{"id":4794,"date":"2025-11-30T18:05:26","date_gmt":"2025-11-30T18:05:26","guid":{"rendered":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/?p=4794"},"modified":"2025-12-06T18:07:41","modified_gmt":"2025-12-06T18:07:41","slug":"hautausmaiden-monta-tehtavaa-2","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/2025\/11\/30\/hautausmaiden-monta-tehtavaa-2\/","title":{"rendered":"Hautausmaiden monta teht\u00e4v\u00e4\u00e4"},"content":{"rendered":"\n

Esitelm\u00e4 talvisodan syttymisen muistotilaisuudessa 30.11.2025 Lappeenrannassa<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Hautausmaat ovat niin itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4 osa jokaisen kunnan ja seurakunnan aluetta, ettei niiden teht\u00e4v\u00e4\u00e4 tule sen syv\u00e4llisemmin ajatelleeksi. N\u00e4in on ollut aikoinaan my\u00f6s Karjalaan j\u00e4\u00e4neill\u00e4 hautausmailla. Kuitenkin hautausmailla muistomerkkeineen on monta teht\u00e4v\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Viipurin Lepolan hautausmaasta valokuvadokumentointia ja tutkimusta tehnyt FM, kanttori Kaisa Kautto on todennut, ett\u00e4 \u201dProjekti on havahduttanut huomaamaan, kuinka monitasoista yksil\u00f6iden ja yhteis\u00f6n historiaa hautausmaihin kytkeytyy.\u201d (Suomalaista hautausmaa- ja hautauskulttuuria Viipurissa. Kalmistopiiri 11.10.2022).<\/p>\n\n\n\n

Samoin kirjoittavat Karjalan tutkimuslaitoksen tutkijat, FT Ismo Bj\u00f6rn ja YTT Pirjo P\u00f6ll\u00e4nen: Hautausmaa \u201dei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n viimeinen leposija, k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llinen ja praktinen valinta, vaan siihen liittyy monia arvaamattomia merkityksi\u00e4.\u201d (Hautausmaa hyvinvointivaltion l\u00e4hipalveluna maaseutukyliss\u00e4: etnografinen tutkimus hautausmaasta osana maaseudun arjen elinvoimaa. Alue ja Ymp\u00e4rist\u00f6 2\/2024, s 50\u201369).<\/p>\n\n\n\n

Hautausmaat ovat syntyneet tarpeesta sijoittaa ihmisen maatuva ruumis sellaiseen paikkaan, jossa se ei ole haitaksi el\u00e4ville. Inhorealistisesti ajatellen hautausmaat ovat osa yhteiskunnan puhtaanapitoj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4. Kuollut on k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4 ja ruumis h\u00e4vitett\u00e4v\u00e4 kunnioittavasti ja siten, ett\u00e4 se ei aiheuta uhkaa terveydelle. Kuitenkin hautausmailla on lis\u00e4ksi muita yht\u00e4 t\u00e4rkeit\u00e4 teht\u00e4vi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Suomessa luterilaisen kirkon seurakunnilla on hautaustoimilain ja kirkkolain mukaisesti velvollisuus yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 hautausmaita ja osoittaa niilt\u00e4 hautoja vainajien hautaamista varten. Valtaosa suomalaisista hautausmaista on ollut ja on siten seurakuntien yll\u00e4pit\u00e4mi\u00e4, joten ne ovat my\u00f6s uskonnollisia paikkoja. Kristillisen k\u00e4sityksen mukaan ruumis odottaa yl\u00f6snousemusta leposijassaan pyhitetyll\u00e4 hautausmaalla.<\/p>\n\n\n\n

Hautausmaat ovat konkreettisia muistuttajia kuolemasta. Pitk\u00e4t hautakivien rivit ja my\u00f6s jo r\u00e4nsistyneet ja kadonneet muistomerkit kertovat karua kielt\u00e4\u00e4n ihmisel\u00e4m\u00e4n katoavaisuudesta. N\u00e4in kuoleman todellisuus ei p\u00e4\u00e4se unohtumaan el\u00e4m\u00e4nhallintaa korostavalta nykyihmiselt\u00e4. Kuolema on osa el\u00e4m\u00e4\u00e4, haluamme sit\u00e4 tai emme.<\/p>\n\n\n\n

Kulttuurissamme ei ole yhdentekev\u00e4\u00e4, minne ihmisten j\u00e4\u00e4nn\u00f6kset sijoitetaan. Niiden halutaan olevan siunatussa maassa. Hyvin merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 sotien aikana olikin se, ett\u00e4 kaatuneet haluttiin tuoda haudattaviksi kotiseudulle. Se ilmensi, kuten hautausmaamme ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4, kristillist\u00e4 ihmisk\u00e4sityst\u00e4, jossa vainaja n\u00e4hd\u00e4\u00e4n arvokkaana. Samalla on hyv\u00e4 huomata, ett\u00e4 hautausmaa luo yhteisen hengellisen ilmapiirin, joka ei tyhjene pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n maamme kristilliseen kulttuuriin. Hautausmaalla pyh\u00e4n k\u00e4sitt\u00e4minen ja kokeminen on universaalia ja monien erilaisten uskontojen ja kulttuureiden m\u00e4\u00e4ritt\u00e4m\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Hautausmaat toimivat surun kohtaamisen paikkana. Vuosisatojen ajan on haudan \u00e4\u00e4rell\u00e4 k\u00e4yty muistelemassa poisnukkuneita l\u00e4heisi\u00e4. Haudan hoito ja vierailut haudalla ovat osa suruty\u00f6t\u00e4 ja luopumista, my\u00f6s vuosikymmenten takaa. Kynttil\u00e4 tai kukkakimppu on itse asiassa vahva viesti ajan ja paikan rajat ylitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 rakkaudesta ja muistamisesta.<\/p>\n\n\n\n

Alueluovutukset Neuvostoliitolle toisen maailmansodan j\u00e4lkeen tarkoittivat, ett\u00e4 monen perheen sukuhaudat j\u00e4iv\u00e4t uusien rajojen taakse, eik\u00e4 niiden hoitaminen ollut en\u00e4\u00e4 mahdollista. Ylisukupolviset sukusiteet, joista sukuhaudat perinteisesti kertovat, olivat alueluovutusten my\u00f6t\u00e4 katkenneet. Vasta uudet haudat uusilla kotiseuduilla tulivat sitomaan perheit\u00e4 sijoituspaikkakunnilleen.<\/p>\n\n\n\n

Karjalaan j\u00e4\u00e4neiden vainajien muistomerkit syntyiv\u00e4t 1950-luvulta alkaen, kun siirtokarjalaiset eiv\u00e4t voineet vierailla luovutetun Karjalan hautausmailla. Ne pystytettiin eri puolille Suomea symbolisiksi paikoiksi, joissa omaiset saattoivat muistaa rajan taakse j\u00e4\u00e4neit\u00e4 l\u00e4heisi\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Muistomerkit tarjosivat henkisen kiinnekohdan evakoille, jotka eiv\u00e4t voineet palata kotiseudulleen. Ne auttoivat siirtokarjalaisia juurtumaan uuteen kotiseutuun, kun kaipuuta ei voinut purkaa vierailuilla alkuper\u00e4isill\u00e4 haudoilla. Muistomerkkien \u00e4\u00e4rell\u00e4 j\u00e4rjestettiin muistotilaisuuksia, seppeleenlaskuja ja hartaushetki\u00e4. Ne vahvistivat yhteis\u00f6llisyytt\u00e4 ja kulttuurista identiteetti\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kun nyt ei ole mahdollista k\u00e4yd\u00e4 Karjalaan j\u00e4\u00e4neill\u00e4 hautausmailla, ovat yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 Karjalaan j\u00e4\u00e4neiden vainajien muistomerkit ja toisaalta niin siviili- kuin sankarihautausmaiden nettisivut sit\u00e4kin t\u00e4rke\u00e4mpi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Hautausmaa on samaan aikaan julkinen puisto ja yksityinen muiston yll\u00e4pit\u00e4misen paikka. Se on my\u00f6s monella tapaa poliittinen n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6. Hautausmaa julkisena tilana on rakentanut ja yhdist\u00e4nyt kansakuntaa. Erityisesti toisen maailmansodan j\u00e4lkeisess\u00e4 ajassa hautausmaat ovat olleet my\u00f6s hyvinvointivaltion symbolisia ja konkreettisia ilmentymi\u00e4 \u2013 kaikille yhteisi\u00e4 ja yht\u00e4l\u00e4isi\u00e4 \u201dJumalan puistoja\u201d. T\u00e4m\u00e4 sama merkitys hautausmailla on edelleen. Keskeisess\u00e4 asemassa ovat my\u00f6s hautausmaiden julkiset seremoniat ja vuosittain toistuvat t\u00e4rkeimm\u00e4t hautausmaap\u00e4iv\u00e4t, kuten \u00e4itienp\u00e4iv\u00e4, pyh\u00e4inp\u00e4iv\u00e4 ja joulu.<\/p>\n\n\n\n

Kun pystyt\u00e4mme hautakiven ja vaalimme sen ja haudan kuntoa ja huolehdimme hautausmaista, kunnioitamme haudoissa lep\u00e4\u00e4vien ihmisten muistoa. Tietoisuus sukupolvien ketjusta vahvistuu, kun vanhemmat ja isovanhemmat yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4t lasten ja lastenlasten ymm\u00e4rryst\u00e4 vainajien kunnioittamisesta. T\u00e4m\u00e4 hautausmaiden teht\u00e4v\u00e4 sukujen ja sukupolvien historian v\u00e4litt\u00e4misest\u00e4 korostuu rajan taakse j\u00e4\u00e4neiden hautausmaiden ja sankarihautausmaiden kohdalla. Siksikin on valitettavaa, ettei nyt ole mahdollisuutta vierailla hautausmailla ja hoitaa niit\u00e4. Samalla rajan taakse j\u00e4\u00e4neisiin hautausmaihin ja muistomerkkeihin kohdistuva tuhoaminen ja ilkivalta satuttavat syv\u00e4sti.<\/p>\n\n\n\n

Hautausmaat kokoavat historiaa. Monet hautausmaaymp\u00e4rist\u00f6t on luokiteltu valtakunnallisesti merkitt\u00e4viksi kulttuuriymp\u00e4rist\u00f6iksi. Hautamuistomerkeill\u00e4 voi olla taiteellista arvoa. Hautausmaat ovat usein paikkakunnan muisti. Ne kertovat kulttuuriymp\u00e4rist\u00f6in\u00e4 paikkakunnan henkil\u00f6historiasta ja pys\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t satunnaisen k\u00e4vij\u00e4n maamme historian \u00e4\u00e4relle sankarihaudoilla ja yhteismuistomerkeill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Muistomerkit ja -kivet kertovat edesmenneist\u00e4 sukupolvista ja heid\u00e4n el\u00e4m\u00e4nvaiheistaan. Useimmilla paikkakunnilla hautausmaa onkin merkitt\u00e4v\u00e4 paikallishistorian l\u00e4hde. My\u00f6s t\u00e4m\u00e4 hautausmaiden teht\u00e4v\u00e4 korostuu rajan taakse j\u00e4\u00e4neiden Karjalan hautausmaiden kohdalla. Paikkakunnan muistina niiden t\u00e4rveleminen ja tuhoaminen viestiv\u00e4t halusta h\u00e4vitt\u00e4\u00e4 historia.<\/p>\n\n\n\n

Ihmisten ja yhteis\u00f6n historian lis\u00e4ksi hautausmailla on havaittavissa my\u00f6s erilaisten henkisten virtausten sek\u00e4 ideologioiden muutokset. On surullista ja samalla ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 monien hautamuistomerkkien alla lep\u00e4\u00e4 vainajia, joita ei en\u00e4\u00e4 kukaan henkil\u00f6kohtaisesti muista. Meid\u00e4n teht\u00e4v\u00e4mme on kuitenkin pit\u00e4\u00e4 hautausmaista huolta.<\/p>\n\n\n\n

Hautausmaita on kutsuttu sivistyksen mittariksi. Maamme hautausmaat ovat hyvin hoidettuja ja se kertoo paljon kansamme arvoista. Vastaavasti voi kysy\u00e4, millaista sivistym\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4 ja brutalismia edustavat ne, jotka turmelevat hautausmaita ja muistomerkkej\u00e4?<\/p>\n\n\n\n

Viime aikoina on kiinnitetty huomiota my\u00f6s hautausmaiden ymp\u00e4rist\u00f6merkitykseen. Hautausmaat on usein perustettu kauniille ja keskeisille paikoille. N\u00e4in ne muodostavat t\u00e4rke\u00e4n osan taajamakuvaa, jossa luonnon ja kulttuurin elementit yhdistyv\u00e4t. Hautausmaat ovat puistomaisesti hoidettuina monesti my\u00f6s osa paikkakuntansa viherverkkoa, taajamien keuhkoja ja hiilinieluja. Hautausmaiden monilajinen puusto ja muu kasvillisuus mahdollistavat linnuille pesint\u00e4- ja suojapaikkoja. Kukkivat pensaat ja perennaryhm\u00e4t lis\u00e4\u00e4v\u00e4t hy\u00f6nteisten ja perhosten runsautta.<\/p>\n\n\n\n

Hautausmaat ovat enemm\u00e4n kuin nimens\u00e4 mukaisia vainajien loppusijoituspaikkoja. Hautausmailla on yh\u00e4 monta teht\u00e4v\u00e4\u00e4, ovat ne sitten nykyisen rajan t\u00e4ll\u00e4 tai tuolla puolen. Ne eiv\u00e4t ole vain kuolleita, vaan pikemminkin el\u00e4vi\u00e4 varten. Ne puhuvat menneest\u00e4 historiasta ja samalla kertovat uskonyhteis\u00f6n toivosta ikuiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Hautausmaita sanotaan kuoleman puutarhoiksi, mutta ne ovat my\u00f6s el\u00e4m\u00e4n ja toivon paikkoja. Siksi ne ovat meille niin t\u00e4rkeit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Seppo H\u00e4kkinen<\/p>\n\n\n\n

piispa (em.), TT<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Esitelm\u00e4 talvisodan syttymisen muistotilaisuudessa 30.11.2025 Lappeenrannassa Hautausmaat ovat niin itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4 osa jokaisen kunnan ja seurakunnan aluetta, ettei niiden teht\u00e4v\u00e4\u00e4 tule sen syv\u00e4llisemmin ajatelleeksi. N\u00e4in on ollut aikoinaan my\u00f6s Karjalaan j\u00e4\u00e4neill\u00e4 hautausmailla. Kuitenkin hautausmailla muistomerkkeineen on monta teht\u00e4v\u00e4\u00e4. Viipurin Lepolan hautausmaasta valokuvadokumentointia ja tutkimusta tehnyt FM, kanttori Kaisa Kautto on todennut, ett\u00e4 \u201dProjekti on havahduttanut … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[36],"class_list":["post-4794","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-puheet-ja-saarnat","tag-36"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4794","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4794"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4794\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4795,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4794\/revisions\/4795"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4794"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4794"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4794"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}