{"id":4863,"date":"2026-06-13T15:53:48","date_gmt":"2026-06-13T15:53:48","guid":{"rendered":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/?p=4863"},"modified":"2026-06-23T15:56:18","modified_gmt":"2026-06-23T15:56:18","slug":"muistomerkit-rakentavat-tulevaisuutta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/2026\/06\/13\/muistomerkit-rakentavat-tulevaisuutta\/","title":{"rendered":"Muistomerkit rakentavat tulevaisuutta"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"wp-block-paragraph\">P\u00e4iv\u00e4n vieras -kolumni 13.6.2026 It\u00e4-H\u00e4me<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kuluvana viikonloppuna vietet\u00e4\u00e4n Karjalaisia kes\u00e4juhlia Oulussa. Ohjelmassa on perinteiseen tapaan kunniak\u00e4ynti Karjalaan j\u00e4\u00e4neiden vainajien muistomerkill\u00e4, t\u00e4ll\u00e4 kertaa lauantaiaamuna Inti\u00f6n hautausmaalla.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kunniak\u00e4ynniss\u00e4 ei sin\u00e4ns\u00e4 ole mit\u00e4\u00e4n erityist\u00e4. Sen tekee huomionarvoiseksi kuitenkin se, ett\u00e4 t\u00e4n\u00e4 vuonna tulee kuluneeksi 75 vuotta siit\u00e4, kun Karjalan Liitto teki kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1951 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen karjalaisten vainajien muistomerkkien pystytt\u00e4misest\u00e4. Aloitteen asiasta teki valistusohjaaja, kapteeni Paavo Korven-Korpinen.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Sotien j\u00e4lkeen suuri osa karjalaisista ei voinut en\u00e4\u00e4 vierailla omaistensa haudoilla luovutetulla alueella. Rajan taakse olivat j\u00e4\u00e4neet niin kotiseurakuntien hautausmaat kuin my\u00f6s moni kaatunut vainaja. Siksi tarvittiin paikka surulle ja muistamiselle.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Karjalan Liitto toivoi piispainkokouksen edist\u00e4v\u00e4n muistomerkkien pystytt\u00e4mist\u00e4 kirkkopihoihin ja hautausmaille. Piispainkokous suhtautuikin asiaan my\u00f6nteisesti. Sen esityksest\u00e4 tuomiokapitulit kehottivat seurakuntia osoittamaan muistomerkki\u00e4 varten edustavan paikan.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Hanke johti nopeasti tuloksiin. Karjalan Liitto tilasi taiteilija Liisa Liimataiselta viisi ehdotusta muistomerkin perusmalliksi. N\u00e4iden standardimallien pohjalta merkkej\u00e4 ryhdyttiin hankkimaan ymp\u00e4ri Suomea. Ensimm\u00e4inen muistopaasi nousi jo hein\u00e4kuussa 1952 Humppilaan.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Muistomerkkej\u00e4 pystytettiin l\u00e4hes jokaiseen Suomen kuntaan, usein luterilaisille hautausmaille tai ortodoksisten kirkkojen yhteyteen. It\u00e4-H\u00e4meess\u00e4 Karjalaan j\u00e4\u00e4neiden vainajien muistomerkki saatiin Heinolaan ja Sysm\u00e4\u00e4n 1954, Hartolaan 1956 ja Pertunmaalle 1963.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Karjalaan j\u00e4\u00e4neiden vainajien muistomerkit ovat sankarihautausmaiden ohella sodanj\u00e4lkeisen Suomen merkitt\u00e4vimpi\u00e4 kollektiivisen muistin ja suruty\u00f6n symboleja. Ne syntyiv\u00e4t tarpeesta muistaa rajan taakse j\u00e4\u00e4neit\u00e4 vainajia, kehittyiv\u00e4t 1950\u2011luvunlta alkaen j\u00e4rjestelm\u00e4lliseksi muistomerkkiohjelmaksi ja ovat edelleen t\u00e4rke\u00e4 osa karjalaista identiteetti\u00e4 ja perinnett\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Muistomerkki kuvastaa sanana jotakin menetetty\u00e4 ja en\u00e4\u00e4 muistoissa el\u00e4v\u00e4\u00e4. Siihen sis\u00e4ltyy kaipausta ja ik\u00e4v\u00e4\u00e4, joskin samalla my\u00f6s kiitollisuutta. Menneiden sukupolvien el\u00e4m\u00e4n ja ty\u00f6n arvostaminen onkin t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Ilman heit\u00e4 ei olisi meit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Muistamisen kautta j\u00e4sennymme yksityisin\u00e4 ihmisin\u00e4 osaksi suurempaa kokonaisuutta. Meid\u00e4n t\u00e4ytyy tuntea historiamme, jotta osaamme suunnata eteenp\u00e4in. Muistomerkki on konkreettinen osoitus yhteisest\u00e4 menneisyydest\u00e4. Se on samalla koossa pit\u00e4v\u00e4 voima.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ilman historiaa yhteis\u00f6 ja kansa on kuin muistisairas ihminen. H\u00e4n ei tied\u00e4, kuka oikein on, mist\u00e4 tulee ja minne on menossa. Kun tiet\u00e4\u00e4, mist\u00e4 tulee, on riitt\u00e4v\u00e4n vahva kohtaamaan tulevaisuuden. Se tarjoaa mahdollisuuden muutokseen ja uudistumiseen.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Muistaminen on v\u00e4line asioiden hahmottamiseen, tutkimiseen ja selvitt\u00e4miseen. Samalla sen suuntana on tulevaisuus, koska muistamisen kautta muokataan tulevaisuutta. Muistomerkit ovat arvokkaita v\u00e4lineit\u00e4 huomisen rakentamisessa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Seppo H\u00e4kkinen<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">piispa emeritus<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>P\u00e4iv\u00e4n vieras -kolumni 13.6.2026 It\u00e4-H\u00e4me Kuluvana viikonloppuna vietet\u00e4\u00e4n Karjalaisia kes\u00e4juhlia Oulussa. Ohjelmassa on perinteiseen tapaan kunniak\u00e4ynti Karjalaan j\u00e4\u00e4neiden vainajien muistomerkill\u00e4, t\u00e4ll\u00e4 kertaa lauantaiaamuna Inti\u00f6n hautausmaalla. Kunniak\u00e4ynniss\u00e4 ei sin\u00e4ns\u00e4 ole mit\u00e4\u00e4n erityist\u00e4. Sen tekee huomionarvoiseksi kuitenkin se, ett\u00e4 t\u00e4n\u00e4 vuonna tulee kuluneeksi 75 vuotta siit\u00e4, kun Karjalan Liitto teki kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1951 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen karjalaisten vainajien muistomerkkien pystytt\u00e4misest\u00e4. &#8230; <a title=\"Muistomerkit rakentavat tulevaisuutta\" class=\"read-more\" href=\"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/2026\/06\/13\/muistomerkit-rakentavat-tulevaisuutta\/\" aria-label=\"Lue lis\u00e4\u00e4 aiheesta Muistomerkit rakentavat tulevaisuutta\">Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"class_list":["post-4863","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjoituksia"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4863","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4863"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4863\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4864,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4863\/revisions\/4864"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4863"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4863"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4863"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}