Kolumni Sanansaattajassa 14\/2026<\/p>\n\n\n\n
Mika Waltarin romaanin Feliks onnellinen (1958) p\u00e4\u00e4henkil\u00f6n\u00e4 on ujo ja arka tilastovirkailija Feliks Tienhaara. H\u00e4nen on joka p\u00e4iv\u00e4 sanottava jollekin tapaamalleen vieraalle ihmiselle: \u201dHerra etsii sinua. Syntisi ovat anteeksiannetut, jos vain tahdot.\u201d<\/p>\n\n\n\n
Feliks joutuu kosketuksiin mit\u00e4 erilaisimpien ihmisten kanssa ja k\u00e4y samalla omaa sis\u00e4ist\u00e4 kamppailuaan. Yksi Feliksin kohtaamista henkil\u00f6ist\u00e4 on kemisti, teknikko, luonnontieteilij\u00e4 ja matemaatikko Marttinen, joka vannoo tiedon ja tieteen nimiin.<\/p>\n\n\n\n
Sairauden ja kuoleman edess\u00e4 Marttinen joutuu kuitenkin tunnustamaan: \u201dMutta ihmisaivot ovat ilmeisesti sittenkin tietyiss\u00e4 asioissa etev\u00e4mm\u00e4t kuin mitk\u00e4 tahansa ihmisen rakentamat s\u00e4hk\u00f6aivot. Niiden kautta Jumala n\u00e4kyy pystyv\u00e4n tarttumaan ihmiseen kuin hohtimilla.\u201d<\/p>\n\n\n\n
Viime aikoina on yh\u00e4 enemm\u00e4n uutisoitu teko\u00e4lyst\u00e4 ja sen huimasta kehityksest\u00e4. Mika Waltarin kirjan ajatus s\u00e4hk\u00f6aivoista on putkahtanut usein mieleeni.<\/p>\n\n\n\n
Toukokuussa kerrottiin, ett\u00e4 Etel\u00e4-Koreassa vihittiin buddhalaiseksi munkiksi robotti. Gabi-niminen humanoidirobotti otettiin perinteisin menoin maan suurimman munkkikunnan Jogyenin j\u00e4seneksi. Vihkimyksen taustalla oli muun muassa pyrkimys ottaa teko\u00e4ly osaksi buddhalaisuutta.<\/p>\n\n\n\n
Robottimunkki tuntuu olevan moderni versio tiibetinbuddhalaisesta rukousmyllyst\u00e4. Sen py\u00f6riess\u00e4 mantrat ja paperille kirjoitut rukoukset tulevat luetuiksi. Silti munkkirobotti Gabi on ajan merkki s\u00e4hk\u00f6aivoista.<\/p>\n\n\n\n
Ihminen joutuu nopeasti kehittyv\u00e4n teknologian maailmassa ajattelemaan monia el\u00e4m\u00e4n perusk\u00e4sitteit\u00e4 ja -asioita osittain uudelleen. Teko\u00e4ly on jo nyt monella tavalla meid\u00e4n arkeamme. Sit\u00e4 ei usein edes huomaa. Se on tullut osaksi my\u00f6s uskonnollisten yhteis\u00f6jen el\u00e4m\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Kirkoissa on eri puolilla maailmaa keskusteltu teko\u00e4lyn uhista ja mahdollisuuksista. Esimerkkein\u00e4 k\u00e4yv\u00e4t vaikkapa paavit Franciscus ja Leo XIV.<\/p>\n\n\n\n
Edellisen paavin Franciscuksen p\u00e4\u00e4viestin\u00e4 oli, ett\u00e4 teko\u00e4ly voi olla suuri mahdollisuus, mutta se on ohjattava ihmisarvon, rauhan ja yhteisen hyv\u00e4n palvelukseen. Nykyisen paavin Leo XIV:n ensimm\u00e4inen kiertokirje k\u00e4sitteli teko\u00e4ly\u00e4. Sen pit\u00e4\u00e4 palvella ihmist\u00e4, ei hallita h\u00e4nt\u00e4. Ihmisarvo on asetettava kaiken edelle.<\/p>\n\n\n\n
Tavallisen ihmisen on vaikea pysy\u00e4 mukana \u201ds\u00e4hk\u00f6aivojen\u201d kehityksess\u00e4. Kaikkea on vaikea ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ja usein p\u00e4\u00e4llimm\u00e4iseksi kokemukseksi j\u00e4\u00e4 ihmettely. Viel\u00e4 enemm\u00e4n h\u00e4mmennyst\u00e4 aiheuttaa teko\u00e4ly hengellisess\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Yksi on kuitenkin varmaa. Teko\u00e4lyst\u00e4 eik\u00e4 s\u00e4hk\u00f6aivoista ole jumalaksi. Ensimm\u00e4inen k\u00e4sky on t\u00e4ss\u00e4kin tilanteessa keskeinen l\u00e4ht\u00f6kohta: \u201dMin\u00e4 olen Herra, sinun Jumalasi. Sinulla ei saa olla muita jumalia.\u201d<\/p>\n\n\n\n
Katekismus opettaa viisaasti: Ainoa todellinen turva on Jumala, joka on luonut kaiken ja ilmoittanut olevansa kaiken Herra. H\u00e4nen lahjaansa on el\u00e4m\u00e4 ja kaikki hyv\u00e4, mit\u00e4 meill\u00e4 on.<\/p>\n\n\n\n
Seppo H\u00e4kkinen<\/p>\n\n\n\n
piispa emeritus<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Kolumni Sanansaattajassa 14\/2026 Mika Waltarin romaanin Feliks onnellinen (1958) p\u00e4\u00e4henkil\u00f6n\u00e4 on ujo ja arka tilastovirkailija Feliks Tienhaara. H\u00e4nen on joka p\u00e4iv\u00e4 sanottava jollekin tapaamalleen vieraalle ihmiselle: \u201dHerra etsii sinua. Syntisi ovat anteeksiannetut, jos vain tahdot.\u201d Feliks joutuu kosketuksiin mit\u00e4 erilaisimpien ihmisten kanssa ja k\u00e4y samalla omaa sis\u00e4ist\u00e4 kamppailuaan. Yksi Feliksin kohtaamista henkil\u00f6ist\u00e4 on kemisti, teknikko, … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4,32],"tags":[37],"class_list":["post-4866","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjoituksia","category-kolumni","tag-37"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4866","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4866"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4866\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4867,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4866\/revisions\/4867"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4866"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4866"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4866"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}