{"id":4872,"date":"2026-09-12T18:46:26","date_gmt":"2026-09-12T18:46:26","guid":{"rendered":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/?p=4872"},"modified":"2026-09-13T18:47:45","modified_gmt":"2026-09-13T18:47:45","slug":"en-kuole-vaan-astun-elamaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/2026\/09\/12\/en-kuole-vaan-astun-elamaan\/","title":{"rendered":"En kuole, vaan astun el\u00e4m\u00e4\u00e4n"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kuolema yhdist\u00e4\u00e4 kaikkia ihmisi\u00e4. Se kuuluu el\u00e4m\u00e4n v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4\u00e4n osaan: joka hetki ihmisi\u00e4 l\u00e4htee t\u00e4st\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4, l\u00e4heistemme ajallinen el\u00e4m\u00e4 p\u00e4\u00e4ttyy, ja kerran jokainen kohtaa oman kuolemansa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Olemme tottuneet n\u00e4kem\u00e4\u00e4n kuoleman vihollisena. Sit\u00e4 se onkin: turmiovalta, joka aiheuttaa surua, menetyst\u00e4 ja kaipausta. My\u00f6s kristillisen uskon mukaan kuolemaan liittyy negatiivinen etumerkki. Se on \u201dvihollisista viimeinen\u201d, jonka Kristus on yl\u00f6snousemuksellaan kukistanut.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kuolema on pelottava mysteeri. Siihen kytkeytyy niin paljon tuntematonta. Tai vaikka itse kuolema ei pelottaisi, kuoleminen saattaa kauhistuttaa. Siksi ihminen tekee kaikkensa torjuakseen kuoleman ajatuksen.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ruotsalainen katolisen papin, is\u00e4 Wilfrid Stinissenin (1927\u20132013) mukaan kuolemalla on meille paljon opetettavaa. T\u00e4ss\u00e4 koulussa on monta luokkaa, ja sen tulisi olla pakollinen, vaikka useimmat mielell\u00e4\u00e4n v\u00e4ltt\u00e4isiv\u00e4t sen k\u00e4ymist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Meill\u00e4 nykyajan ihmisill\u00e4 olisi paljon oppimista menneiden sukupolvien kokemuksista, my\u00f6s kuolemasta. Keskiajalla 1400-luvun Euroopassa, erityisesti mustan surman j\u00e4lkeisess\u00e4 maailmassa, kuolema oli jatkuvasti l\u00e4sn\u00e4. Silloin syntyi kirjallisuutta, joka sai nimen Ars moriendi, suomeksi kuolemisen taito. Se opetti valmistautumaan ja kohtaamaan kuolema. T\u00e4llaiselle on yh\u00e4 tarvetta.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Wilfrid Stinissen k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 suhtautumisen kuolemaan kielteisest\u00e4 my\u00f6nteiseksi: \u201dKuinka paljon rikkaampaa olemassaolomme olisikaan, jos oppisimme el\u00e4m\u00e4\u00e4n yst\u00e4vyydess\u00e4 kuoleman kanssa jo nyt, t\u00e4m\u00e4n el\u00e4m\u00e4n keskell\u00e4!\u201d<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ajatus kuulostaa \u00e4kkiselt\u00e4\u00e4n oudolta. Miten pelkoa ja turmiota tuottavan kuoleman kanssa voisi yst\u00e4vysty\u00e4?<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">L\u00e4ht\u00f6kohtana on ajatus, ettei el\u00e4m\u00e4 ole valmis ilman kuolemaa. Kuolema ei ole el\u00e4m\u00e4n loppu, vaan sen t\u00e4yttymys. Kuollessaan ihminen saa todellisen identiteettins\u00e4 ja tulee valmiiksi. \u2013 T\u00e4t\u00e4 kirjoittaessani puhelimeni kilahti ja sain tiedon i\u00e4kk\u00e4\u00e4n kummit\u00e4tini kuolemasta vajaa tunti aiemmin. H\u00e4nen el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 tuli valmiiksi.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Stinissenin mukaan kuolema on osa Jumalan luomissuunnitelmaa. Kuolema olisi tosin ollut erilainen ilman syntiinlankeemusta, jonka seurauksena sen luonne muuttui. Sit\u00e4 ei olisi my\u00f6sk\u00e4\u00e4n kutsuttu kuolemaksi. Painotus ei olisi ollut maallisen el\u00e4m\u00e4n p\u00e4\u00e4ttymisess\u00e4, vaan kuolema olisi ollut portti taivaalliseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Jeesuksessa el\u00e4m\u00e4n ja kuoleman raja murtuu: \u201dJoka uskoo minuun, saa el\u00e4\u00e4, vaikka kuoleekin.\u201d (Joh. 11:25). Koska Jeesus on kulkenut kuoleman l\u00e4pi, kuolema on menett\u00e4nyt rangaistusluonteensa ja saanut takaisin alkuper\u00e4isen asemansa siirtym\u00e4n\u00e4 ja muutoksena.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kuolema on menemist\u00e4 Is\u00e4n luo yhdess\u00e4 Jeesuksen kanssa. Se siirtymist\u00e4 aiempaa rikkaampaan el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Vihollinen on nyt meid\u00e4n palveluksessamme.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ranskalainen nunna ja katolisen kirkon pyhimys Th\u00e9r\u00e8se Lisieuxlainen (1873\u20131897) kuoli tuberkuloosiin vain 24-vuotiaana. Kristillinen k\u00e4sitys kuolemasta ja toivosta kiteytyy h\u00e4nen kuolinhetkens\u00e4 lauseeseen: En kuole, vaan astun el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Seppo H\u00e4kkinen<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">piispa emeritus<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kuolema yhdist\u00e4\u00e4 kaikkia ihmisi\u00e4. Se kuuluu el\u00e4m\u00e4n v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4\u00e4n osaan: joka hetki ihmisi\u00e4 l\u00e4htee t\u00e4st\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4, l\u00e4heistemme ajallinen el\u00e4m\u00e4 p\u00e4\u00e4ttyy, ja kerran jokainen kohtaa oman kuolemansa. Olemme tottuneet n\u00e4kem\u00e4\u00e4n kuoleman vihollisena. Sit\u00e4 se onkin: turmiovalta, joka aiheuttaa surua, menetyst\u00e4 ja kaipausta. My\u00f6s kristillisen uskon mukaan kuolemaan liittyy negatiivinen etumerkki. Se on \u201dvihollisista viimeinen\u201d, jonka Kristus on &#8230; <a title=\"En kuole, vaan astun el\u00e4m\u00e4\u00e4n\" class=\"read-more\" href=\"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/2026\/09\/12\/en-kuole-vaan-astun-elamaan\/\" aria-label=\"Lue lis\u00e4\u00e4 aiheesta En kuole, vaan astun el\u00e4m\u00e4\u00e4n\">Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[37],"class_list":["post-4872","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjoituksia","tag-37"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4872","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4872"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4872\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4873,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4872\/revisions\/4873"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4872"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4872"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4872"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}