{"id":531,"date":"2016-11-06T16:03:00","date_gmt":"2016-11-06T16:03:00","guid":{"rendered":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/2024\/01\/01\/saarna-pappisvihkimysmessussa-6-11-2016-mikkelin-tuomiokirkossa\/"},"modified":"2024-03-09T09:29:38","modified_gmt":"2024-03-09T09:29:38","slug":"saarna-pappisvihkimysmessussa-6-11-2016-mikkelin-tuomiokirkossa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/2016\/11\/06\/saarna-pappisvihkimysmessussa-6-11-2016-mikkelin-tuomiokirkossa\/","title":{"rendered":"Saarna pappisvihkimysmessussa 6.11.2016 Mikkelin tuomiokirkossa"},"content":{"rendered":"

Kun Jeesus viel\u00e4 puhui heille, sinne tuli er\u00e4s synagogan esimies. H\u00e4n kumartui maahan Jeesuksen edess\u00e4 ja sanoi: \u201dTytt\u00e4reni on kuollut juuri \u00e4sken, mutta tule ja pane k\u00e4tesi h\u00e4nen p\u00e4\u00e4lleen, niin h\u00e4n virkoaa.\u201d Jeesus nousi ja l\u00e4hti miehen mukaan, ja opetuslapset seurasivat h\u00e4nt\u00e4. Silloin Jeesusta l\u00e4hestyi muuan nainen, jota kaksitoista vuotta oli vaivannut verenvuoto. H\u00e4n tuli Jeesuksen taakse ja kosketti h\u00e4nen viittansa tupsua. H\u00e4n n\u00e4et ajatteli: \u201dJos vain saan koskettaa h\u00e4nen viittaansa, min\u00e4 paranen.\u201d Jeesus k\u00e4\u00e4ntyi, n\u00e4ki naisen ja sanoi: \u201dOle rohkealla mielell\u00e4, tytt\u00e4reni, uskosi on parantanut sinut.\u201d Siit\u00e4 hetkest\u00e4 nainen oli terve. Kun Jeesus tuli esimiehen taloon ja n\u00e4ki huilunsoittajat ja h\u00e4lisev\u00e4n ihmisjoukon, h\u00e4n sanoi: \u201dMenk\u00e4\u00e4 pois! Ei tytt\u00f6 ole kuollut, h\u00e4n nukkuu.\u201d H\u00e4nelle naurettiin. Mutta kun v\u00e4ki oli ajettu ulos, Jeesus meni sis\u00e4\u00e4n ja otti tytt\u00f6\u00e4 k\u00e4dest\u00e4, ja tytt\u00f6 nousi. T\u00e4st\u00e4 levisi tieto koko sille seudulle.<\/em> (Matt. 9:18-26).<\/p>\n

Nelisenkymment\u00e4 vuotta sitten sain kutsun puhua kes\u00e4seuroissa kotiseurakunnassani Lauritsalassa. Olin kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 kirjoittanut ylioppilaaksi ja juuri saanut opiskelupaikan teologisessa tiedekunnassa Helsingiss\u00e4. Minulla oli ensimm\u00e4inen puheenvuoro. Nuoruuden innolla ja uskonvarmuudella puhuin siit\u00e4, kuinka monille ihmisille Jumala on vain viimeinen oljenkorsi, kun mik\u00e4\u00e4n muu ei auta. Korostin, ett\u00e4 Jumala ei halua olla vain t\u00e4llainen h\u00e4t\u00e4vara. Paheksuin niit\u00e4, jotka vasta h\u00e4d\u00e4ss\u00e4\u00e4n turvautuvat Jumalaan.<\/p>\n

Viimeisen\u00e4 seuroissa puhui vanha rovasti. H\u00e4n kertoi el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n monesti joutuneensa sellaisiin tilanteisiin, joissa usko tuntui katoavan ja Jumala olevan kaukana. Vahvasta uskosta ei ollut tietoakaan. Jumala tuntui vaikenevan ja olevan poissa. J\u00e4ljelle j\u00e4i vain h\u00e4t\u00e4. Rovasti sanoi, ett\u00e4 n\u00e4iss\u00e4 tilanteissa h\u00e4nt\u00e4 rohkaisi V\u00e4h\u00e4n katekismuksen toisen k\u00e4skyn selitys. Siin\u00e4 selitet\u00e4\u00e4n, miten Jumalan nime\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n oikein: \u201d- – – vaan huudamme h\u00e4nen nime\u00e4\u00e4n avuksi kaikessa h\u00e4d\u00e4ss\u00e4mme, rukoilemme, ylist\u00e4mme ja kiit\u00e4mme sit\u00e4.\u201d<\/p>\n

Min\u00e4 nuori ja innokas teologian ylioppilas korostin suureen \u00e4\u00e4neen uskon varmuutta ja vahvuutta. Vanha el\u00e4m\u00e4\u00e4 n\u00e4hnyt ja paljon kokenut rovasti painotti yksinkertaisesti, ett\u00e4 tuskassa ja ahdistuksessa varmaa ja vahvaa uskoa ei ole. Silloin ei j\u00e4\u00e4 muuta vaihtoehtoa kuin h\u00e4d\u00e4ss\u00e4 huutaa Jumalaa avuksi. Juuri se on oikeaa Jumalan nimen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4.<\/p>\n

V\u00e4hitellen el\u00e4m\u00e4 on opettanut. Olen l\u00f6yt\u00e4nyt vanhan rovastin n\u00f6yr\u00e4n tavan l\u00e4hesty\u00e4 uskonasioita ja Jumalaa. Kukaan ei selvi\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ilman h\u00e4t\u00e4\u00e4, ahdistusta, huolia, murheita, tuskaa, surua. Joskus on kyse omasta tai l\u00e4heisten sairaudesta, ihmissuhdeongelmista perhepiiriss\u00e4, suvussa tai l\u00e4heisten ihmisten kanssa, ty\u00f6h\u00f6n ja toimeentuloon liittyvist\u00e4 vaikeuksista, ty\u00f6tt\u00f6myydest\u00e4, ty\u00f6kyvytt\u00f6myydest\u00e4 tai ty\u00f6yhteis\u00f6n ristiriidoista, taloudellisista ongelmista, kuolemasta. N\u00e4m\u00e4 tai monet muut kokemukset ovat osuneet omalle kohdalle tai ainakin l\u00e4helle. Kurkkua kuristaa, syd\u00e4n hakkaa, uni ei tule, koko olemus on levoton ja ahdistaa. Silloin mieleen nousee pyynt\u00f6: \u201dHerra Jeesus, auta minua!\u201d<\/p>\n

Evankeliumissa kerrotaan kahdesta toivottomassa tilanteessa olevasta ihmisest\u00e4. Synagogan esimiehen 12-vuotias tyt\u00e4r oli kuollut. Er\u00e4s nainen oli k\u00e4rsinyt vaikeasta verenvuodosta jo vuosikausia. Yht\u00e4 hyvin heid\u00e4n paikallaan voisi olla joku meist\u00e4 tai joku l\u00e4himm\u00e4isist\u00e4mme. Siksi ei ole vaikea el\u00e4yty\u00e4 heid\u00e4n osaansa. Tied\u00e4mme, millaista on olla h\u00e4diss\u00e4\u00e4n, olla tilanteessa, jossa toivo tuntuu kadonneen. Tied\u00e4mme, mit\u00e4 on olla Jumalan parantavan kosketuksen tarpeessa. Tuska ja h\u00e4t\u00e4 ajoivat n\u00e4m\u00e4 ihmiset Jeesuksen luokse. He luottivat h\u00e4nen apuunsa. Heill\u00e4 ei ollut muita vaihtoehtoja.<\/p>\n

Synagogan esimies, Jairos nimelt\u00e4\u00e4n, meni pyyt\u00e4m\u00e4\u00e4n apua miehelt\u00e4, jota lainopettajat ja fariseukset karsastivat. Monissa rukoushuoneissa Jeesus alkoi olla jo kirottu nimi. Tilanne oli Jairokselle vaikea. Kuitenkin h\u00e4n nieli ylpeytens\u00e4 ja k\u00e4\u00e4ntyi Jeesuksen puoleen, sosiaalisesta paineesta, muiden mielipiteist\u00e4 ja aiemmasta ep\u00e4uskostaan huolimatta. H\u00e4nell\u00e4 oli h\u00e4t\u00e4. H\u00e4n kumartui maahan Jeesuksen edess\u00e4 ja sanoi: \u201dTytt\u00e4reni on kuollut juuri \u00e4sken, mutta tule ja pane k\u00e4tesi h\u00e4nen p\u00e4\u00e4lleen, niin h\u00e4n virkoaa.\u201d<\/em><\/p>\n

Nainen oli k\u00e4rsinyt verenvuodosta kaksitoista vuotta. Se teki h\u00e4nest\u00e4 rituaalisesti ep\u00e4puhtaan ja sosiaalisesti eristetyn. H\u00e4n oli syrjitty sairautensa vuoksi. Kaikki l\u00e4\u00e4k\u00e4rit ja parantajat oli kokeiltu. Kukaan ei onnistunut auttamaan h\u00e4nt\u00e4. Jeesus oli h\u00e4nen viimeinen oljenkortensa. \u201dH\u00e4n tuli Jeesuksen taakse ja kosketti h\u00e4nen viittansa tupsua. H\u00e4n n\u00e4et ajatteli: \u2019Jos vain saan koskettaa h\u00e4nen viittaansa, min\u00e4 paranen.\u2019\u201d<\/em><\/p>\n

Nainen parani. Jairoksen tyt\u00e4r nousi kuolleista el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Jeesuksen parantava kosketus muutti ep\u00e4toivon toivoksi. Jeesus auttoi.<\/p>\n

H\u00e4diss\u00e4\u00e4n oleva synagogan esimies ja verenvuototautia sairastava nainen ovat t\u00e4n\u00e4\u00e4n opettajiamme. Heid\u00e4n esimerkkins\u00e4 rohkaisee jokaista uskossaan heikkoa ja vaikeuksien keskell\u00e4 kamppailevaa. H\u00e4d\u00e4ss\u00e4 on lupa k\u00e4\u00e4nty\u00e4 Jumalan puoleen ja pyyt\u00e4\u00e4 h\u00e4nen apuaan. Siihen meit\u00e4 opastaa my\u00f6s Katekismus: \u201dKaikissa vaikeuksissa meid\u00e4n tulee k\u00e4\u00e4nty\u00e4 Jumalan puoleen ja odottaa h\u00e4nen apuaan.\u201d (2. k\u00e4skyn selitys).<\/p>\n

Jumala ei ole vain hyvien p\u00e4ivien Jumala. H\u00e4n ei ole vain uskossaan vahvojen hurskaiden ja el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n onnistuneiden Jumala. H\u00e4n on my\u00f6s niiden Jumala, jotka h\u00e4d\u00e4ss\u00e4\u00e4n k\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t h\u00e4nen puoleensa. Itse asiassa juuri heikkoja ja avuttomia varten Jumala antoi Jeesuksen synty\u00e4 ihmiseksi, siis meid\u00e4n auttajaksemme. Jumala on meid\u00e4n apua tarvitsevien ja pyyt\u00e4vien Jumala.<\/p>\n

Hyv\u00e4t seurakuntalaiset. T\u00e4n\u00e4\u00e4n messussa toimitetaan pappisvihkimys. Pappi on kutsuttu hoitamaan armonv\u00e4lineit\u00e4, jotta ihmiset kohtaisivat Jumalan, niin hyvin\u00e4 p\u00e4ivin\u00e4 kuin h\u00e4d\u00e4n hetkell\u00e4. H\u00e4nen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4\u00e4n on julistaa evankeliumia Jumalasta, jonka varaan ja huolenpitoon saa j\u00e4tt\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4ns\u00e4, varsinkin silloin, kun on h\u00e4t\u00e4.<\/p>\n

Heprealaiskirjeess\u00e4 Jeesusta kuvataan ylipappina. \u201dMeid\u00e4n ylipappimmehan jos kukaan kykenee ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n vajavuuksiamme, sill\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 on koeteltu kaikessa samalla tavoin kuin meit\u00e4kin koetellaan.\u201d (Hepr. 4:15). Toisessa kohdassa Heprealaiskirjett\u00e4 vakuutetaan:\u00a0\u201dKoska h\u00e4n on itse k\u00e4ynyt l\u00e4pi k\u00e4rsimykset ja kiusaukset, h\u00e4n kykenee auttamaan niit\u00e4, joita koetellaan.\u201d (Hepr. 2:18).<\/p>\n

T\u00e4llainen on Vapahtajamme. H\u00e4nen palvelukseensa sinut, Ari, t\u00e4n\u00e4\u00e4n vihit\u00e4\u00e4n. Pappisviran moninaisten vaatimusten ja teht\u00e4vien, ihmisten vaikeuksien ja oman itsens\u00e4 edess\u00e4 pappi tuntee usein avuttomuutta. Silloin muista, ett\u00e4 saat itse el\u00e4\u00e4 siit\u00e4 samasta evankeliumista, jota muille v\u00e4lit\u00e4t. Et hoida virkaasi koskaan yksin, vaan Jeesus lupaa olla kanssasi joka p\u00e4iv\u00e4 (Matt. 28:20). H\u00e4n antaa voiman ja viisauden. Silloin saat kokea viranhoidossasi iloa ja riemua.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kun Jeesus viel\u00e4 puhui heille, sinne tuli er\u00e4s synagogan esimies. H\u00e4n kumartui maahan Jeesuksen edess\u00e4 ja sanoi: \u201dTytt\u00e4reni on kuollut juuri \u00e4sken, mutta tule ja pane k\u00e4tesi h\u00e4nen p\u00e4\u00e4lleen, niin h\u00e4n virkoaa.\u201d Jeesus nousi ja l\u00e4hti miehen mukaan, ja opetuslapset seurasivat h\u00e4nt\u00e4. Silloin Jeesusta l\u00e4hestyi muuan nainen, jota kaksitoista vuotta oli vaivannut verenvuoto. H\u00e4n tuli … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[9],"tags":[24],"class_list":["post-531","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-saarnat","tag-24"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/531","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=531"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/531\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4544,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/531\/revisions\/4544"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=531"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=531"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=531"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}