Kirjoitus Karjalan Kunnaissa 2\/2025 6.6.2025<\/p>\n\n\n\n
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon nelj\u00e4s hiippakunta aloitti toimintansa vuoden 1897 alussa. Piispanistuimen paikaksi valikoitui Savonlinna keskeisen sijaintinsa vuoksi. Poliittisista syist\u00e4 it\u00e4isen Suomen vanha piispankaupunki Viipuri ei tuolloin tullut kysymykseen.<\/p>\n\n\n\n
Perustettuun Savonlinnan hiippakuntaan kuului kuusi erilaista aluetta: Etel\u00e4-Savo ja It\u00e4-Savo, Etel\u00e4-Karjala eli Viipuri ymp\u00e4rist\u00f6ineen ja Kannas, Laatokan Karjala, Pohjois-Karjala eli Yl\u00e4-Karjalan ja Ala-Karjalan rovastikunnat, Kymenlaakso sek\u00e4 viel\u00e4 Suomenlahden saaret Suursaari, Lavansaari, Tyt\u00e4rsaari, Seiskari sek\u00e4 Kotkan edustan Haapasaari.<\/p>\n\n\n\n
Uuteen hiippakuntaan kuului kahdeksan rovastikuntaa, joissa oli yhteens\u00e4 99 kirkkoherrakuntaa ja 662 000 asukasta.<\/p>\n\n\n\n
Savonlinnasta Viipuriin<\/p>\n\n\n\n
Suomen itsen\u00e4istytty\u00e4 kirkon oli helpompi j\u00e4rjestell\u00e4 asioitaan kuin osana Ven\u00e4j\u00e4\u00e4. Maan jakaminen nelj\u00e4\u00e4n hiippakuntaan oli syntynyt 1800-luvun lopulla kompromissiratkaisuna, jota ei pidetty kirkollisesti tyydytt\u00e4v\u00e4n\u00e4. Osana laajempaa hiippakuntauudistusta Savonlinnan piispanistuin p\u00e4\u00e4tettiin siirt\u00e4\u00e4 Viipuriin ja nimi muuttaa Viipurin hiippakunnaksi 1.7.1925 lukien.<\/p>\n\n\n\n
Viipurin hiippakunnan tuomiokapituli sai tilat vanhasta kaupunginosasta Vahtitorninkadun ja Possenkadun kulmasta. Kaupungin vanhimmasta kirkollisesta rakennuksesta, silloiselta nimelt\u00e4\u00e4n Agricolan kirkko, tuli tuomiokirkko.<\/p>\n\n\n\n
Savonlinnan piispa Otto Immanuel Colliander oli kuollut joulukuussa 1924. Uudeksi piispaksi valittiin kirkkoherra, kansanedustaja, dosentti Erkki Kaila. N\u00e4in Viipurissa toimi j\u00e4lleen luterilainen piispa pitk\u00e4n, Suuresta Pohjan sodasta 1710 alkaneen katkoksen j\u00e4lkeen.<\/p>\n\n\n\n
Piispa Erkki Kaila oli tunnettu julkisuuden henkil\u00f6 ja h\u00e4nt\u00e4 pidettiin etev\u00e4n\u00e4 ja monipuolisena teologina. H\u00e4nell\u00e4 oli laaja kirjallinen tuotanto ja h\u00e4net tunnettiin erinomaisena puhujana. H\u00e4n solmi yhteyksi\u00e4 aktiivisesti eri puolille yhteiskuntaa, h\u00e4n oli mm. viipurilaisen Torkkelin killan perustajia.<\/p>\n\n\n\n
Vuodesta 1925 alkanutta aikaa talvisotaan saakka on kutsuttu Viipurin hiippakunnan onnelliseksi rauhan kaudeksi. Hiippakunnassa perustettiin uusia seurakuntia, rakennettiin ja korjattiin kirkkoja ja seurakuntataloja sek\u00e4 pantiin alulle uutta seurakunnallista toimintaa. El\u00e4m\u00e4 oli vire\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Seuraava piispanvaihdos tapahtui vuonna 1935, kun Erkki Kaila siirtyi arkkipiispaksi ja h\u00e4nen tilalleen Viipurin hiippakuntaan nimitettiin esittelij\u00e4neuvos Yrj\u00f6 Loimaranta. H\u00e4n aloitti toimintansa lupaavissa merkeiss\u00e4. Pian kuitenkin sairaus verotti h\u00e4nen voimiaan ja rajoitti viranhoitoa. Vuosikymmenen lopussa sodan uhka vaikutti monin tavoin seurakuntien el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n
Talvisodan sytytty\u00e4 tuomiokapituli joutui evakkoon. Se siirtyi joulukuun 1939 alkup\u00e4ivin\u00e4 Savitaipaleelle. Sotatilanteen kehitytty\u00e4 kriittiseksi evakkomatka jatkui Korpilahdelle.<\/p>\n\n\n\n
Viipurista Mikkeliin<\/p>\n\n\n\n
Talvisodan seurauksena Viipurin hiippakunnan tuomiokapituli siirtyi Mikkeliin huhtikuusta 1940 l\u00e4htien. Piispa Loimaranta kuoli Mikkeliss\u00e4 joulukuussa 1942. H\u00e4nen seuraajanaan aloitti 1.4.1943 piispaksi valittu professori Ilmari Salomies. H\u00e4n vaikutti merkitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla karjalaisen heimon hoitamiseen ja tulevaisuuteen viime sotien kurimuksessa ja sen j\u00e4lkeen.<\/p>\n\n\n\n
Elokuussa 1943 tuomiokapituli p\u00e4\u00e4si palaamaan hiippakuntakaupunkiinsa Viipuriin. Aika j\u00e4i lyhyeksi, sill\u00e4 kes\u00e4kuussa 1944 tuli l\u00e4ht\u00f6 jo toisen kerran evakkoon.<\/p>\n\n\n\n
Kapituli asettui ensinn\u00e4 Valkealan kirkkoherran pappilaan. Siell\u00e4 toimittiin pari kuukautta. Tuomiokapitulilta l\u00e4hti pyynt\u00f6 opetusministeri\u00f6lle, ett\u00e4 virasto siirrett\u00e4isiin Mikkeliin. Esitys toteutui ja kapituli muutti Mikkeliin elokuussa 1944, t\u00e4ll\u00e4 kertaa pysyv\u00e4sti. Aluksi sijoituttiin osuusliike Suur-Savon omistaman Kasarminkatu 10 B:n pariin asuntoon.<\/p>\n\n\n\n
Tuomiokapituli kuitenkin toivoi voivansa pian muuttaa huoneisiin, jotka sit\u00e4 varten oli suunniteltu talvisodan j\u00e4lkeen, mutta joissa jatkosodan aikana toimi P\u00e4\u00e4majan henkil\u00f6st\u00f6\u00e4. Toive toteutui 1.3.1945, jolloin tuomiokapituli p\u00e4\u00e4si muuttamaan Mikkelin S\u00e4\u00e4st\u00f6pankin taloon torin laidalle osoitteeseen Hallituskatu 3.<\/p>\n\n\n\n
Virallinen asetus Viipurin piispanistuimen siirtymisest\u00e4 Mikkeliin annettiin 9.3.1945. Samalla nimi vaihtui Mikkelin hiippakunnaksi huhtikuun alusta lukien. Kaksi vuosikymment\u00e4 Viipurissa painui historiaan.<\/p>\n\n\n\n
Tuomiokapitulin asettuminen Mikkeliin ja valtioneuvoston asetus piispanistuimen siirrosta merkitsi monia muutoksia. Kyse ei ollut pelk\u00e4st\u00e4 nimen vaihtumisesta. Hallinnollisia ja teknisi\u00e4 muutoksia paljon t\u00e4rke\u00e4mpi oli henkinen ja hengellinen merkitys koko hiippakunnalle ja erityisesti Mikkelille.<\/p>\n\n\n\n
Karjalan perint\u00f6 ja teht\u00e4v\u00e4<\/p>\n\n\n\n
Vuonna 2025 Mikkelin hiippakunnassa vietet\u00e4\u00e4n kaksinkertaista merkkivuotta. Kuluneeksi tulee 100 vuotta piispanistuimen siirtymisest\u00e4 Savonlinnasta Viipuriin ja 80 vuotta Viipurista Mikkeliin.<\/p>\n\n\n\n
Merkkivuosi muistuttaa yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 Karjalan hengellisest\u00e4 perinn\u00f6st\u00e4. Arvioidessaan Viipurin hiippakunnan perint\u00f6\u00e4 piispa Salomies totesi kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1945: \u201dEtenkin ennen nykyisi\u00e4 sotia elettyin\u00e4 rauhan vuosina hiippakunnan lukuisissa seurakunnissa oli k\u00e4ynniss\u00e4 vire\u00e4 ja monipuolinen hengellinen toiminta, jonka veroista vain harvat maamme seudut omalta pohjaltaan kyennev\u00e4t osoittamaan.\u201d<\/p>\n\n\n\n
Toisaalta merkkivuosi muistuttaa teht\u00e4v\u00e4st\u00e4 vaalia Karjalan hengellist\u00e4 perint\u00f6\u00e4, joka siirtoseurakuntien lakkauttamisen my\u00f6t\u00e4 uskottiin kirkkohallitukselle ja Mikkelin tuomiokapitulille. Se on merkinnyt esimerkiksi konkreettisten muistomerkkien pystytt\u00e4mist\u00e4 ja seurakuntien historian ja arvoesineiden tallettamista. Ennen kaikkea Karjalan hengellisen perinn\u00f6n vaaliminen on tarkoittanut turvautumista Kaikkivaltiaaseen Jumalaan, ja t\u00e4m\u00e4n uskon siirt\u00e4mist\u00e4 tuleville sukupolville.<\/p>\n\n\n\n
Piispa Salomies totesi Laatokan-Karjalan heimop\u00e4ivill\u00e4 1948, ett\u00e4 \u201dkadotetun Karjalan miehell\u00e4 ja naisella ei ole oikeutta vain menneeseen aikaan, vaan h\u00e4net on kutsuttu katsomaan t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n ja tulevaisuuteen. Siksi ei — tarkoituksena ole kantaa katseittemme eteen yksin sit\u00e4 Karjalaa, joka kerran oli, vaan edell\u00e4 sen sit\u00e4 Karjalaa, joka on ja joka tuleva on.\u201d<\/p>\n\n\n\n
Seppo H\u00e4kkinen<\/p>\n\n\n\n
piispa emeritus, TT<\/p>\n\n\n\n
<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Kirjoitus Karjalan Kunnaissa 2\/2025 6.6.2025 Suomen evankelis-luterilaisen kirkon nelj\u00e4s hiippakunta aloitti toimintansa vuoden 1897 alussa. Piispanistuimen paikaksi valikoitui Savonlinna keskeisen sijaintinsa vuoksi. Poliittisista syist\u00e4 it\u00e4isen Suomen vanha piispankaupunki Viipuri ei tuolloin tullut kysymykseen. Perustettuun Savonlinnan hiippakuntaan kuului kuusi erilaista aluetta: Etel\u00e4-Savo ja It\u00e4-Savo, Etel\u00e4-Karjala eli Viipuri ymp\u00e4rist\u00f6ineen ja Kannas, Laatokan Karjala, Pohjois-Karjala eli Yl\u00e4-Karjalan ja … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[36],"class_list":["post-4734","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjoituksia","tag-36"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4734","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4734"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4734\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4736,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4734\/revisions\/4736"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4734"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4734"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4734"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}