{"id":514,"date":"2016-01-01T16:03:22","date_gmt":"2016-01-01T16:03:22","guid":{"rendered":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/2024\/01\/01\/saarna-juhlajumalanpalveluksessa-1-1-2016-mantyharjun-kirkossa\/"},"modified":"2024-02-28T11:19:01","modified_gmt":"2024-02-28T11:19:01","slug":"saarna-juhlajumalanpalveluksessa-1-1-2016-mantyharjun-kirkossa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/2016\/01\/01\/saarna-juhlajumalanpalveluksessa-1-1-2016-mantyharjun-kirkossa\/","title":{"rendered":"Saarna juhlajumalanpalveluksessa 1.1.2016 M\u00e4ntyharjun kirkossa"},"content":{"rendered":"

Kun oli tullut kahdeksas p\u00e4iv\u00e4 ja lapsi oli ymp\u00e4rileikattava, h\u00e4n sai nimen Jeesus, jonka enkeli oli ilmoittanut ennen kuin h\u00e4n sikisi \u00e4itins\u00e4 kohdussa<\/em>. (Luuk. 2:21).<\/p>\n

Yhdeks\u00e4nkymment\u00e4 vuotta sitten Pertunmaan seurakunta aloitti toimintansa. Perustamisp\u00e4\u00e4t\u00f6s oli tehty jo pari vuotta aiemmin (20.3.1924). Tosin kovin nopeasti ei Pertunmaan seurakunta syntynyt, ensimm\u00e4isist\u00e4 keskusteluista kului parisataa vuotta oman seurakunnan saamiseen. M\u00e4ntyharjun ja Hartolan seurakuntien historiaa voi lukea kuin j\u00e4nnityskertomusta. Niin monenlaisia vaiheita ja yll\u00e4tt\u00e4vi\u00e4 k\u00e4\u00e4nteit\u00e4 sek\u00e4 Pertunmaan seurakunnan perustamiseen ett\u00e4 kirkon rakentamiseen on sis\u00e4ltynyt.<\/p>\n

Esimerkiksi Lauri Kalliala kirjoittaa pertunmaalaisten halusta saada 1700-luvulla oma seurakunta, sill\u00e4 pitk\u00e4t v\u00e4limatkat tekiv\u00e4t kirkollisten toimitusten hoitamisen hankalaksi: \u201dOn helppo ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, mit\u00e4 vaikeuksia tuotti niiss\u00e4 oloissa ruumiin vieminen haudattavaksi kelirikon aikana nelj\u00e4tt\u00e4 peninkulmaa pitk\u00e4n matkan. Kun sitten perille p\u00e4\u00e4sty\u00e4 vastassa oli rettel\u00f6iv\u00e4 pappi, ei ole ihmetelt\u00e4v\u00e4\u00e4, jos Pertunmaan vakavamielisempi v\u00e4est\u00f6 alkoi mietti\u00e4 oman hautausmaan ja kappelikirkon muodostamista omalle kulmakulmalleen.\u201d (Lauri Kalliala: Pertunmaan seurakunnan ero M\u00e4ntyharjusta. Teoksessa M\u00e4ntyharjun seurakunnan taipaleelta 1595-1995, s 160). Mainittu rettel\u00f6iv\u00e4 pappi oli M\u00e4ntyharjun kirkkoherrana 1722-1730 toiminut Juhana Gestrin, joka lopulta erotettiin virastaan. Syyksi mainittiin juoppous ja muut viat.<\/p>\n

Haave omasta seurakunnasta kuitenkin eli ja v\u00e4hitellen asiat kypsyiv\u00e4t. Vuoden 1926 alusta aloittaneeseen Pertunmaan seurakuntaan siirtyi M\u00e4ntyharjusta 2627 henke\u00e4, Hartolasta 1733 henke\u00e4 ja Joutsasta 339 henke\u00e4. Seurakunnan j\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 oli yhdeks\u00e4n vuosikymment\u00e4 sitten 4700. Edellytykset aktiiviselle seurakuntaty\u00f6lle olivat hyv\u00e4t. Lauri Kalliala kirjoittaa: \u201dL\u00e4hes kaksisataa vuotta Pertunmaalla kytenyt toive on nyt toteutunut. Seurakunta on t\u00e4ysin itsen\u00e4inen, ja muodollisesti se t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 itsen\u00e4isen seurakunnan vaatimukset. Taloudellisesti se voi katsoa toivorikkaana tulevaisuuteen, sill\u00e4 em\u00e4seurakunnat, joista se on eronnut, eiv\u00e4t ole l\u00e4hett\u00e4neet tyt\u00e4rt\u00e4\u00e4n ilman my\u00f6t\u00e4j\u00e4isi\u00e4 taipaleelle. Pertunmaan seurakunta sai pappilansa ja seurakuntatalonsa ik\u00e4\u00e4n kuin ilmaiseksi rakennetuksi, eiv\u00e4tk\u00e4 rahastotkaan j\u00e4\u00e4neet tyhjiksi. Jumalan valtakunnan ty\u00f6vainiona on Pertunmaa syv\u00e4multaista syd\u00e4nmaan peltoa, johon on helppo kylv\u00e4\u00e4, sill\u00e4 se imee voimansa n\u00f6yr\u00e4st\u00e4 perinn\u00e4isest\u00e4 kunnioituksesta isien uskoa kohtaan.\u201d (emt., s 178).<\/p>\n

Kuluneet vuosikymmenet ovat merkinneet Pertunmaalla vire\u00e4\u00e4 seurakuntael\u00e4m\u00e4\u00e4. Pertunmaalaiset ovat sitoutuneet vahvasti omaan seurakuntaansa. T\u00e4st\u00e4 on hyv\u00e4 esimerkki talollinen Markus Pulieri, joka sai aikaan Pertunmaalle rukoushuoneen vuonna 1907, jo ennen kuin edes koko seurakunta oli olemassa. Seurakunnan el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ovat kantaneet huolta lukuisat luottamushenkil\u00f6t ja muut vastuunkantajat. Seurakuntaa on palvellut kymmenen vakinaista kirkkoherraa ja runsaslukuinen joukko muita ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4. Heille kaikille tahdon lausua kiitokseni.<\/p>\n

T\u00e4n\u00e4\u00e4n uudenvuodenp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 2016 yksi historian kiertokulku palaa takaisin alkupisteeseens\u00e4. Pertunmaan seurakunnan alueista runsas puolet tuli aikanaan M\u00e4ntyharjusta. Nyt pertunmaalaiset palaavat historialliseen synnyinsijaansa, kun seurakunnat yhtyv\u00e4t ja Pertunmaasta tulee M\u00e4ntyharjun kappeliseurakunta. Syy t\u00e4h\u00e4n on selv\u00e4. Pertunmaan seurakuntaa perustettaessa j\u00e4seni\u00e4 oli 4700, nyt 1500. Seurakunta ei ole voinut katsoa taloudellisesti toivorikkaana tulevaisuuteen en\u00e4\u00e4 moniin vuosiin. Siten my\u00f6s sen edellytykset t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 itsen\u00e4isen seurakunnan vaatimukset olivat heikentyneet. Seurakuntaliitoksella halutaan turvata seurakuntael\u00e4m\u00e4 tulevaisuudessa my\u00f6s Pertunmaalla.<\/p>\n

T\u00e4llaisessa tilanteessa tarvitaan erityisesti oman l\u00e4hiyhteis\u00f6n ja identiteetin vaalimista. Ihminen tarvitsee yhteis\u00f6n, johon kuulua. Niin Pertunmaan kuin M\u00e4ntyharjun kaltaisissa yhteis\u00f6iss\u00e4 kotipaikkatietoisuus ja paikallisidentiteetti ovat vahvasti sidoksissa omaan kirkkoon ja s\u00e4\u00e4nn\u00f6lliseen jumalanpalvelusel\u00e4m\u00e4\u00e4n, hautausmaahan, tuttuihin ty\u00f6ntekij\u00f6ihin ja seurakunnan toimintatapaan. Paikallisyhteis\u00f6jen tukeminen ja vaaliminen on hyvinvoinnin kannalta ratkaisevan t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Sit\u00e4 haluan korostaa. Siit\u00e4 ovat vastuussa niin seurakunnan p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t ja vastuunkantajat yht\u00e4 hyvin kuin seurakunnan j\u00e4senet ja paikkakunnan asukkaat. Teilt\u00e4 m\u00e4ntyharjulaisilta toivon, ett\u00e4 huolehditte Pertunmaan kappeliseurakunnan toimintaedellytyksist\u00e4 ja rakennatte sen hyv\u00e4\u00e4 tulevaisuutta. Teilt\u00e4 pertunmaalaisilta toivon koko M\u00e4ntyharjun seurakunnan hyv\u00e4ksi ty\u00f6skentelemist\u00e4 ja kokonaisedun ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n

Hyv\u00e4t seurakuntalaiset. Vuoden vaihtuessa ollaan uuden edess\u00e4. Alkaneeseen vuoteen meit\u00e4 opastaa niin seurakuntana kuin yksitt\u00e4isen\u00e4 ihmisen\u00e4 Jumalan sana. Uudenvuoden evankeliumi on vain yhden jakeen mittainen, lyhyt ja ytimek\u00e4s. Se kertoo yksinkertaisesti, miten Jeesus sai nimens\u00e4. Mooseksen lain mukaan poikalapsi piti ymp\u00e4rileikata kahdeksan p\u00e4iv\u00e4n vanhana. Siin\u00e4 yhteydess\u00e4 h\u00e4nelle annettiin nimi.<\/p>\n

Nimen antaminen sai juhlassa erityisen huomion. Usein meill\u00e4kin risti\u00e4isiss\u00e4 lapsen nimi halutaan pit\u00e4\u00e4 salassa. Kun se lopulta ilmoitetaan, juhlavieraiden kasvoilta odotetaan hyv\u00e4ksyvi\u00e4 ilmeit\u00e4. Juutalaiset nimet aina merkitsiv\u00e4t jotain. Usein ne heijastivat vanhempien toiveita tai kokemuksia. Suku osasi silloinkin puuttua liian omaper\u00e4isiin nimiin. Puoli vuotta ennen Jeesuksen syntym\u00e4\u00e4 oli h\u00e4nen sukulaislapselleen annettu nimeksi Johannes, \u201dJumala on armollinen\u201d. Nimi ei ainakaan kaikille tuntunut kelpaavan ja vieraat huomauttelivat: \u201deih\u00e4n teid\u00e4n suvussanne ole ket\u00e4\u00e4n sen nimist\u00e4\u201d. Mutta lapsen is\u00e4ll\u00e4 ei ollut vaihtoehtoja. Enkeli oli ilmoittanut lapsen nimen jo ennen h\u00e4nen siki\u00e4mist\u00e4\u00e4n. Samoin k\u00e4vi Jeesus-lapsen kohdalla. Vanhempien ei tarvinnut mietti\u00e4, mik\u00e4 tulee lapselle nimeksi eik\u00e4 sit\u00e4, miten muut nimeen suhtautuvat. Enkeli oli jo etuk\u00e4teen ilmoittanut nimen. Lapselle oli annettava nimi Jeesus, joka merkitsee \u201dHerra on apu, Herra pelastaa.\u201d Nimi varmaan her\u00e4tti ihmetyst\u00e4 ja h\u00e4mm\u00e4stely\u00e4. Mutta Jeesuksen nimeen on tiivistetty koko uskomme.<\/p>\n

Monille tuntematon tulevaisuus merkitsee turvattomuuden ja pelon tuntua. Leikinomaiset tinanvalut, ennustamiset, taikuuteen vieh\u00e4ttymiset sek\u00e4 uudenvuoden lupaukset heijastelevat ihmisen h\u00e4mmennyst\u00e4 tulevan edess\u00e4. Kristityn tulevaisuus kytkeytyy toisenlaiseen totuuteen. Meill\u00e4 on Herra, jonka nimi on Jeesus. H\u00e4nelle on annettu kaikki valta. Kristityn uusi vuosi ja koko tulevaisuus on Jeesuksen k\u00e4siss\u00e4. Olkoon edess\u00e4mme mit\u00e4 tahansa, meit\u00e4 kantaa lupaus: \u201dHerra on apu, Herra pelastaa.\u201d<\/p>\n

Jeesuksen nimeen sis\u00e4ltyy turva, mutta my\u00f6s teht\u00e4v\u00e4 pit\u00e4\u00e4 sit\u00e4 esill\u00e4. Jeesuksen nimi on usein ep\u00e4uskon ensimm\u00e4inen uhri, jota h\u00e4vet\u00e4\u00e4n, piilotellaan tai josta vaietaan, jopa kirkossa! Kuitenkin teht\u00e4v\u00e4mme on sit\u00e4 julistaa ja siit\u00e4 todistaa. Jeesus on Jumalan l\u00e4hett\u00e4m\u00e4 Pelastaja, jota ilman meill\u00e4 ei olisi p\u00e4\u00e4sy\u00e4 Jumalan tuntemiseen, syntien anteeksisaamiseen eik\u00e4 iankaikkiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n. \u201dMit\u00e4\u00e4n muuta nime\u00e4, joka meid\u00e4t pelastaisi, ei ole ihmisille annettu koko taivaankannen alla.\u201d (Apt. 4:12).<\/p>\n

Siksi meid\u00e4n ei tarvitse emmek\u00e4 saa h\u00e4vet\u00e4 tai piilottaa t\u00e4t\u00e4 nime\u00e4. Seurakunnan teht\u00e4v\u00e4 on M\u00e4ntyharjulla, Pertunmaalla ja kaikkialla pit\u00e4\u00e4 Jeesusta esill\u00e4. Kristillisen kirkon yhteys Jeesukseen ei ole vain taaksep\u00e4in katsovaa. Me emme yrit\u00e4 seurata\u00a0parhaamme mukaan jonkin menneen opettajan opetuksia. Yhteys on kanssak\u00e4ymist\u00e4 yl\u00f6snousseen Herran kanssa. H\u00e4n tekee ty\u00f6t\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 sanan ja sakramenttien v\u00e4lityksell\u00e4. Me ihmiset olemme Jumalan ty\u00f6n kohteina ja samalla meit\u00e4 kutsutaan osallistumaan Jumalan ty\u00f6h\u00f6n. Kristillisen kirkon katse on vahvasti suunnattu tulevaisuuteen. Kerran jokainen ihminen joutuu todistamaan, ett\u00e4 Jeesus on Herra. \u201dJumala on korottanut h\u00e4net yli kaiken ja antanut h\u00e4nelle nimen, kaikkia muita nimi\u00e4 korkeamman.Jeesuksen nime\u00e4 kunnioittaen on kaikkien polvistuttava, kaikkien niin taivaassa kuin maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja maan alla,ja jokaisen kielen on tunnustettava Is\u00e4n Jumalan kunniaksi: \u2019Jeesus Kristus on Herra.\u2019\u201d (Fil. 2:9-11).<\/p>\n

T\u00e4n\u00e4\u00e4n uudenvuodenp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 olemme uuden edess\u00e4. Erityisesti Pertunmaan ja M\u00e4ntyharjun seurakunnille edess\u00e4 on muutos ja uudenlainen tulevaisuus. Muutoksessa helposti k\u00e4\u00e4nnyt\u00e4\u00e4n haikailemaan mennytt\u00e4 aikaa. Sillekin on oltava aikansa ja paikkansa. Menneisyytt\u00e4 on arvostettava ja juuret tunnettava. Mutta ennen kaikkea haluan korostaa: Muutos ja tulevaisuus ovat mahdollisuus. Nyt on t\u00e4rke\u00e4 suunnata katse ja voimavarat kohti tulevaa. Siksi rohkaisen teit\u00e4 rakentamaan keskin\u00e4ist\u00e4 luottamusta ja vahvistamaan yhteisty\u00f6t\u00e4 sek\u00e4 yhteenkuulumisen henke\u00e4. Siin\u00e4 jokaisella on oma vastuunsa kannettavana. Vaikka seurakuntien rajat ja rakenteet ymp\u00e4rill\u00e4 muuttuvat, jokin pysyy. Uudenvuodenp\u00e4iv\u00e4n evankeliumin sanoma on selke\u00e4. Jeesus-nimi merkitsee \u2019Herra on apu, Herra pelastaa\u2019. Siihen nimeen on turvallista luottaa alkavana vuotena ja rakentaa uutta tulevaisuutta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kun oli tullut kahdeksas p\u00e4iv\u00e4 ja lapsi oli ymp\u00e4rileikattava, h\u00e4n sai nimen Jeesus, jonka enkeli oli ilmoittanut ennen kuin h\u00e4n sikisi \u00e4itins\u00e4 kohdussa. (Luuk. 2:21). Yhdeks\u00e4nkymment\u00e4 vuotta sitten Pertunmaan seurakunta aloitti toimintansa. Perustamisp\u00e4\u00e4t\u00f6s oli tehty jo pari vuotta aiemmin (20.3.1924). Tosin kovin nopeasti ei Pertunmaan seurakunta syntynyt, ensimm\u00e4isist\u00e4 keskusteluista kului parisataa vuotta oman seurakunnan saamiseen. … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[9],"tags":[24],"class_list":["post-514","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-saarnat","tag-24"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/514","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=514"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/514\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4217,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/514\/revisions\/4217"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=514"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=514"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=514"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}