{"id":4837,"date":"2026-03-21T15:18:32","date_gmt":"2026-03-21T15:18:32","guid":{"rendered":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/?p=4837"},"modified":"2026-03-29T15:19:16","modified_gmt":"2026-03-29T15:19:16","slug":"rukoile-ja-tee-tyota-yha-osuva-ohje","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/2026\/03\/21\/rukoile-ja-tee-tyota-yha-osuva-ohje\/","title":{"rendered":"Rukoile ja tee ty\u00f6t\u00e4 &#8211; yh\u00e4 osuva ohje"},"content":{"rendered":"\n<p>P\u00e4iv\u00e4n vieras -kolumni 21.3.2026 It\u00e4-H\u00e4me<\/p>\n\n\n\n<p>Nimip\u00e4iv\u00e4kalenterimme taustana on kristillisen kirkon pyhimyskalenteri. Kullakin pyhimyksell\u00e4 oli oma muistop\u00e4iv\u00e4ns\u00e4, joka oli yleens\u00e4 h\u00e4nen kuolinp\u00e4iv\u00e4ns\u00e4. Tapa sai alkunsa varhaiskristillisest\u00e4 tavasta muistaa marttyyreit\u00e4 n\u00e4iden kuolinp\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Pyhimyskalenterista kehittyi v\u00e4hitellen nimip\u00e4iv\u00e4kalenteri.<\/p>\n\n\n\n<p>Valtaosa etunimist\u00e4 on per\u00e4isin Raamatusta tai kirkon historiasta, niin my\u00f6s t\u00e4n\u00e4\u00e4n nimip\u00e4iv\u00e4\u00e4ns\u00e4 viett\u00e4v\u00e4 Pentti. Nimi tulee ruotsalaisesta nimest\u00e4 Bente, jonka taustalla on latinan Benedictus, suomeksi \u201dsiunattu\u201d. T\u00e4n\u00e4\u00e4n muistetaan Benedictus Nursialaista. Vanhojen pyhimysluettelojen mukaan h\u00e4n kuoli 21.3.547, tosin kuolinvuodesta ei olla aivan varmoja.<\/p>\n\n\n\n<p>Benedictus Nursialaista pidet\u00e4\u00e4n l\u00e4nsimaisen luostarilaitoksen is\u00e4n\u00e4. H\u00e4nen vaikutuksensa kulttuuriimme on ollut suurempi kuin \u00e4kkiselt\u00e4\u00e4n ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<p>Benedictus syntyi vuonna 480 Nursiassa Italiassa. Jo nuorena h\u00e4n vet\u00e4ytyi yksin\u00e4isyyteen ja vietti erakkoel\u00e4m\u00e4\u00e4. Vuonna 529 h\u00e4n perusti muutamien kumppaniensa kanssa Monte Cassinon kukkulalle luostarin, josta tuli esikuva l\u00e4nsimaisille luostareille.<\/p>\n\n\n\n<p>Erityisesti Benedictuksen kirjoittama luostaris\u00e4\u00e4nt\u00f6 levisi laajalle. Se tarjosi ohjeet sek\u00e4 luostarin hallintoa ett\u00e4 hengellist\u00e4 ja aineellista hyvinvointia varten. S\u00e4\u00e4nt\u00f6 yhdisti rukouksen, ruumiillisen ty\u00f6n ja opiskelun huolellisesti laadittuun p\u00e4iv\u00e4ohjelmaan.<\/p>\n\n\n\n<p>Regula Benedicti -nimell\u00e4 tunnetun luostaris\u00e4\u00e4nn\u00f6n ydin on usein kiteytetty muotoon \u201dora et labora\u201d, rukoile ja tee ty\u00f6t\u00e4. Se esiintyy my\u00f6s laajemmassa muodossa \u201dora et lege et labora\u201d, rukoile, lue ja tee ty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Luostarilaitoksen suuria anteja kirkolle ja kristityille on ollut pyrkimys ty\u00f6n ja uskonel\u00e4m\u00e4n tasapainoon. Nykyaikana on syyt\u00e4 huomata ainakin kaksi yh\u00e4 ajankohtaista opetusta.<\/p>\n\n\n\n<p>Ensinn\u00e4 ty\u00f6 on niin yksil\u00f6lle kuin yhteis\u00f6lle v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys. Ilman sit\u00e4 ei ole toimeentuloa eik\u00e4 el\u00e4m\u00e4n edellytyksi\u00e4. Jokaisella on vastuu yhteisest\u00e4 hyvinvoinnista, sen mukaan kuin pystyy ja on mahdollisuuksia.<\/p>\n\n\n\n<p>Toiseksi ihminen on ruumiin, sielun ja hengen kokonaisuus, jonka hyvinvointi edellytt\u00e4\u00e4 eri osien tasapainoa. Ty\u00f6 tai fyysinen harjoitus on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n, mutta ei yksin riit\u00e4. Sama koskee henkisen el\u00e4m\u00e4n ulottuvuutta. Ihminen tarvitsee ravintoa my\u00f6s sielulleen.<\/p>\n\n\n\n<p>Suomalaisten yksityinen uskonnonharjoitus on v\u00e4hentynyt 2000-luvulla. Sielun n\u00e4lk\u00e4 ei kuitenkaan ole kadonnut. Kaipuu on kohdistunut erityisesti kokonaisvaltaiseen hengellisyyteen. Kristillisest\u00e4 traditiosta ja rukousel\u00e4m\u00e4st\u00e4 riitt\u00e4\u00e4 ammennettavaa. Ne ovat loputon aarreaitta, joka vastaa ihmisen erilaisin hengellisiin tarpeisiin.<\/p>\n\n\n\n<p>Professori Pentti Lempi\u00e4inen totesi jo liki viisikymment\u00e4 vuotta sitten Nimip\u00e4iv\u00e4sanat-kirjassaan: \u201dNykyihmisen el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen hiljentyminen tuskin saa sit\u00e4 asemaa, mik\u00e4 olisi mielenterveytemme ja uskonel\u00e4m\u00e4mme takia tarpeen. Ilman hiljentymist\u00e4 meist\u00e4 ei tule \u2019benedictuksia\u2019 (siunattuja).\u201d<\/p>\n\n\n\n<p>Ora et labora on hyv\u00e4 neuvo vuosisatojen takaa. Rukoile ja tee ty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>P\u00e4iv\u00e4n vieras -kolumni 21.3.2026 It\u00e4-H\u00e4me Nimip\u00e4iv\u00e4kalenterimme taustana on kristillisen kirkon pyhimyskalenteri. Kullakin pyhimyksell\u00e4 oli oma muistop\u00e4iv\u00e4ns\u00e4, joka oli yleens\u00e4 h\u00e4nen kuolinp\u00e4iv\u00e4ns\u00e4. Tapa sai alkunsa varhaiskristillisest\u00e4 tavasta muistaa marttyyreit\u00e4 n\u00e4iden kuolinp\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Pyhimyskalenterista kehittyi v\u00e4hitellen nimip\u00e4iv\u00e4kalenteri. Valtaosa etunimist\u00e4 on per\u00e4isin Raamatusta tai kirkon historiasta, niin my\u00f6s t\u00e4n\u00e4\u00e4n nimip\u00e4iv\u00e4\u00e4ns\u00e4 viett\u00e4v\u00e4 Pentti. Nimi tulee ruotsalaisesta nimest\u00e4 Bente, jonka taustalla &#8230; <a title=\"Rukoile ja tee ty\u00f6t\u00e4 &#8211; yh\u00e4 osuva ohje\" class=\"read-more\" href=\"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/2026\/03\/21\/rukoile-ja-tee-tyota-yha-osuva-ohje\/\" aria-label=\"Lue lis\u00e4\u00e4 aiheesta Rukoile ja tee ty\u00f6t\u00e4 &#8211; yh\u00e4 osuva ohje\">Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[37],"class_list":["post-4837","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjoituksia","tag-37"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4837","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4837"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4837\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4838,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4837\/revisions\/4838"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4837"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4837"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4837"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}