{"id":4894,"date":"2026-10-29T20:50:04","date_gmt":"2026-10-29T20:50:04","guid":{"rendered":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/?p=4894"},"modified":"2026-11-01T20:50:45","modified_gmt":"2026-11-01T20:50:45","slug":"hurmoksesta-hoivaan-uukuniemelaisen-heratysliikkeen-historia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/2026\/10\/29\/hurmoksesta-hoivaan-uukuniemelaisen-heratysliikkeen-historia\/","title":{"rendered":"Hurmoksesta hoivaan \u2013 uukuniemel\u00e4isen her\u00e4tysliikkeen historia"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Her\u00e4tysliikkeet ovat jo kolmensadan vuoden ajan olleet suomalaisen kristillisyyden leimallinen piirre. Ne ovat vaikuttaneet sek\u00e4 kirkon sis\u00e4ll\u00e4 ett\u00e4 koko kirkkoon. Niiden j\u00e4ljet n\u00e4kyv\u00e4t my\u00f6s uskontoa ja kirkkoa laajemmin suomalaisuudessa. Kulttuuriamme, kansanluonnettamme ja el\u00e4m\u00e4ntapaamme on vaikea ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ellei ota huomioon kansanliikkeiden syv\u00e4ll\u00e4 kulkevaa pohjavirtaa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">It\u00e4-Suomen her\u00e4tyskristillisyyteen kuuluu Helena Konttisen (1871\u20131916) toiminta. Vaatimattomista oloista l\u00e4ht\u00f6isin ollut nainen tuli horrossaarnoistaan tunnetuksi ensin l\u00e4hiseudullaan ja my\u00f6hemmin koko maassa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Konttisen saarnatoiminta l\u00f6ysi toimintaymp\u00e4rist\u00f6ns\u00e4 uukuniemel\u00e4isest\u00e4 liikkeest\u00e4, joka oli syntynyt jo 1880-luvulla. Liikkeen maallikkosaarnaajat Olli H\u00e4lv\u00e4 ja Paavo Sihvonen ottivat Konttisen ty\u00f6toverikseen.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Konttisen kuoleman j\u00e4lkeen liikkeen tukikohdaksi tuli Parikanniemen orpokoti Uukuniemell\u00e4. Uudet her\u00e4tykset vahvistivat liikkeen asemaa erityisesti It\u00e4- ja Kaakkois-Suomessa, mutta jonkin verran kannatusta sill\u00e4 oli muuallakin Suomessa. Nykyisin liike tunnetaan etenkin vuosittaisista Orpokotijuhlista ja Parikanniemen lastenkodista.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Pastori, teologian maisteri Juha Valkeap\u00e4\u00e4 on kirjoittanut uukuniemel\u00e4isest\u00e4 her\u00e4tysliikkeest\u00e4 laajan yleisesityksen. H\u00e4nen kirjansa <em>Hurmosta, hoivaa ja her\u00e4tyst\u00e4. Uukuniemel\u00e4inen her\u00e4tysliike 1905\u20131966<\/em> on perusteellinen selvitys liikkeen kuuden vuosikymmenen vaiheista.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Teoksen nimi kiteytt\u00e4\u00e4 osuvasti liikkeen historian ominaispiirteet. Kirjan nelj\u00e4 p\u00e4\u00e4lukua seuraavat kronologisesti liikkeen kehityst\u00e4 Helena Konttisen vaikutuksesta Parikanniemis\u00e4\u00e4ti\u00f6n perustamiseen saakka.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Valkeap\u00e4\u00e4 kuvaa her\u00e4tyksen hurmoksellista alkua, orpokodin synty\u00e4 ja kehityst\u00e4 niin Uukuniemell\u00e4 kuin Nurmij\u00e4rvell\u00e4 sek\u00e4 liikkeen evankelioimisty\u00f6t\u00e4 eri puolilla Suomea. Lis\u00e4ksi h\u00e4n k\u00e4sittelee sota-ajan vaikeita vaiheita, jolloin Parikanniemi j\u00e4i rajan taakse luovutetulle alueelle.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kirjan loppuosa kertoo j\u00e4lleenrakennuksen ajasta, liikkeen organisoitumisesta ja sen piiriss\u00e4 syntyneest\u00e4 yhdistystoiminnasta. Orpokodista kehittyi Ristiinassa toimiva, arvostettu Parikanniemen lastenkoti. Heinolan maalaiskuntaan perustettiin Vanha-Tuusj\u00e4rven vanhustenkoti.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Valkeap\u00e4\u00e4 on paneutunut aiheeseensa historioitsijan otteella. Vaikka liikkeen toimintaa koskevat l\u00e4hdesarjat ovat puutteellisia, tekij\u00e4 on onnistunut kokoamaan perusteellisen tutkimuksen alaviitteineen. L\u00e4hdeaineisto on laaja ja monipuolinen. Kirja etenee loogisesti ja kieli on sujuvaa. Tekstiin j\u00e4\u00e4neet v\u00e4h\u00e4iset kirjoitusvirheet eiv\u00e4t haittaa lukemista.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Juha Valkeap\u00e4\u00e4n teos on merkitt\u00e4v\u00e4 lis\u00e4 kirkko- ja her\u00e4tysliikehistoriaan. Samalla se valottaa it\u00e4isen Suomen, luovutetun Karjalan ja monien muiden paikkakuntien ja henkil\u00f6iden kohtaloita 1900-luvulla. Kirja sopii kaikille, joita kiinnostavat historia ja uukuniemel\u00e4isen her\u00e4tysliikkeen vaiheet.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><em>Hurmosta, hoivaa ja her\u00e4tyst\u00e4<\/em> on kasvukertomus siit\u00e4, miten uskonvaraisesta maallikkoyhteis\u00f6st\u00e4 kehittyi kirkollinen her\u00e4tysliike ja ammattimainen lastensuojelun toimija.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Seppo H\u00e4kkinen<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">piispa emeritus, teologian tohtori<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Juha Valkeap\u00e4\u00e4<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">HURMOSTA, HOIVAA JA HER\u00c4TYST\u00c4<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Uukuniemel\u00e4inen her\u00e4tysliike 1905\u20131966<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Parikanniemen Yst\u00e4v\u00e4t ry. 2026<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">416 sivua<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Her\u00e4tysliikkeet ovat jo kolmensadan vuoden ajan olleet suomalaisen kristillisyyden leimallinen piirre. Ne ovat vaikuttaneet sek\u00e4 kirkon sis\u00e4ll\u00e4 ett\u00e4 koko kirkkoon. Niiden j\u00e4ljet n\u00e4kyv\u00e4t my\u00f6s uskontoa ja kirkkoa laajemmin suomalaisuudessa. Kulttuuriamme, kansanluonnettamme ja el\u00e4m\u00e4ntapaamme on vaikea ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ellei ota huomioon kansanliikkeiden syv\u00e4ll\u00e4 kulkevaa pohjavirtaa. It\u00e4-Suomen her\u00e4tyskristillisyyteen kuuluu Helena Konttisen (1871\u20131916) toiminta. Vaatimattomista oloista l\u00e4ht\u00f6isin ollut nainen &#8230; <a title=\"Hurmoksesta hoivaan \u2013 uukuniemel\u00e4isen her\u00e4tysliikkeen historia\" class=\"read-more\" href=\"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/2026\/10\/29\/hurmoksesta-hoivaan-uukuniemelaisen-heratysliikkeen-historia\/\" aria-label=\"Lue lis\u00e4\u00e4 aiheesta Hurmoksesta hoivaan \u2013 uukuniemel\u00e4isen her\u00e4tysliikkeen historia\">Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[37],"class_list":["post-4894","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjoituksia","tag-37"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4894","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4894"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4894\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4895,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4894\/revisions\/4895"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4894"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4894"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4894"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}