{"id":529,"date":"2016-11-27T16:03:24","date_gmt":"2016-11-27T16:03:24","guid":{"rendered":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/2024\/01\/01\/saarna-virsikirjan-lisavihkon-ja-liturgisen-vaatetuksen-kayttoonottomessussa-27-11-2016-pyhtaan-kirkossa\/"},"modified":"2024-03-03T08:56:31","modified_gmt":"2024-03-03T08:56:31","slug":"saarna-virsikirjan-lisavihkon-ja-liturgisen-vaatetuksen-kayttoonottomessussa-27-11-2016-pyhtaan-kirkossa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/2016\/11\/27\/saarna-virsikirjan-lisavihkon-ja-liturgisen-vaatetuksen-kayttoonottomessussa-27-11-2016-pyhtaan-kirkossa\/","title":{"rendered":"Saarna virsikirjan lis\u00e4vihkon ja liturgisen vaatetuksen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottomessussa 27.11.2016 Pyht\u00e4\u00e4n kirkossa"},"content":{"rendered":"

Kun he l\u00e4hestyiv\u00e4t Jerusalemia ja tulivat Betfageen ja Betaniaan \u00d6ljym\u00e4en rinteelle, Jeesus l\u00e4hetti edelt\u00e4 kaksi opetuslastaan ja sanoi heille: \u201dMenk\u00e4\u00e4 tuolla n\u00e4kyv\u00e4\u00e4n kyl\u00e4\u00e4n. Heti kun te tulette sinne, te n\u00e4ette kiinni sidotun aasinvarsan, jonka sel\u00e4ss\u00e4 ei kukaan viel\u00e4 ole istunut. Ottakaa se siit\u00e4 ja tuokaa t\u00e4nne. Jos joku kysyy, miksi te niin teette, vastatkaa, ett\u00e4 Herra tarvitsee sit\u00e4 mutta l\u00e4hett\u00e4\u00e4 sen pian takaisin.\u201d Opetuslapset l\u00e4htiv\u00e4t ja l\u00f6ysiv\u00e4t varsan, joka oli sidottu kujalle oven eteen. He ottivat sen. Paikalla olevat ihmiset kysyiv\u00e4t: \u201dMit\u00e4 te oikein teette? Miksi te viette varsan?\u201d He vastasivat niin kuin Jeesus oli k\u00e4skenyt, ja heid\u00e4n annettiin menn\u00e4. He toivat varsan Jeesukselle ja heittiv\u00e4t vaatteitaan sen selk\u00e4\u00e4n, ja Jeesus nousi ratsaille. Monet levittiv\u00e4t vaatteitaan tielle, toiset taas lehvi\u00e4, joita he katkoivat tienvarresta. Ja ne, jotka kulkivat h\u00e4nen edell\u00e4\u00e4n ja per\u00e4ss\u00e4\u00e4n, huusivat: – Hoosianna! Siunattu olkoon h\u00e4n, joka tulee Herran nimess\u00e4! Siunattu is\u00e4mme Daavidin valtakunta, joka nyt tulee! Hoosianna korkeuksissa! <\/em>\u00a0(Mark. 11:1-10).<\/p>\n

Hoosianna-virsi on siit\u00e4 erikoinen hymni, ett\u00e4 se syk\u00e4hdytt\u00e4\u00e4 vuosi vuoden j\u00e4lkeen. Se koskettaa, koska se kantaa muistoja lapsuudesta, koulujen juhlista, omista kotikirkoista. Vaikka vuodet kuluvat, Hoosianna s\u00e4ilyy mieless\u00e4 rakkaana virten\u00e4. Kun ihmiset menev\u00e4t ensimm\u00e4isen\u00e4 adventtina kirkkoon, he sanovat: menn\u00e4\u00e4n laulamaan Hoosiannaa.<\/p>\n

Idag p\u00e5 f\u00f6rsta Advent f\u00e5r vi \u00e5ter en g\u00e5ng sjunga Hosianna. Ett nytt kyrko\u00e5r inleds idag. Vi inleder det med att be Gud om hj\u00e4lp och fr\u00e4lsning. Hosianna betyder just detta \u201dhj\u00e4lp, fr\u00e4lsning, r\u00e4ddning\u201d. Fr\u00e5n b\u00f6rjan b\u00e4r m\u00e4nniskor ropade \u201dHosianna!\u201d bad de kungen eller Gud om hj\u00e4lp.<\/p>\n

Att sjunga Hosianna p\u00e5 f\u00f6rsta advent \u00e4r en gammal tradition i s\u00e5v\u00e4l Sverige som Finland. Det \u00e4r en psalm som \u00e4r dryga 200 \u00e5r gammal. Dess r\u00f6tter finner vi i Sveriges och Finlands gemensamma historia. Upphovsmannen bakom Hosianna \u00e4r Georg Joseph Vogler, en tysk komposit\u00f6r som kallades till svenska hovet. Det r\u00e4ckte inte l\u00e4nge innan Hosianna spred sig fr\u00e5n Stockholm till \u00c5bo. Detta skedde i b\u00f6rjan av 1800-talet och sedan dess har den blivit en av v\u00e5ra mest k\u00e4nda och \u00e4lskade psalmer.<\/p>\n

Mik\u00e4 on Hoosiannan viesti t\u00e4n\u00e4 adventtina t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Pyht\u00e4\u00e4n kirkossa? Viesti kiteytyy laulun kohtaan: \u201dKiitetty Daavidin Poika, joka tulee Herran nimeen.\u201d Samasta asiasta puhuu my\u00f6s \u00e4sken kuulemamme evankeliumi: \u201dSiunattu olkoon h\u00e4n, joka tulee Herran nimess\u00e4.\u201d<\/p>\n

\u201dJoka tulee Herran nimeen.\u201d Ne jotka tulevat kirkkoon, tulevat \u201dHerran nimeen\u201d. Jos menemme kyl\u00e4\u00e4n yst\u00e4vien luokse, talon tai asunnon oveen kiinnitetyst\u00e4 nimikilvest\u00e4 n\u00e4kyy, kenen luo olemme menossa.<\/p>\n

Kirkkorakennus on paikka, jota on vanhastaan nimitetty Herran huoneeksi, Jumalan asuinsijaksi. T\u00e4m\u00e4 Pyht\u00e4\u00e4n vanha kirkkokin on Herran temppeli. Jokainen joka tulee t\u00e4h\u00e4n kirkkoon, tulee siis Jumalan luo. \u201dSiunattu olkoon h\u00e4n, joka tulee Herran nimess\u00e4!\u201d<\/p>\n

Jumalanpalveluksessa on syvimmilt\u00e4\u00e4n kyse Kristuksen l\u00e4sn\u00e4olosta ja kohtaamisesta. Sen ymm\u00e4rt\u00e4misess\u00e4 auttavat my\u00f6s kirkkotekstiilit. Ne johdattavat kirkkovierasta hiljentym\u00e4\u00e4n ja keskittym\u00e4\u00e4n olennaiseen. Niiden symboliikka julistaa sanattomasti kristinuskon sanomaa. T\u00e4n\u00e4\u00e4n otetaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n tekstiilitaiteilija Helena Vaarin Pyht\u00e4\u00e4n kirkkoon suunnittelemat ja toteuttamat uudet kirkkotekstiilit.<\/p>\n

Kyrkotextilerna g\u00f6r f\u00f6rsamlingens gemensamma sammankomster och kyrkorummet mer festlig. Detta \u00e4r dock inte deras huvudsakliga syfte. Deras viktigaste syfte ligger i det att de f\u00f6r m\u00e4nniskors tankar till det som \u00e4r det viktigaste inneh\u00e5llet i den kristna kyrkans sammankomster. De synligg\u00f6r de viktigaste sakerna i kyrkans tro och undervisning. De kyrkotextiler som vi idag tar i bruk \u00e4r skapade av Helena Vaari och de f\u00f6rkroppsligar just allt detta, och de har en alldeles speciell plats just h\u00e4r i Pyttis kyrka.<\/p>\n

Idag tar vi ocks\u00e5 i bruk till\u00e4ggsh\u00e4ftet till v\u00e5r psalmbok b\u00e5de p\u00e5 finska och p\u00e5 svenska. Detta \u00e4r avslutningen p\u00e5 en process som p\u00e5b\u00f6rjades redan \u00e5r 2010 genom kyrkom\u00f6tets beslut. \u00d6nskem\u00e5let fr\u00e5n kyrkom\u00f6tets sida var att tillf\u00f6ra nya, fr\u00e4scha psalmer till v\u00e5r psalmbok som tilltalar just de behov som v\u00e5r tids m\u00e4nniskor har. En annan sak som betonades i kyrkom\u00f6tets initiativ var att psalmerna skulle ha en varierande stilart och karakt\u00e4r.<\/p>\n

T\u00e4n\u00e4\u00e4n virallisesti k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n otettavat suomen- ja ruotsinkieliset virsikirjan lis\u00e4vihkot on tarkoitettu k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi nykyisen virsikirjan rinnalla. Lis\u00e4vihko t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 virsikirjaa sek\u00e4 tyylillisesti ett\u00e4 aihepiiriens\u00e4 avulla. Siin\u00e4 on pyritty etsim\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4n ajan ihmisen kokemusta kristinuskosta.<\/p>\n

Ensimm\u00e4isen adventtisunnuntain evankeliumista k\u00e4y ilmi, ett\u00e4 laulaminen on aina kuulunut uskonnolliseen ja my\u00f6s kristilliseen perinteeseen. Yhdess\u00e4 laulaminen on alusta asti ollut kristittyjen kokoontumisten olennainen osa. Kansankielinen virsilaulu on reformaation oivallus ja l\u00f6yt\u00f6. Koska kansa ei kyennyt laulamaan latinankielist\u00e4 teksti\u00e4 monimutkaisin s\u00e4velmin, oli k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 kansan omaa kielt\u00e4 ja teht\u00e4v\u00e4 s\u00e4velm\u00e4t tavallisen kansan kykyj\u00e4 vastaavaksi. Jokaiselle piti antaa mahdollisuus my\u00f6s ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, mit\u00e4 laulettiin. Otamme virsikirjan lis\u00e4vihkot k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n osana reformaation 500-vuotismerkkivuotta. N\u00e4in reformaation perinne jatkuu el\u00e4v\u00e4n\u00e4.<\/p>\n

Hyv\u00e4t seurakuntalaiset. Adventin evankeliumissa kansa laulaa: \u201dSiunattu olkoon h\u00e4n, joka tulee Herran nimess\u00e4.\u201d Hoosianna-hymni ei puhu ainoastaan Jumalan luo tulemisesta, vaan my\u00f6s siit\u00e4, mit\u00e4 Jumala haluaa antaa luokseen tuleville. H\u00e4n haluaa siunata. Se joka tulee Herran nimeen, on siunattu ihminen, olkoon h\u00e4n itsess\u00e4\u00e4n millainen tahansa. \u201dSiunattu olkoon h\u00e4n, joka tulee Herran nimess\u00e4.\u201d<\/p>\n

Siunaus on merkillinen asia ihmisen el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Ilman siunausta ihminen ei kest\u00e4. V\u00e4h\u00e4n aikaa voimme kuvitella, ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4 on meid\u00e4n omissa k\u00e4siss\u00e4mme. Ihmisen kiusaus on luulla, ett\u00e4 h\u00e4n hallitsee oman el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 ja pit\u00e4\u00e4 onnen avaimia k\u00e4siss\u00e4\u00e4n. Me kuvittelemme, ett\u00e4 tulemme toimeen ilman siunausta ja ilman Jumalaa. Mutta ennemmin tai my\u00f6hemmin paljastuu, ett\u00e4 ei ole el\u00e4m\u00e4\u00e4 ilman Jumalan siunausta.<\/p>\n

Mist\u00e4 me tied\u00e4mme, ett\u00e4 Jumala siunaa meid\u00e4t? Tarkkaavainen evankeliumin ja Hoosiannan laulaja on pannut merkille, ett\u00e4 se siunattu, joka tulee, on oikeastaan Kristus itse, Daavidin Poika. \u201dKiitetty Daavidin Poika, joka tulee Herran nimeen.\u201d Herran nimeen tulemisen siunaus kohdistuu aivan ensinn\u00e4 Jumalan Poikaan, Marian Poikaan, Daavidin suvusta periytyv\u00e4\u00e4n Vapahtajaan.<\/p>\n

\u201dV\u00e4lsignad vare Han, som kommer i Herrens namn!\u201d En m\u00e4nniska som kommer i Herrens namn \u00e4r v\u00e4lsignad. Det \u00e4r Guds vilja f\u00f6r varje m\u00e4nniska. Vi m\u00e4nniskor v\u00e4lsignas f\u00f6r att Kristus f\u00f6re oss har blivit v\u00e4lsignad.<\/p>\n

Meid\u00e4t ihmiset siunataan, koska meit\u00e4 ennen on siunattu Kristus. T\u00e4ss\u00e4 j\u00e4rjestyksess\u00e4 on suuri viisaus. Ensin Jumala, sitten ihminen. Adventista alkaa jouluun valmistautumisen aika. Joulukaan ei synny niin, ett\u00e4 me teemme joulun, vaan siten, ett\u00e4 ensin syntyi Kristus, maailman Vapahtaja. Ensin on tullut Daavidin Poika, ensimm\u00e4inen siunattu. H\u00e4nen seurassaan mekin tulemme siunatuiksi.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kun he l\u00e4hestyiv\u00e4t Jerusalemia ja tulivat Betfageen ja Betaniaan \u00d6ljym\u00e4en rinteelle, Jeesus l\u00e4hetti edelt\u00e4 kaksi opetuslastaan ja sanoi heille: \u201dMenk\u00e4\u00e4 tuolla n\u00e4kyv\u00e4\u00e4n kyl\u00e4\u00e4n. Heti kun te tulette sinne, te n\u00e4ette kiinni sidotun aasinvarsan, jonka sel\u00e4ss\u00e4 ei kukaan viel\u00e4 ole istunut. Ottakaa se siit\u00e4 ja tuokaa t\u00e4nne. Jos joku kysyy, miksi te niin teette, vastatkaa, ett\u00e4 … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[9],"tags":[24],"class_list":["post-529","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-saarnat","tag-24"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/529","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=529"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/529\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4329,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/529\/revisions\/4329"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=529"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=529"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=529"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}