Vuonna 2025 voi Kirkkopalveluissa pys\u00e4hty\u00e4 monen merkkivuoden \u00e4\u00e4rell\u00e4. Lyhyell\u00e4 perehtymisell\u00e4 historiaan l\u00f6ytyy kolme merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 tapahtumaa, jotka ovat vaikuttaneet j\u00e4rjest\u00f6n identiteettiin, vaikka tuolloin ei viel\u00e4 ollut tietoa edes Kirkkopalvelujen olemassaolosta.<\/p>\n\n\n\n
Ensinn\u00e4 ennen viimeisten s\u00e4\u00e4tyvaltiop\u00e4ivien p\u00e4\u00e4tt\u00e4mist\u00e4 pidettiin 11.4.1905 Helsingin nykyisen tuomiokirkon it\u00e4isess\u00e4 siipirakennuksessa Suomen Kirkon Sis\u00e4l\u00e4hetysseuran perustamiskokous. Koolla oli kolmisenkymment\u00e4 arvovaltaista henkil\u00f6\u00e4 muun muassa kirkon, yliopiston ja koululaitoksen piirist\u00e4. He olivat \u201deri suuntaisia kirkon yst\u00e4vi\u00e4\u201d, kuten perustajiin kuulunut Otto Aarnisalo on todennut. Sis\u00e4l\u00e4hetysseuran perustamisen takana olivat kaikki Suomen kirkon piispat ja valtiop\u00e4ivill\u00e4 istuneen pappiss\u00e4\u00e4dyn enemmist\u00f6.<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4n\u00e4 vuonna tulee kuluneeksi 120 vuotta yhden Kirkkopalvelujen \u201djuuren\u201d perustamisesta. Merkillepantavaa on se, ett\u00e4 Sis\u00e4l\u00e4hetysseura on alusta l\u00e4htien korostanut kirkollista luonnetta. Otto Aarnisalon mukaan sen ei tullut ainoastaan toimia kirkollisena j\u00e4rjest\u00f6n\u00e4, vaan \u201dkirkon elimen\u00e4\u201d ja kirkkoa varten. Seura on kytketty erottamattomasti kirkon vaiheisiin ja on sen uskollinen ty\u00f6ntekij\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Toiseksi saman vuoden joulukuussa, 5.12.1905 Helsingin pappiskonferenssin kokouksessa kannatettiin kristillisen lehden perustamista ja asetettiin v\u00e4liaikainen toimikunta asian eteenp\u00e4in viemiseksi. Yhteiskunnallinen tilanne synnytti tarpeen perustaa lehti, joka toimisi kristikansan \u00e4\u00e4nenkannattajana. Nimens\u00e4 lehti sai Hilja Haahden runosta Kaksi Kotimaata. Nimen tarkoitus oli viitata kahteen kotimaahan, ajalliseen kotiin ja kotimaahan sek\u00e4 iankaikkiseen is\u00e4nmaahan.<\/p>\n\n\n\n
Valmistelut eteniv\u00e4t ripe\u00e4sti ja Kotimaan ensimm\u00e4inen n\u00e4ytenumero ilmestyi 30.12.1905. Lehden toimituspoliittisen linjan kiteytti pastori Arthur Malin lehden perustamista koskevassa alustuksessaan. H\u00e4nen mukaansa Kotimaa \u201dei saa ajaa mink\u00e4\u00e4n erityisen puolueen politiikkaa, vaan tulee sen Kristuksen hengess\u00e4 arvostella tasapuolisesti ja Jumalan sanan mukaisesti kaikkia aikamme ilmi\u00f6it\u00e4 sek\u00e4 valtiollisia ja yhteiskunnallisia sek\u00e4 tieteellisi\u00e4 ja taiteellisia; samalla kun sen erityisesti on seurattava Jumalan valtakunnan ty\u00f6t\u00e4 yht\u00e4 hyvin ulkomailla kuin kotimaassa.\u201d<\/p>\n\n\n\n
\u201dKun lehden on oltava, mik\u00e4li mahdollista, kaikkien maamme kristittyjen \u00e4\u00e4nenkannattaja, tulee sen ty\u00f6skennell\u00e4 uskonnollisesti suvaitsevasti ja laajasyd\u00e4misesti, niin ett\u00e4 se my\u00f6skin seuraa eriuskolaisliikkeit\u00e4 sek\u00e4 kotona ett\u00e4 ulkomailla, jos kohta onkin v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, ett\u00e4 lehti erityisesti osoittaa rakkautta kansankirkkoamme ja sen suurta elinteht\u00e4v\u00e4\u00e4 kohtaan.\u201d<\/p>\n\n\n\n
Kuluvana vuotena vietet\u00e4\u00e4n Kotimaan 120-vuotisjuhlavuotta. Alusta l\u00e4htien Kotimaan teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on ollut tuoda kristinuskon, kristittyjen ja kirkon \u00e4\u00e4ni mediakentt\u00e4\u00e4n. Se ei ole her\u00e4tysliike- tai j\u00e4rjest\u00f6lehti, vaan laajasti ja avarasti ymm\u00e4rrettyn\u00e4 kirkon lehti. N\u00e4in se palvelee kirkkoa suomalaisessa yhteiskunnassa ja n\u00e4in kirkko palvelee suomalaista yhteiskuntaa.<\/p>\n\n\n\n
Kolmanneksi huhtikuussa 1945 Helsingiss\u00e4 vietetyill\u00e4 Kirkkop\u00e4ivill\u00e4 sai vauhtia hanke perustaa seurakuntaopisto. Asia oli ollut vireill\u00e4 jo aiemmin, mutta sota katkaisi suunnitelmien toteuttamisen. Kirkkop\u00e4ivill\u00e4 hallintoneuvos Eino Ahla ja SKSK:n sihteeri Toivo Laitinen pitiv\u00e4t alustukset Seurakuntaopiston perustamisesta. Suunnitelma sai innostuneen vastaanoton. Seurakuntaopisto tulisi olemaan kirkollinen ja kaikille kirkon piireille yhteinen laitos.<\/p>\n\n\n\n
Pyh\u00e4kouluyhdistys ja SKSK perustivat Seurakuntaopiston 25.9.1945. Asiat eteniv\u00e4t nopeasti ja 12.12.1945 laajennettu piispainkokous hyv\u00e4ksyi Seurakuntaopiston kirkon ty\u00f6elimeksi. Seuraavana vuonna perustettiin Suomen Kirkon Seurakuntaopiston S\u00e4\u00e4ti\u00f6. S\u00e4\u00e4dekirjan mukaan s\u00e4\u00e4ti\u00f6 yll\u00e4piti Seurakuntaopistoa, jonka yhteydess\u00e4 toimivat Luther-opisto, Pyh\u00e4kouluopisto, Nuoriso-opisto ja Luther-koti.<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4n\u00e4 vuonna tulee kuluneeksi 80 vuotta Seurakuntakuntaopiston perustamisesta. T\u00e4m\u00e4nkin Kirkkopalvelujen \u201djuuren\u201d tarkoitus on alusta l\u00e4htien olla kirkon opisto, siis toimia kirkon ty\u00f6v\u00e4lineen\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Kirkkopalveluissa vietet\u00e4\u00e4n vuonna 2025 kolmea eri merkkivuotta: Sis\u00e4l\u00e4hetysseura ja Kotimaa t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t 120-vuotta ja Seurakuntaopiston perustamisesta tulee 80 vuotta. Yhteist\u00e4 n\u00e4ille on ainakin kaksi asiaa.<\/p>\n\n\n\n
Ensinn\u00e4 kaikki kolme organisaatiota ovat syntyneet maamme murrosaikoina. Vuonna 1905 elettiin yhteiskunnallista ja katsomuksellista muutosaikaa. Ensimm\u00e4inen sortokausi ja suurlakko toivat tullessaan ep\u00e4varmuutta, levottomuutta ja ep\u00e4vakautta. Aatteellinen murros nosti esille voimakasta kirkon- ja uskonnonvastaisuutta. Vuonna 1945 puolestaan maamme oli sotien runtelema ja sen monenlaisista seurauksista k\u00e4rsiv\u00e4 yhteiskunta.<\/p>\n\n\n\n
Murrosaikoina kirkko etsi yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 tapoja auttaa ja tukea ihmisi\u00e4, toisaalta paikkaansa uusissa olosuhteissa. T\u00e4ss\u00e4 Sis\u00e4l\u00e4hetysseura, Kotimaa ja Seurakuntaopisto olivat merkitt\u00e4vi\u00e4 toimijoita.<\/p>\n\n\n\n
Toiseksi Sis\u00e4l\u00e4hetysseuraa, Kotimaata ja Seurakuntaopistoa yhdist\u00e4\u00e4 se, ett\u00e4 ne ovat korostetusti halunneet toimia kirkon ty\u00f6v\u00e4linein\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on erityisen t\u00e4rke\u00e4 huomata. Usein organisaatot rakentavat omaleimaisuuttaan korostamalla eroja toisiin yhteis\u00f6ihin, toisinaan jopa vastakkainasetteluja. T\u00e4m\u00e4 ei ole vierasta kirkossakaan. Kirkkopalvelujen \u201djuuriorganisaatiot\u201d toimivat p\u00e4invastoin. Ne ovat syntyneet palvelemaan kirkkoa.<\/p>\n\n\n\n
Sis\u00e4l\u00e4hetysseura, Kotimaa ja Seurakuntaopisto ovat vaikuttaneet vahvasti Kirkkopalvelujen identiteettiin. Vuodesta 2002 olen saanut olla mukana n\u00e4iden organisaatioiden hallinnossa. Minulle on tullut t\u00e4rke\u00e4ksi hahmottaa Kirkkopalvelujen teht\u00e4v\u00e4\u00e4 juuri sen nimen kautta.<\/p>\n\n\n\n
Kirkkopalvelut ei ole itsetarkoitus, vaan nimenomaan kirkon \u201dty\u00f6rukkanen\u201d, nimens\u00e4 mukaan Kirkkopalvelut, paino sanan j\u00e4lkimm\u00e4isess\u00e4 osassa. Se siis palvelee kirkkoa. Siin\u00e4 on sen teht\u00e4v\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Kirkkopalveluilla ei ole \u201domaa evankeliumia\u201d. Se ei aja omaa asiaansa tai agendaansa, vaan se on Kirkkopalvelut, paino sanan ensimm\u00e4isess\u00e4 osassa. Se on osa kirkkoa. Siin\u00e4 on sen vahvuus.<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4n\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4ttyy 12 vuotta kest\u00e4nyt Kirkkopalvelujen valtuuston puheenjohtajuuteni. Toiveeni on, ett\u00e4 Kirkkopalvelut my\u00f6s tulevaisuudessa on nimens\u00e4 mukainen, sanan molemmissa merkityksiss\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in se t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 parhaiten sen tarkoituksen, jota varten se on olemassa.<\/p>\n\n\n\n
Seppo H\u00e4kkinen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Vuonna 2025 voi Kirkkopalveluissa pys\u00e4hty\u00e4 monen merkkivuoden \u00e4\u00e4rell\u00e4. Lyhyell\u00e4 perehtymisell\u00e4 historiaan l\u00f6ytyy kolme merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 tapahtumaa, jotka ovat vaikuttaneet j\u00e4rjest\u00f6n identiteettiin, vaikka tuolloin ei viel\u00e4 ollut tietoa edes Kirkkopalvelujen olemassaolosta. Ensinn\u00e4 ennen viimeisten s\u00e4\u00e4tyvaltiop\u00e4ivien p\u00e4\u00e4tt\u00e4mist\u00e4 pidettiin 11.4.1905 Helsingin nykyisen tuomiokirkon it\u00e4isess\u00e4 siipirakennuksessa Suomen Kirkon Sis\u00e4l\u00e4hetysseuran perustamiskokous. Koolla oli kolmisenkymment\u00e4 arvovaltaista henkil\u00f6\u00e4 muun muassa kirkon, yliopiston ja … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[36],"class_list":["post-4729","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-puheet-ja-saarnat","tag-36"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4729","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4729"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4729\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4730,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4729\/revisions\/4730"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4729"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4729"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4729"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}