuksella\/","title":{"rendered":"Mit\u00e4 virkaa 1700 vuotta vanhalla Nikean tunnustuksella?"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><em>Puhe Kristittyjen ykseyden rukousviikon tilaisuudessa 23.1.2025 Mikkelin tuomiokirkossa<\/em><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Nuori kristikunta joutui ensimm\u00e4isin\u00e4 vuosisatoina monien kriisien keskelle. Yksi vaikeimmista ristiriidoista syntyi, kun Aleksandrian seurakunnassa alkoi esiinty\u00e4 opettaja, jonka mukaan Jumalan Poika on Is\u00e4\u00e4 alempi, ei ikuinen vaan luotu. T\u00e4m\u00e4n seurauksena kirkkoa uhkasi hajoaminen.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kriisi\u00e4 selvitt\u00e4\u00e4kseen Rooman keisari Konstantinus kutsui koolle vuonna 325 kirkolliskokouksen Nikean kaupunkiin. Paikka tunnetaan nykyisin Iznikin kaupunkina Turkin alueella. Sinne on linnuntiet\u00e4 noin 80 kilometri\u00e4 Istanbulista, jonka nimi puolestaan pitk\u00e4\u00e4n oli Konstantinopoli (= Konstantinuksen kaupunki). Kokoukseen osallistui 318 piispaa sek\u00e4 lis\u00e4ksi pappeja ja diakoneja. Monet heist\u00e4 olivat joutuneet k\u00e4rsim\u00e4\u00e4n kristittyjen vainoissa. Useat kantoivat yh\u00e4 merkkej\u00e4 ruumiissaan kidutuksista. Kirkolliskokoukseen osallistui my\u00f6s sen ajan kirkollisia kuuluisuuksia, muun muassa Myran piispa Nikolaos, josta on tullut joulupukin esikuva (Santa Claus).<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Nikeassa 1700 vuotta sitten pidetyll\u00e4 ensimm\u00e4isell\u00e4 ekumeenisella eli koko kirkkoa koskevalla konsiililla oli merkitt\u00e4v\u00e4t seuraukset kristinuskolle t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n asti. Siell\u00e4 hyv\u00e4ksyttiin Nikean uskontunnustus. Mit\u00e4 virkaa t\u00e4ll\u00e4 1700 vuotta vanhalla tunnustuksella on yh\u00e4?<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">T\u00e4ss\u00e4 esityksess\u00e4ni k\u00e4sittelen ensinn\u00e4 Nikean tunnustukset taustaa ja syntyvaiheita. Sitten esittelen yhden pienen lis\u00e4yksen ja sen traagiset seuraukset. Lopuksi pohdin, mik\u00e4 merkitys Nikean tunnustuksella on nykyajassa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Nikean tunnustuksen tausta ja syntyvaiheet<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Nikean uskontunnustus syntyi ratkaisevana aikana kristillisen kirkon historiassa. 300-luvun alussa kristinusko oli nousemassa valtakunnanlaajuiseksi uskonnoksi Rooman valtakunnassa. Samanaikaisesti se kohtasi my\u00f6s vakavia opillisia kiistoja. Erityisesti t\u00e4m\u00e4 koski aleksandrialaisen papin Areioksen ja h\u00e4nen kannattajiensa areiolaisten opetusta.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Areiolaiset v\u00e4ittiv\u00e4t, ett\u00e4 Kristus oli luotu olento. H\u00e4n ei ollut samaa olemusta kuin Is\u00e4 Jumala. Jos t\u00e4m\u00e4 hyv\u00e4ksytt\u00e4isiin, se tarkoittaisi, ettei Jeesus olisi oikeastaan Jumala. H\u00e4n olisi vain yksi Jumalan luoduista. T\u00e4llainen opetus muuttaisi apostolisen uskon kristilliseksi pakanuudeksi. Kristityt palvoisivat Kristuksessa jotain, joka ei ole t\u00e4ysin ja todellisesti Jumala. Samalla putoaisi pohja kolminaisuudelta ja Kristuksen pelastusty\u00f6lt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Keisari Konstantinus osallistui puheenjohtajana kirkolliskokouksen istuntoihin. Piispa Eusebius Kesarealaisen tervetuliaispuheeseen vastatessaan h\u00e4n sanoi: &#8221;Jumala on auttanut minua kaatamaan vainoajien jumalattoman mahdin, mutta enemm\u00e4n tuskaa kuin mitk\u00e4\u00e4n veriset taistelut sotilaana, on minulle tuottanut Jumalan kirkon sis\u00e4iset levottomuudet, jotka ovat olleet tuhoisia.&#8221; \u2013 Hyvin ajankohtainen muistutus meille t\u00e4m\u00e4n ajan kristityille ja kirkoille!<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Nikean kokouksen lopputuloksena Areios ja h\u00e4nt\u00e4 kannattaneet 17 piispaa j\u00e4iv\u00e4t tappiolle. Konsiili p\u00e4\u00e4tti kiistan vahvistamalla uskon Kristuksen t\u00e4yteen jumaluuteen ja h\u00e4nen olevan \u201dsyntynyt, ei luotu, joka on samaa olemusta kuin Is\u00e4\u201d. T\u00e4m\u00e4 opillinen lauseke tuli tunnetuksi Nikean uskontunnustuksena ja muodostaa kristillisen teologian perustan. Nikean uskontunnustus ei ollut vain teologinen voitto kristinuskolle, vaan se oli my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4 askel kirkon organisatorisessa ja opillisessa yhten\u00e4isyydess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Nikean uskontunnustus tiivist\u00e4\u00e4 kristillisen uskon keskeiset opit, erityisesti kolminaisuusopin ja Kristuksen kaksinaisen luonnon. Uskontunnustuksessa korostetaan, ett\u00e4 Jumala on yksi, mutta h\u00e4n ilmenee kolmessa persoonassa: Is\u00e4, Poika ja Pyh\u00e4 Henki. T\u00e4m\u00e4 kolminaisuusoppi on ollut haastava ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, mutta se on kristillisen teologian kulmakivi, joka yhdist\u00e4\u00e4 uskovat Jumalan yhteyteen.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kolminaisuuden lis\u00e4ksi toinen keskeinen teologinen elementti on usko Kristuksen ihmiseksituloon (inkarnaatio) ja yl\u00f6snousemukseen. Uskontunnustus korostaa Kristuksen t\u00e4ytt\u00e4 jumaluutta ja ihmisyytt\u00e4 sek\u00e4 h\u00e4nen kuolemaansa ja yl\u00f6snousemustaan ihmiskunnan pelastamiseksi. N\u00e4m\u00e4 opilliset lauseet tarjoavat syv\u00e4llisen k\u00e4sityksen Jumalan toiminnasta ihmiskunnan hyv\u00e4ksi. Kristuksen inkarnaatio tarkoittaa, ett\u00e4 Jumala tuli ihmiseksi, jakoi ihmiskunnan k\u00e4rsimykset ja tarjosi sovituksen mahdollisuuden kaikille ihmisille. T\u00e4m\u00e4 k\u00e4sitys Jumalan ja ihmisen suhteesta on keskeinen osa kristillist\u00e4 teologiaa ja hengellist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Nikean uskontunnustus on kristinuskon keskeisimpi\u00e4 ja historiallisesti merkitt\u00e4vimpi\u00e4 opillisia dokumentteja. Siit\u00e4 tuli kristillisen uskon peruspilari, joka m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 keskeiset opilliset periaatteet, kuten uskon kolminaisuuteen ja Kristuksen jumaluuteen.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Pyh\u00e4n Hengen osalta tunnustusta t\u00e4ydennettiin Konstantinopolissa vuonna 381 t\u00e4sment\u00e4m\u00e4ll\u00e4 niin Hengen suhdetta Is\u00e4\u00e4n ja Poikaan kuin my\u00f6s Hengen ty\u00f6t\u00e4 kirkossa. T\u00e4m\u00e4 muotoiltu ja hieman laajennettu versio hyv\u00e4ksyttiin Khalkedonin konsiilissa vuonna 451. Historiallisen tarkkuuden vuoksi joskus k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n pidemp\u00e4\u00e4 nime\u00e4 Nikean-Konstantinopolin uskontunnustus. T\u00e4m\u00e4 uskontunnustus on maailmalla laajimmin liturgisessa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oleva tunnustus.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Filioque-lis\u00e4yksen dramaattiset seuraukset<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Keisari Theodosius I koolle kutsumassa toisessa ekumeenisessa kirkolliskokouksessa Konstantinopolissa vuonna 381 siis t\u00e4smennettiin Nikean uskontunnusta. Taustalla oli tarve lausua Nikean vuonna 325 hyv\u00e4ksytty\u00e4 tunnustusta enemm\u00e4n Pyh\u00e4st\u00e4 Hengest\u00e4. Tarkoitus oli torjua k\u00e4sitykset, joiden mukaan Pyh\u00e4 Henki ei ollut jumalallinen persoona, vaan pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n Jumalan vaikuttava voima, ei siis Jumala ollenkaan.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Yhteisesti hyv\u00e4ksytyss\u00e4 muodossaan uskontunnustuksen kolmas osa alkoi: \u201dja Pyh\u00e4\u00e4n Henkeen, Herraan ja el\u00e4v\u00e4ksi tekij\u00e4\u00e4n, joka l\u00e4htee Is\u00e4st\u00e4\u201d jne. My\u00f6hemmin l\u00e4nness\u00e4 lis\u00e4ttiin t\u00e4h\u00e4n yksi latinankielinen sana: Filioque, suomeksi \u201dja Pojasta\u201d. Ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa Filioque-lis\u00e4ys oli l\u00e4nness\u00e4 Nikean uskontunnustuksessa vuonna 589 Espanjassa, Toledon kolmannessa kirkolliskokouksessa. Id\u00e4n kirkot eiv\u00e4t t\u00e4t\u00e4 hyv\u00e4ksyneet ja olivat oikeassa todetessaan, ett\u00e4 uskontunnustusta ei tulisi laajentaa kuin ekumeenisessa konsiilissa, johon kaikki kirkon \u201dhaarat\u201d osallistuvat.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Filioque-lis\u00e4yksen taustalla oli kirkkois\u00e4 Augustinuksen vakaumus, ett\u00e4 Henki on Is\u00e4n ja Pojan Henki. Hengen l\u00e4hteminen Is\u00e4st\u00e4 perustuu klassiseen raamatunkohtaan Joh. 15:26: \u201dTe saatte puolustajan; min\u00e4 l\u00e4het\u00e4n h\u00e4net Is\u00e4n luota. H\u00e4n, Totuuden Henki, l\u00e4htee Is\u00e4n luota ja todistaa minusta.\u201d Hengen l\u00e4hteminen Pojasta taas perustuu p\u00e4\u00e4si\u00e4isen j\u00e4lkeiseen Hengen antamiseen oppilaille, Joh. 20:22: \u201dSanottuaan t\u00e4m\u00e4n h\u00e4n puhalsi heit\u00e4 kohti ja sanoi: Ottakaa Pyh\u00e4 Henki\u201d.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">It\u00e4isen tradition mukaan haluttiin turvata Is\u00e4n erityisasema jumaluuden ainoana l\u00e4hteen\u00e4. Id\u00e4ss\u00e4 katsottiin, ett\u00e4 l\u00e4ntinen tulkinta edellytt\u00e4\u00e4 jumaluudessa olevan kaksi erillist\u00e4 jumalallisen l\u00e4hdett\u00e4. Samalla id\u00e4ss\u00e4 n\u00e4htiin Pojalla ja Hengell\u00e4 olevan erilaiset, mutta toisiaan t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4t roolit. L\u00e4nness\u00e4 haluttiin erottaa Poika ja Henki toisistaan asianmukaisella tavalla ja samalla osoittaa niiden olevan silti keskin\u00e4isess\u00e4 suhteessa kesken\u00e4\u00e4n. Voimakkaasti suhteeseen perustuva k\u00e4sitys persoonasta takasi sen, ett\u00e4 Henki tulkittaisiin oikein. Henki on my\u00f6s Kristuksen Henki. T\u00e4st\u00e4k\u00e4\u00e4n huolimatta l\u00e4nness\u00e4 ei katsottu, ett\u00e4 t\u00e4llainen opetus edellytt\u00e4\u00e4 kahta jumaluuden l\u00e4hdett\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Filioque-kiistan taustalla oli teologisten n\u00e4kemysten lis\u00e4ksi my\u00f6s L\u00e4nsi- ja It\u00e4-Rooman v\u00e4lisiin suhteisiin liittyvi\u00e4 poliittisia ja kirkkopoliittisia tekij\u00f6it\u00e4.&nbsp; L\u00e4nnen ja id\u00e4n kirkot olivat muutenkin alkaneet kehitty\u00e4 eri suuntiin. Tilanne alkoi k\u00e4rjisty\u00e4 800-luvulta l\u00e4htien eik\u00e4 lopulta en\u00e4\u00e4 sanoja s\u00e4\u00e4stelty.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Filioque-kiistasta tuli yksi niist\u00e4 syist\u00e4, jotka johtivat katolisen kirkon jakaantumiseen it\u00e4iseen- ja l\u00e4ntiseen traditioon (kreikkalaiskatoliseen ja roomalaiskatoliseen kirkkoon). T\u00e4m\u00e4 konkretisoitui ns. Suuressa skismassa vuonna 1054, kun paavin legaatti kardinaali Humbertus ja Konstantinopolin patriarkka Mikael Kerularios julistivat toisensa sek\u00e4 paavin- ja patriarkan istuimet kirkonkiroukseen. N\u00e4m\u00e4 olivat voimassa aina vuoteen 1965, jolloin paavi Paavali VI ja patriarkka Athenagoras I kumosivat ne yhteisell\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Id\u00e4n ja l\u00e4nnen kirkon hajaantumisen j\u00e4lkeen esiintyi my\u00f6s yhteyspyrkimyksi\u00e4. Ferraran ja Firenzen kirkolliskokouksissa saavutettiin id\u00e4n ja l\u00e4nnen kristittyjen v\u00e4linen yhteisymm\u00e4rrys 1438\/39 \u2013 tai silt\u00e4 n\u00e4ytti. L\u00e4ntisen teologian pohjalle rakentunut kompromissi ei kuitenkaan ollut kest\u00e4v\u00e4ll\u00e4 pohjalla.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Uusimmassa l\u00e4ntisess\u00e4 ja it\u00e4isess\u00e4 ekumeenisessa keskustelussa on tapahtunut kirkkojen teologista l\u00e4hentymist\u00e4. Molemmissa perinteiss\u00e4 on uudistettu kolminaisuusajattelua, jotta voitaisiin ilmaista Jumalan persoonallinen l\u00e4sn\u00e4olo maailmassa joustavammin. T\u00e4m\u00e4 on johtanut useissa l\u00e4ntisen tradition kirkoissa siihen, ett\u00e4 on joko luovuttu filique-lis\u00e4yksest\u00e4 tai siit\u00e4 on tullut vaihtoehtoinen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6. N\u00e4in suositteli mm. Luterilaisen maailmanliiton yleiskokous vuonna 1990.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Tuoreessa kirjassaan <em>Nikean uskontunnustus, lyhyt johdatus<\/em> (Sley-Media 2025) professori Phillip Cary toteaa: \u201d&#8212; se, mit\u00e4 filioque-termill\u00e4 halutaan ilmaista, on kyll\u00e4 totta, mutta se ei ole olennaista Nikean uskonopissa eik\u00e4 sen t\u00e4hden kuulu uskontunnustuksen tekstiin. &#8212; Toisaalta en my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ajattele, ett\u00e4 ilmaus on harhaoppia tai v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 opetusta. &#8212; Sen merkityst\u00e4 on joka tapauksessa selitett\u00e4v\u00e4, ja yksi mahdollinen tulkinta on, ett\u00e4 Henki l\u00e4htee Is\u00e4st\u00e4 Pojan kautta. T\u00e4llaiseen muotoiluun id\u00e4n ortodokseilla ei ole mit\u00e4\u00e4n huomautettavaa.\u201d (S. 100).<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">My\u00f6s Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa on k\u00e4yty keskustelua Nikean uskontunnustuksen sanamuodosta. Esimerkiksi kirkolliskokouksen k\u00e4sikirjakomitea piti mietinn\u00f6ss\u00e4\u00e4n 6\/1997 yhten\u00e4 vaihtoehtona Nikean uskontunnustuksen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ekumeenisesti j\u00e4tt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ekumeenisissa jumalanpalveluksissa filioque-lis\u00e4ys pois.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Hoitaessani piispan virkaa asia tuli esille piispainkokouksessa. Se hyv\u00e4ksyi 29.5.2019 suosituksen, jonka mukaan \u201dekumeenisissa sanajumalanpalveluksissa, rukoushetkiss\u00e4 ja kirkollisissa toimituksissa, jotka vietet\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4 ortodoksien kanssa, voidaan Nikean uskontunnustus lausua ilman filioque-lis\u00e4yst\u00e4 (\u201dja Pojasta\u201d) vuoden 381 muodossa. Kirkon virkaan vihkimisten tai asettamisen jumalanpalveluksissa tulee kuitenkin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Nikean uskontunnustuksesta l\u00e4ntist\u00e4 muotoa eli virallisesti hyv\u00e4ksytty\u00e4 tunnustusteksti\u00e4 filioque-lis\u00e4yksineen.\u201d<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Nikean tunnustuksen merkitys nykyajassa<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Miksi Nikean tunnustus on yh\u00e4 edelleen niin merkitt\u00e4v\u00e4, ett\u00e4 kirkoissa kautta maailman vietet\u00e4\u00e4n sen 1700-vuotisjuhlavuotta?<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ensinn\u00e4 Nikean uskontunnustus&nbsp;ilmaisee lyhyesti kristillisen uskon ja opin keskeisen sis\u00e4ll\u00f6n, ennen muuta uskon kolmiyhteiseen Jumalaan ja h\u00e4nen pelastustekoihinsa. Se kuvaa sit\u00e4, mik\u00e4 kristilliselle uskolle on yhteist\u00e4.&nbsp;Samalla se toimii tarpeellisena arvioinnin v\u00e4lineen\u00e4 uskonnollisesti sekavana aikana. Sit\u00e4 voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 mittarina arvioitaessa, onko jollain yhteis\u00f6ll\u00e4 muun kristikunnan kanssa yhteinen usko.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Uskontunnustukset voi n\u00e4hd\u00e4 rakennuksen runkona tai astian reunoina, joita ilman rakennus ei pysy pystyss\u00e4 tai neste astiassa. Yksil\u00f6n uskonn\u00e4kemyksi\u00e4 korostavana ja oppia v\u00e4heksyv\u00e4n\u00e4 aikana t\u00e4m\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4 huomata.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Toiseksi Nikean uskontunnustus toimii v\u00e4lineen\u00e4 kristillisen identiteetin rakentamisessa. Uskontunnustuksen lausuminen ei ole vain rituaali. Se on identiteetin ilmaus, jossa yksil\u00f6 julkisesti tunnustaa uskonsa keskeiset periaatteet ja liittyy osaksi laajempaa kristillist\u00e4 yhteis\u00f6\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Uskontunnustuksessa ilmaistu yhteinen usko yhdist\u00e4\u00e4 uskovat yli kulttuuristen ja maantieteellisten rajojen ja vahvistaa heid\u00e4n identiteetti\u00e4\u00e4n osana maailmanlaajuista kirkkoa. Jumalanpalveluksessa lausutussa uskontunnustuksessa liityt\u00e4\u00e4n samaan uskoon satojen miljoonien kristittyjen kanssa t\u00e4ss\u00e4 ajassa ja my\u00f6s niiden uskovien kanssa, jotka ovat jo p\u00e4\u00e4sseet perille.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kolmanneksi Nikean uskontunnustuksen tuoma vakaus ja jatkuvuus ovat erityisen t\u00e4rkeit\u00e4 aikana, jolloin monet perinteiset uskonk\u00e4sitykset ja arvot kyseenalaistetaan. Uskontunnustus antaa kristilliselle kirkolle perustan vastata uusiin kysymyksiin s\u00e4ilytt\u00e4en samalla uskollisuutensa alkuper\u00e4isille opillisille periaatteille.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">T\u00e4m\u00e4 vakaus tarjoaa my\u00f6s turvallisuutta uskoville, jotka voivat luottaa siihen, ett\u00e4 heid\u00e4n uskonsa pohjautuu vankkaan ja koeteltuun traditioon. Nikean uskontunnustus ei ole vain historiallinen asiakirja, vaan se on el\u00e4v\u00e4 osa kirkon teologista ja hengellist\u00e4 perint\u00f6\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Seppo H\u00e4kkinen<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">piispa emeritus<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Puhe Kristittyjen ykseyden rukousviikon tilaisuudessa 23.1.2025 Mikkelin tuomiokirkossa Nuori kristikunta joutui ensimm\u00e4isin\u00e4 vuosisatoina monien kriisien keskelle. Yksi vaikeimmista ristiriidoista syntyi, kun Aleksandrian seurakunnassa alkoi esiinty\u00e4 opettaja, jonka mukaan Jumalan Poika on Is\u00e4\u00e4 alempi, ei ikuinen vaan luotu. T\u00e4m\u00e4n seurauksena kirkkoa uhkasi hajoaminen. Kriisi\u00e4 selvitt\u00e4\u00e4kseen Rooman keisari Konstantinus kutsui koolle vuonna 325 kirkolliskokouksen Nikean kaupunkiin. Paikka &#8230; <a title=\"Mit\u00e4 virkaa 1700 vuotta vanhalla Nikean tunnustuksella?\" class=\"read-more\" href=\"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/2025\/01\/23\/mita-virkaa-1700-vuotta-vanhalla-nikean-tunnustuksella\/\" aria-label=\"Lue lis\u00e4\u00e4 aiheesta Mit\u00e4 virkaa 1700 vuotta vanhalla Nikean tunnustuksella?\">Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[36],"class_list":["post-4680","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-puheet-ja-saarnat","tag-36"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4680","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4680"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4680\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4681,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4680\/revisions\/4681"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4680"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4680"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4680"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}