{"id":4883,"date":"2026-10-31T17:51:28","date_gmt":"2026-10-31T17:51:28","guid":{"rendered":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/?p=4883"},"modified":"2026-10-31T17:51:28","modified_gmt":"2026-10-31T17:51:28","slug":"saarna-pyhainpaivan-messussa-karjalainen-kirkkopyha-31-10-2026-keravan-kirkossa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/2026\/10\/31\/saarna-pyhainpaivan-messussa-karjalainen-kirkkopyha-31-10-2026-keravan-kirkossa\/","title":{"rendered":"Saarna pyh\u00e4inp\u00e4iv\u00e4n messussa (karjalainen kirkkopyh\u00e4) 31.10.2026 Keravan kirkossa"},"content":{"rendered":"\n

N\u00e4hdess\u00e4\u00e4n kansanjoukot Jeesus nousi vuorelle. H\u00e4n istuutui, ja opetuslapset tulivat h\u00e4nen luokseen. Silloin h\u00e4n alkoi puhua ja opetti heit\u00e4 n\u00e4in:
      \u201dAutuaita ovat hengess\u00e4\u00e4n k\u00f6yh\u00e4t,
      sill\u00e4 heid\u00e4n on taivasten valtakunta.
      Autuaita murheelliset:
      he saavat lohdutuksen.
      Autuaita k\u00e4rsiv\u00e4lliset:
      he periv\u00e4t maan.
      Autuaita ne, joilla on vanhurskauden n\u00e4lk\u00e4 ja jano:
      heid\u00e4t ravitaan.
      Autuaita ne, jotka toisia armahtavat:
      heid\u00e4t armahdetaan.
      Autuaita puhdassyd\u00e4miset:
      he saavat n\u00e4hd\u00e4 Jumalan.
      Autuaita rauhantekij\u00e4t:
      he saavat Jumalan lapsen nimen.
      Autuaita ovat ne, joita vanhurskauden vuoksi vainotaan:
      heid\u00e4n on taivasten valtakunta.
    Autuaita olette te, kun teit\u00e4 minun t\u00e4hteni herjataan ja vainotaan ja kun teist\u00e4 valheellisesti puhutaan kaikkea pahaa. Iloitkaa ja riemuitkaa, sill\u00e4 palkka, jonka te taivaissa saatte, on suuri. Niinh\u00e4n vainottiin profeettojakin, jotka eliv\u00e4t ennen teit\u00e4.\u201d<\/em> (Matt. 5:1\u201312).<\/p>\n\n\n\n

Toisinaan k\u00e4y niin, ettei pyh\u00e4p\u00e4iv\u00e4n evankeliumitekstiss\u00e4 p\u00e4\u00e4se alkua pitemm\u00e4lle, kun se alkaa puhutella. Pyh\u00e4inp\u00e4iv\u00e4n tekstiss\u00e4 ensimm\u00e4inen virke pys\u00e4ytti: \u201dN\u00e4hdess\u00e4\u00e4n kansanjoukot Jeesus nousi vuorelle.<\/em>\u201d Jeesuksen julkinen toiminta oli alussa. H\u00e4n kulki eri puolilla Galilean maakuntaa. H\u00e4nen maineensa levisi laajalle ja ihmisi\u00e4 alkoi kokoontua h\u00e4nen luokseen.<\/p>\n\n\n\n

Millaisen kansanjoukon Jeesus n\u00e4ki? Mieleeni nousi kertomus kivennapalaisesta vanhasta is\u00e4nn\u00e4st\u00e4, joka matkusti sotavuosina ajan tavan mukaan t\u00e4ydess\u00e4 junassa, ties vaikka Keravan kohdilla. Suurin osa matkustajista oli sijoituspaikkaansa hakevia karjalaisia. Joku tukeva ja arvonsa tunteva h\u00e4m\u00e4l\u00e4ismies k\u00e4ski Kivennavan miehen siirty\u00e4 pois tielt\u00e4. Rajan mies ei malttanut olla sanomatta: \u201dSe o t\u00e4\u00e4 evakko ain tiel, jossei h\u00e4\u00e4 oo rautatiel eik\u00e4 maantiel eik\u00e4 saunatielk\u00e4\u00e4, ni h\u00e4\u00e4 o ainakii muihe ihmisii tiel.\u201d<\/p>\n\n\n\n

Arvelen Jeesuksen n\u00e4hneen kansanjoukon, jossa oli paljon n\u00e4it\u00e4 itsens\u00e4 toisten tiell\u00e4 oleviksi tuntevia. He olivat ihmisi\u00e4, jotka kokivat itsens\u00e4 ulkopuolisiksi, osattomiksi ja v\u00e4h\u00e4arvoisiksi. He tiesiv\u00e4t olevansa Jerusalemin lainopettajien silmiss\u00e4 kaikkea muuta kuin oikeita uskovaisia. Samalla he olivat kuitenkin ihmisi\u00e4, joilla oli sisimm\u00e4ss\u00e4\u00e4n kaipaus ja ik\u00e4v\u00e4. Syv\u00e4ll\u00e4 heiss\u00e4 eli \u2013 kivennapalaisis\u00e4nn\u00e4n tapaan \u2013 oikeudenmukaisuuden, rauhan, hyv\u00e4ksytyksi tulemisen ja rakkauden jano. Siksi he olivat tulleet Jeesuksen luo.<\/p>\n\n\n\n

Jeesus huomasi kansanjoukon toiveet ja odotukset. Siksi h\u00e4n nousi yl\u00f6s vuorelle. Jeesus halusi puhua toisten tiell\u00e4 oleville, alas painetuille, syrj\u00e4\u00e4n sys\u00e4tyille, sureville ja uupuneille. H\u00e4n halusi kohdata heid\u00e4t, jotka hiljaa kaipasivat ja ik\u00e4v\u00f6iv\u00e4t sisimm\u00e4ss\u00e4\u00e4n. H\u00e4n lausui lohdutuksen sanoja: \u201dAutuaita ovat hengess\u00e4\u00e4n k\u00f6yh\u00e4t, sill\u00e4 heid\u00e4n on taivasten valtakunta. Autuaita murheelliset: he saavat lohdutuksen. Autuaita k\u00e4rsiv\u00e4lliset: he periv\u00e4t maan. Autuaita ne, joilla on vanhurskauden n\u00e4lk\u00e4 ja jano: heid\u00e4t ravitaan. \u2026\u201d<\/em> Samanlaisia hoitavia, lohduttavia ja rohkaisevia sanoja Jeesuksen vuorisaarnan alkusanat ovat olleet kaipaaville ja ik\u00e4v\u00f6iville kaikkina aikoina sen j\u00e4lkeen.<\/p>\n\n\n\n

Erityisesti pyh\u00e4inp\u00e4iv\u00e4\u00e4n liittyy paljon kaipausta, ik\u00e4v\u00e4\u00e4 ja surua. Muistamme poismenneit\u00e4 rakkaitamme, k\u00e4ymme haudoilla ja viemme niille kynttil\u00f6it\u00e4. Tuhannet kynttil\u00e4t syttyv\u00e4t t\u00e4n\u00e4\u00e4n hautausmailla l\u00e4heisten haudoilla. Samoin tuhansia kynttil\u00f6it\u00e4 sytytet\u00e4\u00e4n kirkoissa, joissa muistetaan viime pyh\u00e4inp\u00e4iv\u00e4n j\u00e4lkeen kuolleita rakkaita.<\/p>\n\n\n\n

Eilen vein havuja mummolan mets\u00e4st\u00e4 is\u00e4ni ja \u00e4itini sek\u00e4 isovanhempieni haudalle Kirkonm\u00e4en hautausmaalle Mikkeliss\u00e4. Sytytin kynttil\u00e4n hautalyhtyyn. Vaikka l\u00e4heisteni kuolemasta on jo kauan, ik\u00e4v\u00e4 nousi yh\u00e4 pintaan. Samalla tunsin my\u00f6s syv\u00e4\u00e4 kiitollisuutta siit\u00e4, mit\u00e4 olen minua edelt\u00e4neilt\u00e4 sukupolvilta saanut ja oppinut. Haudan \u00e4\u00e4rell\u00e4 kaipaus ja kiitos kietoutuivat yhteen.<\/p>\n\n\n\n

Erityisesti karjalaiset kantavat kaipausta sisimm\u00e4ss\u00e4\u00e4n. Jotenkin se tuntuu kulkevan sukupolvelta toiselle. Menetettyyn Karjalaan ovat j\u00e4\u00e4neet kotipaikan lis\u00e4ksi my\u00f6s hautausmaat, suvun ja perheen yhteisen muiston paikat. Se kaikki lis\u00e4\u00e4 ik\u00e4v\u00e4\u00e4. T\u00e4n\u00e4 vuonna tulee kuluneeksi 75 vuotta siit\u00e4, kun Karjalan Liitto teki kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1951 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen karjalaisten vainajien muistomerkkien pystytt\u00e4misest\u00e4. Keravalle muistomerkki saatiin viisikymment\u00e4 vuotta sitten, 1976. Kiitos karjalaisille aktiivisuudesta muistomerkin aikaansaamiseksi. Pyh\u00e4inp\u00e4iv\u00e4 tekee n\u00e4kyv\u00e4ksi, miten se on t\u00e4rke\u00e4 ik\u00e4v\u00e4n ja kaipauksen, mutta samalla muistamisen ja kiitoksen paikka.<\/p>\n\n\n\n

Pyh\u00e4inp\u00e4iv\u00e4 tuo eteemme kansanjoukon, jossa itsess\u00e4\u00e4n ei ole kehumista, on sitten kyse meist\u00e4 tai meit\u00e4 edelt\u00e4neist\u00e4 ihmisist\u00e4. Silti heit\u00e4 kutsutaan pyhiksi. Itsess\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4 joukko ei ole pyh\u00e4 \u2013 kaikkea muuta \u2013, mutta sill\u00e4 on pyh\u00e4 Herra. Siksi hekin ovat pyhi\u00e4 ja autuaita, eiv\u00e4t itsens\u00e4 t\u00e4hden, vaan Jumalan t\u00e4hden. T\u00e4ss\u00e4 on my\u00f6s meid\u00e4n autuutemme ja pyhyytemme perusta. Pyhyys on aina Jumalan pyhyytt\u00e4. Jumala yksin on pyh\u00e4. Meid\u00e4n pyhyytemme on \u201dvierasta\u201d pyhyytt\u00e4. Se on pelkk\u00e4\u00e4 Jumalan armoa ja hyvyytt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Hyv\u00e4 seurakunta. N\u00e4hdess\u00e4\u00e4n kansanjoukot Jeesus puhui heille. Me pyh\u00e4inp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kirkkoon kokoontuneet olemme sit\u00e4 kansaa, jonka Jeesus nyt n\u00e4kee edess\u00e4\u00e4n. H\u00e4n tuntee meid\u00e4t. H\u00e4n puhuu meille. Jeesus kutsuu ik\u00e4v\u00f6ivi\u00e4 ja kaipaavia autuaiksi, tosi onnellisiksi sen t\u00e4hden, ett\u00e4 h\u00e4n oli tullut juuri heit\u00e4 varten. Se maksoi h\u00e4nelle itselleen kaiken. Sen merkkin\u00e4 on risti. Jeesus on kuollut ja yl\u00f6snoussut meid\u00e4n puolestamme ja lunastanut meid\u00e4t vapaiksi kaikesta synnin, pahan ja kuoleman vallasta.<\/p>\n\n\n\n

Kristityn ik\u00e4v\u00e4\u00e4n liittyykin merkillisell\u00e4 tavalla toivo. Kuolemalla ei ole viimeist\u00e4 sanaa, kipeink\u00e4\u00e4n menetys ei ole lopullinen menetys. Matti J. Kuronen sanoo t\u00e4m\u00e4n Karjalaisii katkismuksessa n\u00e4in: \u201dRistuksee uskovall kuolema ei oo ku portti tulevaa el\u00e4m\u00e4\u00e4; sellane evakkoreissu loppu. Turvallisest my\u00f6 saahaa heitt\u00e4ytyy meij\u00e4 taivaallise is\u00e4 k\u00e4ssii, ko Ristus onkii jo voittant kuolema.\u201d (s. 65). Siksi jokainen pyh\u00e4inp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 sytytetty kynttil\u00e4n liekki on toivon liekki.<\/p>\n\n\n\n

Pyh\u00e4inp\u00e4iv\u00e4n yhten\u00e4 raamatunkohtana on Raamatun viimeisen kirjan, Johanneksen ilmestyksen lupaus uudesta taivaasta ja uudesta maasta. Silloin ei en\u00e4\u00e4 tunneta surua ja huolta, kipua ja tuskaa, puutetta tai h\u00e4t\u00e4\u00e4. Mutta mik\u00e4 on suurin ilon ja riemun aihe? ”Jumala itse on heid\u00e4n luonaan, ja h\u00e4n pyyhkii heid\u00e4n silmist\u00e4\u00e4n joka ainoan kyyneleen. Kuolemaa ei en\u00e4\u00e4 ole, ei murhetta, valitusta eik\u00e4 vaivaa, sill\u00e4 kaikki entinen on kadonnut.”<\/em> (Ilm. 21:4).<\/p>\n\n\n\n

Riemun syvin syy on Jumala, joka on omiensa keskell\u00e4. Parasta ei ole ajallinen hyvinvointi, onni ja menestys. Me tarvitsemme luottamusta Jumalaan, joka pelastaa ja antaa toivon. Kun ik\u00e4v\u00e4 nousee mieleen, kun suru kuluttaa el\u00e4m\u00e4n voimavarat, kun menetys vie el\u00e4m\u00e4halun, kun muut tuet pett\u00e4v\u00e4t ja tulevaisuus n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 h\u00e4m\u00e4r\u00e4lt\u00e4, Jumalan antama toivo kest\u00e4\u00e4. Se ei ole riippuvainen meist\u00e4 eik\u00e4 t\u00e4st\u00e4 maailmasta. Sen perustana on se, mit\u00e4 Jumala on ja mit\u00e4 h\u00e4n on tehnyt meid\u00e4n puolestamme. ”Jumala itse on heid\u00e4n luonaan, ja h\u00e4n pyyhkii heid\u00e4n silmist\u00e4\u00e4n joka ainoan kyyneleen.\u201d<\/em><\/p>\n\n\n\n

Seppo H\u00e4kkinen<\/p>\n\n\n\n

piispa emeritus<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

N\u00e4hdess\u00e4\u00e4n kansanjoukot Jeesus nousi vuorelle. H\u00e4n istuutui, ja opetuslapset tulivat h\u00e4nen luokseen. Silloin h\u00e4n alkoi puhua ja opetti heit\u00e4 n\u00e4in:      \u201dAutuaita ovat hengess\u00e4\u00e4n k\u00f6yh\u00e4t,      sill\u00e4 heid\u00e4n on taivasten valtakunta.      Autuaita murheelliset:      he saavat lohdutuksen.      Autuaita k\u00e4rsiv\u00e4lliset:      he periv\u00e4t maan.      Autuaita ne, joilla on vanhurskauden n\u00e4lk\u00e4 ja jano:      heid\u00e4t ravitaan.      Autuaita ne, jotka toisia armahtavat:      heid\u00e4t armahdetaan.      Autuaita puhdassyd\u00e4miset:      he saavat n\u00e4hd\u00e4 Jumalan.      Autuaita rauhantekij\u00e4t:      he saavat Jumalan lapsen nimen.      Autuaita … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[9],"tags":[37],"class_list":["post-4883","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-saarnat","tag-37"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4883","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4883"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4883\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4884,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4883\/revisions\/4884"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4883"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4883"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4883"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}