Kirkonseudun kolumni 4.6.2025<\/p>\n\n\n\n
\u201dEr\u00e4s luterilaista kirkkoa jatkuvasti uhkaava vaara on reformoidulle kristillisyydelle luonteenomainen kirkkovuoden romuttaminen ja sit\u00e4 seuraava sanoman yksipuolistuminen. T\u00e4m\u00e4 vaara on sit\u00e4 suurempi, mit\u00e4 heikommin kirkon ty\u00f6ntekij\u00e4kunta on sis\u00e4ist\u00e4nyt kirkkovuoden idean ja rakenteen sek\u00e4 eri juhlien yhteyden toisiinsa.\u201d<\/p>\n\n\n\n
N\u00e4in profeetallisesti kirjoitti vuosikymmeni\u00e4 sitten professori Pentti Lempi\u00e4inen klassikkoteoksessaan Pyh\u00e4t ajat. Lempi\u00e4isen ennustus on valitettavasti toteutunut. Suomalaisessa kristillisyydess\u00e4 helluntai on j\u00e4\u00e4nyt toisarvoiseksi kirkkovuoden muihin p\u00e4\u00e4juhliin verrattuna.<\/p>\n\n\n\n
Helluntain muuttaminen yksip\u00e4iv\u00e4iseksi on merkinnyt yleisen maallistumiskehityksen ohessa lopullista helluntain aseman ja merkityksen heikentymist\u00e4. Evankeliumikirjan tuntemaa helluntaiaattoa ei seurakunnissa juuri vietet\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Miksi helluntai on t\u00e4rke\u00e4? Miksi sen viett\u00e4misest\u00e4 kannattaa pit\u00e4\u00e4 huolta?<\/p>\n\n\n\n
Helluntai on Pyh\u00e4n Hengen vuodattamisen p\u00e4iv\u00e4. Sit\u00e4 vietet\u00e4\u00e4n 50 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4si\u00e4isen j\u00e4lkeen. Se on kristikunnan vanhinta juhla-ainesta. Itsen\u00e4isen\u00e4 juhlana sit\u00e4 on vietetty 200-luvulta alkaen.<\/p>\n\n\n\n
Ilman helluntaita ei olisi kristillist\u00e4 kirkkoa. Siksi se on kirkkovuodessa ollut joulun ja p\u00e4\u00e4si\u00e4isen rinnalla keskeinen juhlap\u00e4iv\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 on hyv\u00e4 huomata, ettei kirkkovuosi ole mik\u00e4 tahansa mielivaltaisesti kokoon kyh\u00e4tty luomus. Sen juhlissa on kysymys kristillisen uskon keskeisimmist\u00e4 asioista. Kirkon jumalanpalvelusel\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on kaksi kirkkovuoteen kytkeytyv\u00e4\u00e4 perusperiaatetta.<\/p>\n\n\n\n
Ensimm\u00e4inen perusperiaate on muistaminen (anamneesi). Se tarkoittaa pelastushistorian tulevan el\u00e4v\u00e4ksi nykyisyydeksi. Kyse ei ole menneisyyden muistelemisesta, vaan el\u00e4v\u00e4n Jumalan kohtaamisesta t\u00e4ss\u00e4 ja nyt. Kirkkovuoden viett\u00e4minen v\u00e4litt\u00e4\u00e4 sanassa ja sakramenteissa kirkon Herran todellisen l\u00e4sn\u00e4olon seurakuntansa keskelle.<\/p>\n\n\n\n
Toinen perusperiaate on Pyh\u00e4n Hengen avuksi pyyt\u00e4minen (epikleesi). Kirkko on kaikessa riippuvainen Pyh\u00e4st\u00e4 Hengest\u00e4. H\u00e4n kirkastaa meille Kristuksen ja h\u00e4nen koko ty\u00f6ns\u00e4. \u201dPyh\u00e4 Henki tuo Jumalan hyvyyden ja Kristuksen rakkauden meid\u00e4n keskellemme\u201d, Katekismus opettaa. Pyh\u00e4 Henki vaikuttaa kirkon toiminnoissa, jumalanpalveluksessa, sanassa ja sakramenteissa.<\/p>\n\n\n\n
Kirkon hengellisen el\u00e4m\u00e4n n\u00e4ivettyminen ei johdu ideoiden, ohjelmien, suunnitelmien tai strategioiden puutteesta. Syyt\u00e4 on pikemminkin etsitt\u00e4v\u00e4 hengellisen voiman puutteesta. Tarvitsemme Pyh\u00e4\u00e4 Henke\u00e4. Olisiko kirkossamme tarkistettava t\u00e4rkeysj\u00e4rjestyst\u00e4? Jeesus kehottaa: \u201dEtsik\u00e4\u00e4 ennen kaikkea Jumalan valtakuntaa ja h\u00e4nen vanhurskasta tahtoaan, niin teille annetaan kaikki t\u00e4m\u00e4kin.\u201d (Matt. 6:33).<\/p>\n\n\n\n
Kirkon el\u00e4m\u00e4 ja tulevaisuus on kiinni siit\u00e4, ett\u00e4 Pyh\u00e4 Henki saa tehd\u00e4 ty\u00f6t\u00e4\u00e4n kirkossamme. Pyh\u00e4 Henki on rukouksen henki, Jumalan voiman ja armon henki. Pyh\u00e4 Henki on kaiken uudeksi luova henki. Sit\u00e4 me ennen kaikkea kirkkona tarvitsemme.<\/p>\n\n\n\n
Seppo H\u00e4kkinen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Kirkonseudun kolumni 4.6.2025 \u201dEr\u00e4s luterilaista kirkkoa jatkuvasti uhkaava vaara on reformoidulle kristillisyydelle luonteenomainen kirkkovuoden romuttaminen ja sit\u00e4 seuraava sanoman yksipuolistuminen. T\u00e4m\u00e4 vaara on sit\u00e4 suurempi, mit\u00e4 heikommin kirkon ty\u00f6ntekij\u00e4kunta on sis\u00e4ist\u00e4nyt kirkkovuoden idean ja rakenteen sek\u00e4 eri juhlien yhteyden toisiinsa.\u201d N\u00e4in profeetallisesti kirjoitti vuosikymmeni\u00e4 sitten professori Pentti Lempi\u00e4inen klassikkoteoksessaan Pyh\u00e4t ajat. Lempi\u00e4isen ennustus on valitettavasti … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4,32],"tags":[36],"class_list":["post-4732","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjoituksia","category-kolumni","tag-36"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4732","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4732"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4732\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4733,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4732\/revisions\/4733"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4732"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4732"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4732"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}