{"id":517,"date":"2015-11-22T16:03:00","date_gmt":"2015-11-22T16:03:00","guid":{"rendered":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/2024\/01\/01\/saarna-kotkan-seurakunnan-100-vuotisjuhlamessussa-22-11-2015-kotkan-kirkossa\/"},"modified":"2024-03-06T16:20:40","modified_gmt":"2024-03-06T16:20:40","slug":"saarna-kotkan-seurakunnan-100-vuotisjuhlamessussa-22-11-2015-kotkan-kirkossa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/2015\/11\/22\/saarna-kotkan-seurakunnan-100-vuotisjuhlamessussa-22-11-2015-kotkan-kirkossa\/","title":{"rendered":"Saarna Kotkan seurakunnan 100-vuotisjuhlamessussa 22.11.2015 Kotkan kirkossa"},"content":{"rendered":"

Jeesus sanoi: \u201dTaivasten valtakunta on kuin nuotta, joka laskettiin mereen ja joka ker\u00e4si kaikenlaisia kaloja. Kun se tuli t\u00e4yteen, kalastajat vetiv\u00e4t sen rantaan, istuutuivat ja lajittelivat hyv\u00e4t kalat koreihin mutta viskasivat huonot pois. Samoin k\u00e4y maailman lopussa: enkelit tulevat, erottavat pahat vanhurskaista ja heitt\u00e4v\u00e4t heid\u00e4t tuliseen p\u00e4tsiin. Siell\u00e4 itket\u00e4\u00e4n ja kiristell\u00e4\u00e4n hampaita.\u201d <\/em>(Matt. 13:47-50).<\/p>\n

Kotkan seurakunta viett\u00e4\u00e4 t\u00e4n\u00e4 vuonna 100-vuotisjuhlaa. Itsen\u00e4isen seurakunnan syntymist\u00e4 valmisteltiin per\u00e4ti 35 vuotta. Ajatus Kotkan erottamiseksi Kymist\u00e4 omaksi seurakunnaksi virisi jo vuonna 1881. Asia ei kuitenkaan edennyt. Pidettiin kirkonkokouksia, laadittiin anomuksia ja lehtikirjoituksia, l\u00e4hetettiin edustajia suorittamaan tiedusteluja tuomiokapitulissa – mutta mit\u00e4\u00e4n ei tapahtunut. Kaiken lis\u00e4ksi esitykset olivat huonosti valmisteltuja, jopa lain vastaisia, asiakirjat j\u00e4tettiin liian my\u00f6h\u00e4\u00e4n, seurakuntalaiset olivat eripuraisia ja valitukset asiasta kuin asiasta pitkittiv\u00e4t nekin k\u00e4sittely\u00e4. Vasta vuonna 1892 Kotkasta tuli oma kirkkoherrakunta. Viel\u00e4 kesti vuoteen 1915 saakka, ennen kuin Kotkan seurakunta saavutti t\u00e4yden itsen\u00e4isyyden ja ensimm\u00e4inen kirkkoherra Kaarlo Edvard Kilpel\u00e4inen astui virkaansa 1.5.1915.<\/p>\n

Kirkon hallinnon hitaus ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon kankeus eiv\u00e4t siis ole mit\u00e4\u00e4n uutuuksia. Kirkolla tuntuu olevan aikaa. N\u00e4in kvartaalitalouden aikana kirkon kvartaalin on sanottu olevan 250 vuotta. Mutta onko kirkolla aikaa?<\/p>\n

Tuomiosunnuntai viesti on, ett\u00e4 kerran t\u00e4m\u00e4 maailmanaika p\u00e4\u00e4ttyy. Kristus tulee aikojen lopulla, kuten tuomiosunnuntain perinteinen evankeliumi sanoo, \u201dkirkkaudessaan kaikkien enkeliens\u00e4 kanssa ja istuutuu kirkkautensa valtaistuimelle\u201d<\/em> (Matt. 25:31). Silloin loppuu se aika, jota me olemme tottuneet mittaamaan. Silloin loppuu my\u00f6s kirkon aika. Seurakuntaa ei en\u00e4\u00e4 tarvita. Se on teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 t\u00e4ytt\u00e4nyt.<\/p>\n

Viel\u00e4 nyt kirkon aika ei ole p\u00e4\u00e4ttynyt. Siksi tarvitaan seurakuntaa, my\u00f6s t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Kotkassa. Siksi on teht\u00e4v\u00e4 sit\u00e4 ty\u00f6t\u00e4, jonka Kristus on kirkolleen uskonut.<\/p>\n

Saarnatekstiss\u00e4 Jeesus vertaa Jumalan valtakuntaa nuottaan ja ihmisi\u00e4 kaloihin. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 satamakaupungissa meren rannalla vertaus on helppo ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4. Avarasuinen nuotta tai trooli ker\u00e4\u00e4 kaikenlaisia kaloja. Joukossa on hyv\u00e4\u00e4 saalista, kelvollisia kaloja. Mutta kalastaja saa my\u00f6s huonoja, kelvottomia kaloja. Jeesuksen vertauksessa kysymys ei ollut pienist\u00e4 alimittaisista sinteist\u00e4 vaan kaloista, jotka olivat sy\u00f6t\u00e4v\u00e4ksi kelpaamattomia. Gennesaretin j\u00e4rvess\u00e4 oli runsaasti l\u00e4hes metrin pituisiksi ven\u00e4ht\u00e4neit\u00e4 limaisia keuhkokaloja, jotka muistuttivat k\u00e4\u00e4rmeit\u00e4. Juutalaisen lain mukaan ne ovat saastaisia, ja siksi niit\u00e4 ei saanut sy\u00f6d\u00e4. T\u00e4llaiset kelvottomat kalat heitettiin pois. N\u00e4in k\u00e4y Jeesuksen mukaan kerran ihmisille: \u201d<\/em>Samoin k\u00e4y maailman lopussa: enkelit tulevat, erottavat pahat vanhurskaista ja heitt\u00e4v\u00e4t heid\u00e4t tuliseen p\u00e4tsiin.\u201d<\/em><\/p>\n

Jeesuksen opetus viimeisest\u00e4 tuomiosta on kovaa puhetta n\u00e4in juhlap\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Evankeliumi pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4 meid\u00e4t, muistuttaa tulevasta ja kehottaa rehelliseen arviointiin. Olenko min\u00e4 tuomiop\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Jumalalle kelpaava? Vai olenko min\u00e4 kelvoton, pois heitett\u00e4v\u00e4?<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n kysymyksen lis\u00e4ksi on kysytt\u00e4v\u00e4 my\u00f6s: Miten ihmisest\u00e4 tulee Jumalalle kelpaava? Kristinuskossa puhutaan vanhurskauttamisesta. Raamattu k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Jumalalle kelpaavasta nimityst\u00e4 \u201dvanhurskas\u201d, kuten Jeesuskin evankeliumissa sanoo. Vanhurskas ihminen on siis sellainen, joka kelpaa Jumalalle. H\u00e4n kelpaa Jumalalle jo nyt. Siksi h\u00e4nt\u00e4 ei tuomiop\u00e4iv\u00e4n\u00e4 heitet\u00e4 pois, vaan h\u00e4n p\u00e4\u00e4see ikuiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n Jumalan luona.<\/p>\n

Paavali kirjoittaa Roomalaiskirjeess\u00e4: \u201dT\u00e4m\u00e4 Jumalan vanhurskaus tulee uskosta Jeesukseen Kristukseen, ja sen saavat omakseen kaikki, jotka uskovat. Kaikki ovat samassa asemassa, sill\u00e4 kaikki ovat tehneet synti\u00e4 ja ovat vailla Jumalan kirkkautta mutta saavat h\u00e4nen armostaan lahjaksi vanhurskauden, koska Kristus Jeesus on lunastanut heid\u00e4t vapaiksi. H\u00e4net Jumala on asettanut sovitusuhriksi, h\u00e4nen verens\u00e4 tuo sovituksen uskossa vastaanotettavaksi.\u201d<\/em> (Room. 3:22-25).<\/p>\n

Me kaikki olemme itsess\u00e4mme kelvottomia – kaikki me olemme syntisi\u00e4 ja vailla Jumalan kirkkautta. Mutta Jumala itse lahjoittaa meille vanhurskauden ja tekee meist\u00e4 kelvollisia. H\u00e4n l\u00e4hetti Poikansa sovittamaan meid\u00e4n syntimme. T\u00e4m\u00e4n sovituksen voimme ottaa vastaan uskolla. Pyh\u00e4 kaste liitt\u00e4\u00e4 meid\u00e4t t\u00e4h\u00e4n uskoon. T\u00e4n\u00e4\u00e4n ehtoollisp\u00f6yd\u00e4ss\u00e4 saamme olla osallisina sovituksen ateriasta: Kristuksen ruumis ja veri, meid\u00e4n puolestamme annettu ja vuodatettu.<\/p>\n

Meid\u00e4n teht\u00e4v\u00e4mme ei ole arvioida, ketk\u00e4 ovat kelvollisia ja ketk\u00e4 kelvottomia kaloja Jumalan valtakunnan nuotassa. Liian usein kristityt lankeavat t\u00e4h\u00e4n syntiin. Piispa Martti Simojoen mukaan on h\u00e4pe\u00e4llist\u00e4, ett\u00e4 taitoa langettaa tuomioita toisten ihmisten hengellisyyden ja sielun tilasta saatetaan pit\u00e4\u00e4 jopa el\u00e4v\u00e4n kristillisyyden tuntomerkkin\u00e4. H\u00e4n itsekin koki sellaista t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Kotkassa tarkastusmatkallaan 1952. Kirjeess\u00e4\u00e4n yst\u00e4v\u00e4lleen Aarne Siiralalle h\u00e4n kirjoitti: \u201dMutta korkeajumalisuus katsoo karsaasti yrityksi\u00e4mme etsi\u00e4 ihmisi\u00e4 sielt\u00e4, miss\u00e4 he ovat. Minuakin l\u00f6iv\u00e4t Kotkassa silt\u00e4 taholta, kun raukka olisin tarvinnut siunaavia ihmisi\u00e4 heikkoudessani.\u201d (Juha Seppo, Kirkonmies ja muuttuva maailma, s 212).<\/p>\n

Meid\u00e4n teht\u00e4v\u00e4mme ei ole arvioida toistemme uskoa. Piispa Simojoen kokemus on puhutteleva. Kuinka usein me itse kukin tarvitsisimme siunaavia ihmisi\u00e4 heikkoudessamme! Siksi meid\u00e4n on suhtauduttava jokaiseen l\u00e4himm\u00e4iseemme ihmisen\u00e4, jossa Jumalan pelastava ty\u00f6 on k\u00e4ynniss\u00e4. Me emme ole tuomareita viimeisell\u00e4 tuomiolla. Tuomarimme on Jeesus, h\u00e4n joka armahti itkev\u00e4n syntisen naisen. Tuomarimme on Jeesus, joka lupasi ry\u00f6v\u00e4rille ristill\u00e4: \u201dJo t\u00e4n\u00e4\u00e4n olet minun kanssani paratiisissa.\u201d<\/em> (Luuk. 23:43). Tuomarimme on Jeesus, joka k\u00e4rsi ja kuoli meid\u00e4n puolestamme ristill\u00e4.<\/p>\n

Hyv\u00e4t seurakuntalaiset. Kotkan seurakunnan teht\u00e4v\u00e4 ollut jo sata vuotta ker\u00e4t\u00e4 saalista Jumalan valtakunnan nuottaan. Yh\u00e4 edelleen seurakuntaa tarvitaan hoitamaan t\u00e4t\u00e4 teht\u00e4v\u00e4\u00e4. Nuotta ker\u00e4\u00e4 kaikenlaisia kaloja. Siell\u00e4 olemme mekin.<\/p>\n

Huolenaiheena seurakunnassa ei pid\u00e4 olla, kuka ottaa evankeliumin vastaan, kuinka moni uskoo, kuka on Jumalalle kelvollinen. Jumala itse arvioi n\u00e4m\u00e4 asiat viimeisen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Suurimpana huolenaiheena tulee seurakunnassa olla, ettei vain kukaan j\u00e4isi osattomaksi evankeliumin ilosanomasta: Jumala itse vanhurskauttaa jumalattoman, syntisen ihmisen. T\u00e4t\u00e4 teht\u00e4v\u00e4\u00e4 varten Kotkan seurakuntaa tarvitaan t\u00e4ss\u00e4 kaupungissa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Jeesus sanoi: \u201dTaivasten valtakunta on kuin nuotta, joka laskettiin mereen ja joka ker\u00e4si kaikenlaisia kaloja. Kun se tuli t\u00e4yteen, kalastajat vetiv\u00e4t sen rantaan, istuutuivat ja lajittelivat hyv\u00e4t kalat koreihin mutta viskasivat huonot pois. Samoin k\u00e4y maailman lopussa: enkelit tulevat, erottavat pahat vanhurskaista ja heitt\u00e4v\u00e4t heid\u00e4t tuliseen p\u00e4tsiin. Siell\u00e4 itket\u00e4\u00e4n ja kiristell\u00e4\u00e4n hampaita.\u201d (Matt. 13:47-50). Kotkan … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[9],"tags":[25],"class_list":["post-517","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-saarnat","tag-25"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/517","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=517"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/517\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4500,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/517\/revisions\/4500"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=517"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=517"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=517"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}